Ketterästi nähtäville

Kirjoitettu: 4.9.2016

Nikkilan taideohjelma - Jokilaakson taidekilpailu
Kevyille ja ketterielle menetelmille on todella tarvetta verkko-osallistumisessakin. Kun aikataulu on tiukka, tarvitaan nopeita ratkaisuja, kuten tässä Sipoon Jokilaakson taidekilpailun tapauksessa. Neljä kilpailuehdotusta haluttiin nopealla aikataululla nettiin yleisön nähtäville ja arvioitavaksi. Toiveena oli myös äänestysmahdollisuus.

Yksi vaihtoehto olisi ollut julkaista kilpailuehdotukset Facebookissa. Silloin kuitenkin arviointi olisi ollut mahdollista vain FB-käyttäjille, joten piti keksiä joku muu tapa, johon kuka tahansa netin käyttäjä voi osallistua. Kyselyn rakentaminen olisi toki ollut mahdollista, mutta se ei ehkä olisi ollut kaikkein innostavin ratkaisu.

Lopulta projektissa päädyttiin käyttämään jo olemassa olevaa WordPress-blogia. Blogin ulkoasu päivitettiin ja ehdotukset julkaistiin kuvien ja lyhyehköjen esittelytekstien kera.

Blogissa ehdotuksia on mahdollista sekä kommentoida että äänestää. Omasta mielestäni kommentointi on tärkeämpää, ja suhtaudun äänestyksiin vähän nihkeästi. Uskon, että äänestysmahdollisuus vähentää sanallisten kommenttien määrää, mutta toisaalta se on osallistujille helpompaa. Tässä tapauksessa äänestys on toteutettu Polldaddyn ilmaisversiolla.

Poimintoja blogissa esitetyistä mielipiteistä tullaan nostamaan Facebookin puolelle. Tällaisen “kevytraportoinnin” tarkoituksena on innostaa ihmisiä kertomaan omia mielipiteitään kommentoimalla.

Yleisöarvioinnin markkinointiin käytetään tietysti useita sähköisiä kanavia: kunnan nettisivut, alueelliset sivustot (Sipoon Jokilaakson markkintointisivut, Nikkilän aluesivusto) ja some-kanavista Facebook, Twitter ja Instagram ovat käytössä. FBn puolella on sijoitettu hieman myös maksullisiin mainoksiin, jotka vaikuttavat toimivan hyvin.

PS. Taidekilpailun ehdotukset ovat nähtävillä myös näyttelyssä Sipoon pääkirjastolla, jotta mahdollisimman moni asukas voi osallistua niiden arviointiin.

Ruohonkärjet avaa keskustelua Helsingin seudun kehityskuvasta

Kirjoitettu: 12.2.2012

Helsingin kaupunginosayhdistysten Ruohonkärjet-tiimi kirjoittaa sivustollaan Helsingin seudun kehityskuvasta 2050 “Rajaton metropoli”.

Ruohonkärjet on ottanut roolin tiedon levittäjänä ja välittäjänä tiivistämällä tietoa ja nostamalla esiin omaa aluettaan koskevia näkökulmia. Artikkelin yhteydessä on myös linkki Facebook-sivulle, jossa on mahdollisuus kommentoida asiaa. Kuntien ja kaupunkien sivustoilta ei ainakaan pikaisen läpikäynnin perusteella löydy aiheeseen liittyviä vuorovaikutuskanavia. Näyttää myös siltä, että asiasta ole kuntakohtaisesti tiedotettu, vaan tiedottaminen on keskitetty Helsingin Seudun yhteisportaaliin (helsinginseutu.fi).

Miten kuntalaisten tulisi mielestäsi voida osallistua seudulliseen suunnitteluun?

Tiivistelmä Helsingin Seudun kehityskuvasta Helkan Ruohonkärjet-sivustolla. (Kuva sivustolta 12.2.2012)

Mikä Ruohonkärjet?
Ruohonkärjet-tiimi on Helsingin kaupunginosayhdistysten toimijoista koottu tiimi, joka pyrkii edistämään kansalaisasukkaiden lisääntyvää painoarvoa yhteiskunnan muutosvoimana. Ruohonkärjet -sivusto kokoaa kaupunginosien kehittämisestä kiinnostuneita asukasaktiiveja, tutkijoita, yrittäjiä ja virkamiehiä sekä edelläkävijäkaupunginosia.

Lue lisää Ruohonkärjet-sivustolta

Mikä Helsingin seudun kehityskuva 2050?
Helsingin seudun kehityskuva on laadittu alueelle, joka käsittää pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen sekä KUUMA-kunnat
Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Kyseessä on esitys metropolialueen yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä vuoteen 2050. Kehityskuva ei ole suunnittelua ohjaava instrumentti, vaan vapaamuotoinen asiakirja, jonka tarkoituksena on auttaa seudun toimijoiden yhteisen tahtotilan muodostamisessa.

Lue lisää raportista