Maptionnaire – hyvä vaihtoehto karttakyselyiden tekemiseen

Kirjoitettu: 8.6.2015

Viime viikolla pidetyssä Mapitan kesäpäivässä Maptionnaire-kyselytyökalun käyttäjät kertoivat kokemuksistaan karttakyselyiden tekemisestä ja Mapitan edustajat esittelivät työkalun uusia ominaisuuksia. Mielestäni Maptionnaire ansaitsee pienen esittelyn, joten tässä poimintani iltapäivän annista.

Lähiluontokartoitusta ja analysointia Lahdessa

Lahden kaupungin maankäytön vuorovaikutussuunnittelija Henrik Saari kertoi Maptionnairen käytöstä päiväkotien lähiluontokartoituksessa ja yleiskaavaan liittyvien Oma Lahti -iltojen taltioinnissa. Lähiluontokyselyssä selvitettiin, missä päiväkotien käyttämät lähiluontoalueet sijaitsevat ja miten päiväkodit hyödyntävät niitä toiminnassaan. Kyselyssä oli kolme osa-aluetta:

  • luontoalueet kartalla,
  • reitit luontoalueille sekä
  • tärkeät kohteet luonnossa.

Kysely tehtiin opastettuna eli vastaajan apuna oli kyselyn hyvin tunteva henkilö. Tällainen kyselytapa varmasti auttaa saamaan tarkempaa tietoa. Mieleeni tuli myös mahdollisuus käyttää kyselyä osana perinteistä haastattelututkimusta.

Kuvakaappaus Lahden lähiluontokartoituksen kyselystä.
Kuvakaappaus Lahden lähiluontokartoituksen kyselystä.

Oma Lahti -illat olivat asukastyöpajoja, joissa kerättiin tietoa Lahden yleiskaavan suunnittelua varten. Toisin kuin voisi arvella, Maptionnairea ei käytetty työpajoissa, vaan niiden jälkeen. Henrik Saari kertoi, että työpajoissa tärkeintä oli osallistujien välinen keskustelu, joten kommentit kerättiin kartoille perinteisellä post-it-lappumenetelmällä. Kyselytyökalua käytettiin vasta työpajojen jälkeen kommenttien analysointiin ja jatkokäsittelyyn. Maptionnaire todettiin toimivaksi tässäkin tapauksessa: tallennettu aineisto on helpommin hyödynnettävissä jatkossa, kun kommentteja voi tarkastella selaimessa analyysityökalun avulla.

Pro Helsinki 2.0 -varjokaavan joukkoistaminen

Maptionnairella voi tehdä kyselyn, jossa kaikki annetut kommentit ovat julkisia eli näkyvät kaikille vastaajille. Lisäksi kommentteja voi edelleen kommentoida, joten vastaajat voivat täydentää toistensa kommentteja tai käydä niistä keskustelua. Timo Hämäläinen Urban Helsinki -kollektiivista kertoi, miten tätä toiminnallisuutta käytettiin Pro Helsinki 2.0 -varjokaavan yhteydessä. Kun varjokaava oli saatu valmiiksi, suunnitelman arviointi joukkoistettiin Maptionnairen avulla idealla “Kerro meille ja muille mielipiteesi”. Kyselyn avulla saatiin esiin mm. ne suunnitelman osa-alueet, joita vastaajat pitivät onnistuneina ja ne, mitä pitäisi kehittää. Varjokaavan tekijät ovat luvanneet korjata suunnitelmaa saadun palautteen perusteella. Kokemukset karttakyselystä olivat hyviä, ja Timon mukaan vahvistavat käsitystä, että vuorovaikutusta on arvokasta jatkaa läpi koko suunnitteluprosessin.

Tutustu Maptionnairen analyysityökaluun ja Urban Helsingin varjoyleiskaavan tuloksiin.

Urban Helsingin varjokaavasta saatua palautetta. Vasemmalla kohdat, joista vastaajat eivät suunnitelmassa pitäneet ja oikealla ne kohdat, joista pidettiin.
Urban Helsingin varjokaavasta saatua palautetta. Vasemmalla kohdat, joista vastaajat eivät suunnitelmassa pitäneet ja oikealla ne kohdat, joista pidettiin.

Kokeile itse!

Mapitan Maptionnaire-karttakyselytyökalu on kilpaileva tuote Dimenteqin Harava-työkalulle. Palvelut on kehitetty samaan käyttötarkoitukseen – paikkaan liittyvän tiedon keräämiseen. Niissä on kuitenkin eroja, joten kannattaa tutustua molempiin ennen valinnan tekemistä. Esimerkiksi Maptionnairessa vastaajien välinen vuorovaikutus, kartalle merkittyjen kommenttien kommentointi on mahdollista. Haravaan puolestaan on kehitetty mm. käyttäjän tunnistautuminen, jotta sen avulla voidaan kerätä myös ns. virallisia mielipiteitä ja muistutuksia. Molemmissa on kattavat analysointitoiminnot, mutta hyvin erilaiset käyttöliittymät. Vain kokeilemalla tiedät, kumpaa haluat käyttää.

Kyselyiden rakentamista Maptionnaire-kyselytyökalulla pääsee vapaasti kokeilemaan verkossa. Kirjaudu siis käyttäjäksi ja kokeile itse!

Kätevällä kyselet helposti

Kirjoitettu: 19.2.2013

Mapitan uuden Paikka! -kyselypalvelun Kätevä-käyttöliittymän avulla on helppoa ja uskomattoman nopeaa käynnistää karttapohjainen kysely. Sain mahdollisuuden tutustua Kätevän demo-versioon, jota innokkaimmat kuntakäyttäjätkin pääsevät halutessaan kokeilemaan veloituksetta kevään ajan.

Koekäyttö todisti mainospuheen todeksi. Ympäristökokemuksia kartoittavan kyselyn luominen on todellakin erittäin helppoa ja nopeaa. Helppous perustuu valmiisiin kysymyskokonaisuuksiin, joista voi valita kyselyyn haluamansa paketit. Mapitan kehitystyön taustalla on useiden vuosien tutkimus- ja kehitystyö Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa. Tästä syystä kyselyiden sisällöt onkin suojattu immateriaalioikeuksin.

Mapitan Paikka! -palvelun valmiit kysymyskokonaisuudet. Kuva sivustolta: demo.asiatkartalle.fi
Mapitan Paikka! -palvelun valmiit kysymyskokonaisuudet. (c) Mapita Oy

Helppous ja nopeus ovat usein vastakohta monipuolisuudelle. Kätevä-käyttöliittymässä tämä näkyy siten, että kyselyyn ei ole mahdollista laatia omia kysymyksiä, eikä kysymysten järjestykseen voi vaikuttaa. Toisaalta käyttö on tehokasta ja tuloksellista: palvelun avulla saa todella nopeasti laadittua ympäristökokemuksia kartoittavan kyselyn ja julkaistua sen kaikelle kansalle.

Kätevässä on valmiit asiantuntijoiden laatimat kysymyskokonaisuudet, jotka helpottavat kyselyn käyttöönottoa. Usein kaavoituksessa on kuitenkin tarkka näkemys siitä, mitä tietoa halutaan kerätä ja miten. Kannattaa kuitenkin miettiä, ovatko tiedonkeruun tarpeet kuitenkaan niin yksilöllisiä.

Mapitan Paikka!-palvelun kysymykset on asiantuntijoiden laatimia. Kuva sivustolta: demo.asiatkartalle.fi
Tässä kysellään ympäristön käyttöön liittyviä asioita. (c) Mapita Oy

Ainoaksi kysymysmerkiksi jää, saako palvelulla tehtyä juuri haluamansa kyselyn. Mapitalla on tähänkin vastaus: monipuolisemmalla Taitava-käyttöliittymällä voi luoda kyselyt alusta alkaen itse.

Hyvien kyselyiden laatiminen on vaativaa ja aikaa vievää osaavallekin. Lisäksi kysymysten toimivuus tulisi aina testata todellisten vastaajien kanssa. On tärkeää varmistaa, että kysymykset ovat ymmärrettäviä ja vastaaminen helppoa. Kannattaa miettiä, onko mahdollista käyttää valmiiksi mietittyjä ja käytännössä testattuja kyselypohjia.

Paikka!-palvelu ei ole ensimmäinen karttapohjainen kyselytyökalu, mutta se lienee tällä hetkellä ainoa, jonka käyttöönotto onnistuu täysin omin voimin ja taidoin. Tähän ei siis tarvita koodaria.

Mikset jo kokeile?

PS. Olen huomaavinani, että kilpailevien tuotteiden tulo markkinoille nopeuttaa karttasovellusten ja niiden käytettävyyden kehitystä. Parhaillaan käynnissä olevassa SADe-ohjelmassa on tekeillä Harava-karttakyselytyökalu samaan tarkoitukseen kuin Mapitan Paikka!-palvelu. Kilpailua tulee siis jatkossa olemaan tälläkin saralla.