Somen ja kaupunkisuunnittelun (risti)riitainen suhde

Kirjoitettu: 8.9.2019

Sosiaalisen median rooli kaupunkisuunnittelussa kiinnostaa tutkijoita ainakin kahdesta eri syystä. Ensinnäkin, käyttäjien sosiaalisessa mediassa tuottamat sisällöt voivat tarjota aivan uudenlaista informaatioita ihmisten toiminnasta ja kokemuksista kaupunkiympäristössä. Toiseksi sosiaalinen media tarjoaa kanavan ihmisten omaehtoiselle organisoitumiselle ja vaikuttamiselle, kaupunkiaktivismille. Lisäksi sosiaalisen median palvelut tarjoavat tietysti mahdollisuuksia myös hallintojohtoiseen osallistamiseen.

Vaikka sosiaalisen median yhteisöpalvelut rantautuivat Suomeen Facebookin johdolla jo yli 10 vuotta sitten, on somen käyttö kaupunkisuunnittelussa vasta lapsen kengissä. Sosiaalista mediaa ei voida ainakaan kaikilta osin kiittää demokratian edistämisestä, mutta silti näyttää siltä, että julkiselle kansalaislähtöiselle kaupunkisuunnittelukeskustelulle on tarvetta ja some tarjoaa siihen välineen. Tämä on mielestäni hyvä syy tutkia kaupunkisuunnittelun parissa toimivien näkökulmia sosiaalisen median käyttöön. Kirjoitin tutkimukseni tuloksista viimeisimmässä Yhdyskuntasuunnittelu-lehdessä otsikolla ”Ei kaupunkisuunnittelu ole mikään tykkäämisjuttu – Sosiaalisen median mahdollisuudet ja esteet kaupunkisuunnittelussa”.

Tutkimukseni osoittaa, että sosiaalisen median käyttöön liittyy ristiriitaisia asenteita, jotka jakavat kaupunkisuunnittelijoita kahteen leiriin, somen puolestapuhujiin ja sen vastustajiin. Tämä lienee tuttu ilmiö muissakin konteksteissa. Some näyttää aiheuttavan kitkaa suunnitteluorganisaatioissa, koska vallitsevaan suunnittelukulttuuriin on vaikea sovittaa sosiaalisen median dynamiikkaa ja itseorganisoituvaa toimintaa. Toisaalta ilmassa on odotuksia siitä, että suunnittelukulttuuri muuttuisi entistä vuorovaikutteisemmaksi ja sosiaalisen median kautta organisoituvasta toiminnasta tulisi kaupunkisuunnittelun ja -kehittämisen voimavara.

Kuten alussa mainitsin, sosiaalinen media ei ole kaupunkisuunnittelun näkökulmasta ainoastaan vuorovaikutusväline, vaan se voidaan myös nähdä informaation lähteenä. Tutkimuksessani havaitsin, että osa suunnittelijoista on erittäin kiinnostuneita mahdollisuuksista tutkia ja analysoida sosiaalisessa mediassa käyttäjien tuottamia sisältöjä. Sitä kautta toivotaan uutta ymmärrystä esimerkiksi kaupunkiympäristön käytöstä, kuten liikkumistottumuksista. Haasteena kuitenkin on sekä sosiaalisen median datan että suunnittelun tarpeisiin soveltuvien analyysityökalujen heikko saatavuus.

Tulevaisuudessa suhtautuminen sosiaaliseen mediaan ei ehkä enää ole kyllä tai ei -kysymys. Kyse on pikemminkin siitä, miten sosiaalisen median mahdollisuudet hyödynnetään suunnitteluorganisaatioissa tuloksellisella tavalla ja miten somen kielteiset vaikutukset pystytään ylittämään, tai ainakin minimoimaan.

Artikkelin pääset lukemaan kokonaisuudessaan YS-lehden journal.fi-palvelusta. Minkälaisia ajatuksia artikkeli herättää?

Paljonko on paljon?

Kirjoitettu: 8.12.2018

Tilastokeskuksen mukaan ”Suomalaiset käyttävät Internetiä paljon”. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilastosta selviää, paljonko se paljon on. Tuorein tilasto julkistettiin tällä viikolla ja olen sen perusteella päivittänyt omat kaavioni ajan tasalle.

Internetin käyttö tihentyi

Internetin käyttö ei enää juurikaan yleistynyt: kaikkiaan 89 % 16–89-vuotiaista suomalaisista on käyttänyt Internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Käyttö yleistyy enää vain vanhimmissa ikäryhmissä, nuorempien osalta osuus on jo tapissa. Nettiä käytetään kuitenkin yhä tiheämmin: 76 % suomalaisista käyttää nettiä useita kertoja päivässä, ja yleisimmin sitä käytetään mobiililaitteella.

Somen käyttö yleistyi hieman

Yhteisöpalvelujen eli sosiaalisen median palveluiden käyttö on yleistynyt viime vuodesta vain yhden prosenttiyksikön. Vuonna 2018 suomalaisista 61 % on seurannut jotain yhteisöpalvelua viimeisen 3 kuukauden aikana. Kaaviosta näkyy selvästi somen käytön ikäsidonnaisuus: vanhimmissa ikäryhmissä somen käyttö on pikemminkin poikkeus kuin sääntö, toisin kuin nuorilla, joiden somen käyttö ylittää jo 90 %.

Kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä näkyy tosin pientä heiluntaa: muutama vuosi sitten uutisoitiin nuorten kaikkoavan somesta, mutta seuraavana vuonna tilastot palautuivat ’ennalleen’. Nyt kuitenkin näkyy taas pientä laskua sekä 16–24- että 25–34-vuotiaiden ikäryhmissä.

Yhteisöpalveluiden käyttö ikäryhmittäin 2013 – 2018. Lähde: Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.

Vaikuttaako koulutustausta somen käyttöön?

Someasiantuntija Johanna Janhonen (Piilotettu Aarre) on tarkastellut samoja tilastoja koulutustaustan näkökulmasta. Korkea-asteen koulutuksen saaneista 66% käyttää sosiaalista mediaa vähintään viikoittain, keskiasteen koulutuksen saaneista 60 % ja perusasteen koulutetuista 44%. Koulutusasteen ja somen käytön välillä näyttää olevan korrelaatio, mutta syysuhteesta ei voi tehdä päätelmiä.

Entä asuinalue?

Oman tutkimukseni kannalta kiinnostavaa on, miten sosiaalista mediaa käytetään erilaisilla alueilla. Tilastokeskuksen aineisto kertoo, että vaihtelua erityyppisten alueiden välillä on. Alla olevasta kaaviosta näkyy, että yleisimmin somea käyttävät pääkaupunkiseudulla asuvat (74 %). Muissa suurissa kaupungeissa prosenttiosuus on selvästi pienempi (65 %) ja maaseutumaisissa kunnissa luku on kaikkein alhaisin (50 %). Tässäkin tapauksessa korrelaatio on kiinnostava, mutta syitä pitänee etsiä myös muualta kuin alueen luonteesta, esimerkiksi väestön ikärakenteesta ja muista demografisista tekijöistä.

Yhteisöpalveluiden käyttö erilaisilla alueilla 2018, * %-osuus 16–74-vuotiaista, jotka seuranneet jotain yhteisöpalvelua 3 kk aikana. Lähde: Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.