Maptionnaire – hyvä vaihtoehto karttakyselyiden tekemiseen

Kirjoitettu: 8.6.2015

Viime viikolla pidetyssä Mapitan kesäpäivässä Maptionnaire-kyselytyökalun käyttäjät kertoivat kokemuksistaan karttakyselyiden tekemisestä ja Mapitan edustajat esittelivät työkalun uusia ominaisuuksia. Mielestäni Maptionnaire ansaitsee pienen esittelyn, joten tässä poimintani iltapäivän annista.

Lähiluontokartoitusta ja analysointia Lahdessa

Lahden kaupungin maankäytön vuorovaikutussuunnittelija Henrik Saari kertoi Maptionnairen käytöstä päiväkotien lähiluontokartoituksessa ja yleiskaavaan liittyvien Oma Lahti -iltojen taltioinnissa. Lähiluontokyselyssä selvitettiin, missä päiväkotien käyttämät lähiluontoalueet sijaitsevat ja miten päiväkodit hyödyntävät niitä toiminnassaan. Kyselyssä oli kolme osa-aluetta:

  • luontoalueet kartalla,
  • reitit luontoalueille sekä
  • tärkeät kohteet luonnossa.

Kysely tehtiin opastettuna eli vastaajan apuna oli kyselyn hyvin tunteva henkilö. Tällainen kyselytapa varmasti auttaa saamaan tarkempaa tietoa. Mieleeni tuli myös mahdollisuus käyttää kyselyä osana perinteistä haastattelututkimusta.

Kuvakaappaus Lahden lähiluontokartoituksen kyselystä.
Kuvakaappaus Lahden lähiluontokartoituksen kyselystä.

Oma Lahti -illat olivat asukastyöpajoja, joissa kerättiin tietoa Lahden yleiskaavan suunnittelua varten. Toisin kuin voisi arvella, Maptionnairea ei käytetty työpajoissa, vaan niiden jälkeen. Henrik Saari kertoi, että työpajoissa tärkeintä oli osallistujien välinen keskustelu, joten kommentit kerättiin kartoille perinteisellä post-it-lappumenetelmällä. Kyselytyökalua käytettiin vasta työpajojen jälkeen kommenttien analysointiin ja jatkokäsittelyyn. Maptionnaire todettiin toimivaksi tässäkin tapauksessa: tallennettu aineisto on helpommin hyödynnettävissä jatkossa, kun kommentteja voi tarkastella selaimessa analyysityökalun avulla.

Pro Helsinki 2.0 -varjokaavan joukkoistaminen

Maptionnairella voi tehdä kyselyn, jossa kaikki annetut kommentit ovat julkisia eli näkyvät kaikille vastaajille. Lisäksi kommentteja voi edelleen kommentoida, joten vastaajat voivat täydentää toistensa kommentteja tai käydä niistä keskustelua. Timo Hämäläinen Urban Helsinki -kollektiivista kertoi, miten tätä toiminnallisuutta käytettiin Pro Helsinki 2.0 -varjokaavan yhteydessä. Kun varjokaava oli saatu valmiiksi, suunnitelman arviointi joukkoistettiin Maptionnairen avulla idealla “Kerro meille ja muille mielipiteesi”. Kyselyn avulla saatiin esiin mm. ne suunnitelman osa-alueet, joita vastaajat pitivät onnistuneina ja ne, mitä pitäisi kehittää. Varjokaavan tekijät ovat luvanneet korjata suunnitelmaa saadun palautteen perusteella. Kokemukset karttakyselystä olivat hyviä, ja Timon mukaan vahvistavat käsitystä, että vuorovaikutusta on arvokasta jatkaa läpi koko suunnitteluprosessin.

Tutustu Maptionnairen analyysityökaluun ja Urban Helsingin varjoyleiskaavan tuloksiin.

Urban Helsingin varjokaavasta saatua palautetta. Vasemmalla kohdat, joista vastaajat eivät suunnitelmassa pitäneet ja oikealla ne kohdat, joista pidettiin.
Urban Helsingin varjokaavasta saatua palautetta. Vasemmalla kohdat, joista vastaajat eivät suunnitelmassa pitäneet ja oikealla ne kohdat, joista pidettiin.

Kokeile itse!

Mapitan Maptionnaire-karttakyselytyökalu on kilpaileva tuote Dimenteqin Harava-työkalulle. Palvelut on kehitetty samaan käyttötarkoitukseen – paikkaan liittyvän tiedon keräämiseen. Niissä on kuitenkin eroja, joten kannattaa tutustua molempiin ennen valinnan tekemistä. Esimerkiksi Maptionnairessa vastaajien välinen vuorovaikutus, kartalle merkittyjen kommenttien kommentointi on mahdollista. Haravaan puolestaan on kehitetty mm. käyttäjän tunnistautuminen, jotta sen avulla voidaan kerätä myös ns. virallisia mielipiteitä ja muistutuksia. Molemmissa on kattavat analysointitoiminnot, mutta hyvin erilaiset käyttöliittymät. Vain kokeilemalla tiedät, kumpaa haluat käyttää.

Kyselyiden rakentamista Maptionnaire-kyselytyökalulla pääsee vapaasti kokeilemaan verkossa. Kirjaudu siis käyttäjäksi ja kokeile itse!

Otetaan vakavasti, mutta osallistetaan hauskasti

Kirjoitettu: 30.3.2013

Facebookin puolella ehdinkin jo onnitella tuoretta vuoden kaupunkilaista: Kaupunkitoimittajien yhdistyksen jakaman tittelin saaja on tänä vuonna Sara Ikävalko, palvelumuotoilija ja rakennetun ympäristön käyttäjätutkija. Hienoa! =)

Sara on toiminut Lahdessa osallistavana suunnittelijana Lahden rautatieaseman suunnittelun parissa. Radanvarren suunnittelukilpailussa on sovellettu erilaisia osallistumismenetelmiä ideakävelyistä työpajatyöskentelyyn. Verkko-osallistuminenkin on ollut mukana suunnittelukilpailun eri vaiheissa.

Helsingin Sanomat kirjoittaa artikkelissaan 22.3.2013 vuoden kaupunkilaisesta ja osallistuvasta kaupunkisuunnittelusta.

Harmillisesti artikkeli antaa negatiivisen kuvan tämän päivän kaupunkisuunnittelusta ja -suunnittelijoista. “Virkamiehet” on yksinkertaistettu asukasosallistumisen vastustajiksi, jotka pitävä asukkaiden mielipiteitä “juprutuksena”. Kuitenkin monessa kunnassa nykyään panostetaan asukaslähtöisyyteen, kuunnellaan ja huomioidaan mielipiteitä aidosti. Toki myönnän, että matka on kesken ja työtä riittää, mutta tuntuu hieman pahalta.

Positiivisesti ajatellen uskon, että toimittaja on kärjistänyt näkökulman eikä haastateltava ole tarkoittanut sanojaan näin jyrkiksi. Jutun perusviesti on kuitenkin tärkeä: asukkaiden osallistaminen on otettava vakavasti. Vastuu osallistumisen vaikuttavuudesta on kunnalla.

Osallistumisen ei kuitenkaan tarvitse olla vakavaa. Se voi olla hauskaa ja viihdyttävääkin. Esimerkit Lahden Radanvarren suunnittelusta ovat innostavia suunnittelutyöpajoja. Työpajakuvia katsellessa herää kysymys, miten osaisimme tuoda lisää hauskuutta ja innostavuutta myös verkko-osallistumiseen?

Löytyykö sinulta esimerkkejä hauskasta ja innostavasta verkko-osallistumisesta?