Sosiaalinen media julkishallinnon voimavaraksi

Kirjoitettu: 16.3.2015

Pekka Sauri: Julkishallinto ja sosiaalinen media

“Sosiaalinen media on uuden viestintäteknologian avaamista vuorovaikutuskanavista vallankumouksellisin. Vahvimmillaan se kumoaa vallan.”

Pekka Sauri kuvailee osuvin sanoin somen yhteiskunnallisia vaikutuksia tuoreessa julkaisussaan Julkishallinto ja sosiaalinen media. Sosiaalisen median mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty – tai edes ymmärretty likimainkaan. Sosiaalinen media ja sen mahdollistama vuorovaikutus pitäisi nähdä voimavarana, joka tuo julkishallinnon käyttöön valtavan määrän osaamista ja kapasiteettia.

Some ja avoin data käsi kädessä

Jotta yhteisön voimavarat saadaan yhteiseen käyttöön, tarvitaan sekä tietoa että vuorovaikutusta. Toisin sanoen: ilman riittävää tietoa, ei voi olla avointa vuorovaikutusta. Tästä syystä julkisen datan avoin jakaminen kulkee käsi kädessä vuorovaikutuksen ja sosiaalisen median kanssa.

Tiedon avoimuudella tarkoitetaan sitä, että
1) tieto on julkista,
2) teknisesti saatavilla,
3) maksutonta sekä
4) tiedon uudelleenkäyttö on sallittu.

Esimerkillistä työtä julkishallinnon datavarantojen avaamisessa on tehnyt Helsinki Region Infoshare. Sivusto kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun avoimen julkisen datan lähteet, sovellukset ja ohjeistukset. (www.hri.fi)

Paluuta menneeseen ei ole

Yksi kirjan viesteistä on peruuttamaton muutos, joka on jo tapahtunut. Sosiaalinen media on muuttanut maailmaamme ja tulee edelleen muuttamaan sitä. Paluuta vanhoihin toimintatapoihin ei ole. Parempi siis ryhtyä toimeen ja ottaa sosiaalinen media haltuun, myös julkishallinnossa.

Jotta tehtävään olisi helpompi tarttua, kirjassa esitellään kymmenen some-direktiiviä julkishallinnolle. Listaus on niin hyvä, että lainaan sen suoraan tähän:

  1. Jos sinulla on olennaista tietoa, jaa se.
  2. Jos sinulta kysytään, vastaa heti.
  3. Jos et osaa heti vastata, sano, että otat selvää ja palaat asiaan pikimmiten.
  4. Jos saat asiatonta palautetta, laske kymmeneen ja vastaa asiallisesti. Sen jälkeen palautteen antaja muuttuu asialliseksi.
  5. Perustele päätöksesi tai organisaation toimintatavat asia-argumentein.
  6. Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Tyhmiä vastauksia voi olla.
  7. Kommunikoi reaaliajassa. Jos olet lomalla tai muuten poissa kuvioista, kerro se ja delegoi viestintä kollegallesi.
  8. Ole kokonainen persoona. Se on lopulta helpompaa kuin kaksoiselämä.
  9. Kysy kriitikoilta toiminnan parantamisehdotuksia.
  10. Aina lopulta paras argumentti voittaa.

Kannattaa lukea!

Kirja tarjoaa kaikille verkko-osallistumisen kannattajille kättä pidempää puolutuspuheenvuoroihin. Tyypilliset vasta-argumentit, kuten “Sosiaalinen media on ohimenevä villitys” tai “Vuorovaikutus lisää työtaakkaa” ovat tämän kirjan avulla helposti kumottavissa.

Jos haluat vinkkejä somen käyttöön virkatyössä tai sinua sattuu vaikkapa kiinnostamaan päivän polttavat asiat, kuten suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus ja ylipäätään koko kansakunnan kilpailukyky, vastauksia löydät tästä teoksesta. Suosittelen lämpimästi!

Apps4Finland innostaa ja haastaa

Kirjoitettu: 3.12.2013

Apps4Finland-kilpailun kunniamaininta

Tänä vuonna olin ensimmäistä kertaa itse mukana Apps4Finland-kilpailussa. Esittelimme tutkijaryhmämme luoman Suunnittelun prosessipuun, joka kehitettiin muutama vuosi sitten OPUS-tutkimushankkeessa. Ensikertalaisia onnisti: pääsimme finaaliin ja meidät palkittiin kunniamaininnalla. Ainakin itse sain tästä lisää intoa ja uskoa: Kaupunkisuunnittelun prosessipuu voisi todellakin olla hyödyllinen sovellus.

Prosessipuu on sovellus, joka kokoaa yhteen paikkaan sekä virallista suunnitteluun liittyvää tietoa että epävirallista tietoa alueesta. Virallista tietoa ovat mm. suunnitteluasiakirjat ja tehdyt päätökset. Epävirallista taas on asukkaiden itsensä tuottama tieto sekä esimerkiksi paikalliset uutiset ja tapahtumat. Prosessipuun kautta kuntalainen voi helposti hahmottaa alueella käynnissä olevia ja menneitä suunnitteluprosesseja, ja se on osoittautunut hyväksi tavaksi visualisoida alueen kehittymisen eri vaiheita kronologisessa järjestyksessä.

Kilpailussa oli mukana paljon hyviä ideoita, visualisointeja ja sovelluksia. Omia suosikkejani olivat Jan Wolskin toteuttama Rakennettu Helsinki 1812–2012 ja Born Local Oy:n Sanom.at. Molemmat pärjäsivät kilpailussa loistavasti: Rakennettu Helsinki voitti Mahdollista-sarjan ja Sanom.at sai palkinnon haastesarjassa Kaupunki & Media.

Rakennettu Helsinki 1812 – 2012 on näyttävä interaktiivinen visualisointi Helsingin rakentumisesta. Rakennusvuodet haetaan kaupungin rakennusrekisteristä ja rakennukset visualisoidaan eri värein kartalle. Lisäksi kohteet on linkitetty GoogleMapsin StreetView-palveluun.

Rakennettu Helsinki 1812 - 2012
Rakennettu Helsinki 1812 – 2012 -sovellus havainnollistaa Helsingin rakennuskantaa ja rakentumista. Rakennuksia pääsee katsomaan GoogleMapsin StreetViewstä. Kuva sivustolta http://dev.hel.fi/apps/rakennukset/ 3.12.2013

Sanom.at on vakuuttavasti toteutettu paikallissivusto. Palveluun yhdistetään tietoa eri lähteistä: Helsingin kaupungin palautejärjestelmästä haetaan aluetta koskevat vikailmoitukset, kuvia Instagramista ja uutisia Helsingin kaupungin uutissyötteistä. Sivuston kautta voi tehdä vikavinkkauksen suoraan kaupungin palautejärjestelmään, ilmoitella alueellisista tapahtumista tai vaikkapa julkaista myynti-ilmoituksen.

Sanom.at Laajasalo
Sanom.at-palvelun Laajasalon paikallissivusto. Kuva sivustolta 3.12.2013.

Kaupunkisuunnitteluun liittyviä sovelluksia oli mukana hämmästyttävän vähän. Suunnittelua ja siihen liittyvää päätöksentekoa havainnollistavia kokeiluja tarvitaan lisää, mutta missä ovat kehittäjät? Uusia mahdollisuuksia tulee koko ajan, kun kaupungit avaavat tietovarantojaan. Esimerkiksi Helsingin kaupungin OpenAhjo-rajapinnan kautta voi hakea ja hyödyntää virallista päätöksentekodataa. Maanmittauslaitos on avannut paikkatietoaineistojaan jo viime vuonna ja Helsinki Region Infoshare -sivustolta löytyy kaupunkien muita avoimia aineistoja. Mitä kaikkea näistä voisikaan syntyä?