Sanapilvestä apua alueen some-kuvan analysointiin?

Kirjoitettu: 13.5.2017

Kuntien ja kaupunkien kehittämisessä imagotyön merkitys on kasvanut 2000-luvun alkupuolelta alkaen. Aluemarkkinoinnin toivotaan parantavan kunnan asemaa alueiden välisessä kilpailussa, kun tavoitteena on houkutella kuntiin uusia asukkaita ja investointeja sekä säilyttää nykyiset asukkaat ja yrittäjät. (Äikäs 2004)

Siinä missä somessa markkinoidaan tuotteita ja luodaan mielikuvia, siellä syntyy myös mielikuvia paikoista ja alueista. Sosiaalisen median kautta muodostuva kuva kunnasta tai asuinalueesta voi olla merkittävä tekijä esimerkiksi alueen houkuttelevuudessa uusien asukkaiden silmissä.

Miten alueen some-kuvaa voi sitten tutkia – saati kehittää?

Tarkastelin Sipoon Talman alueen some-kuvan luonnetta kevyellä tekstianalyysillä. Olin kerännyt Talmaan liittyviä some-julkaisuja ViidakkoMonitor-työkalun avulla viime vuoden syyskuusta lähtien. Aikavälillä 28.9.-13.5.2017 oli kertynyt 925 osumaa, jotka liittyivät Talmaan. Päätin kokeilla, miltä näyttäisi Talmaan liitetyistä hashtageista tehty sanapilvi. Sen avullahan voi havainnollistaa tekstiaineistosta sanojen esiintyvyystiheyttä eli frekvenssiä, mutta vakavasti otettavana tilastollisen tiedon visualisointimenetelmänä sitä ei voi pitää. Visuaalisuudessaan sanapilvi voi kuitenkin auttaa erottamaan tekstimassasta olennaiset aiheet. Halusin selvittää, saisiko parjatusta visualisointimenetelmästä kuitenkin jotain irti aluekuvan analysoinnissa?

Toteutin hashtag-analyysini seuraavasti:

  1. Latasin keräämäni Talma-aineiston ViidakkoMonitorista excel-tiedostona.
  2. Kirjoitin Python-skriptin, jonka avulla erottelin tekstimassasta hashtagit.
  3. Tässä välissä etsin ja testailin muutamia erilaisia verkosta löytyviä sanapilvityökaluja.
  4. Vein esikäsitellyn aineiston WordArt.comin sanapilvityökaluun, joka laski sanojen frekvenssit ja teki sanalistan ja visualisoinnin. Tässä vaiheessa poistin sanalistasta itsestään selviä tunnisteita, kuten esimerkiksi sanan Talma, joka olisi turhaan dominoinut sanapilveä. Lisäksi poistin harvinaiset tunnisteet, eli ne, jotka esiintyivät aineistossa vähemmän kuin kolme kertaa.
    Hashtagit ovat aineistona siinä mielessä ihanteellista, että verrattuna vapaaseen tekstiin, sanat ovat useammin perusmuotoisia, eikä aineistoa tarvitse siis yhtä paljon käsitellä ennen analyysia.
  5. Pienten säätöjen jälkeen alla oleva sanapilvi olikin valmis.

Talvinen Talma = TalmaSki?

Talman sanapilvi on hyvin linjassa some-julkaisujen kuvavirrasta saamani käsityksen kanssa: talvella Talmassa korostuu TalmaSki lumilautailijoiden harrastuspaikkana. Tarkemmin katsottuna sanapilvi antaa kyllä lisäinformaatiotakin. Vaikka TalmaSki on snoukkaajien paikka, myös laskettelu nousee hyvin esiin. Englanninkielinen sisältö dominoi suomenkielistä, ruotsinkielellä julkaistaan hyvin vähän, jonkin verran löytyy myös esimerkiksi venäjänkielisiä julkaisuja. Golf on pienesti mukana talvellakin, joten odottaa sopii, että kesällä Golf Talma nousee selkeämmin esiin.

Erikoisuutena sanapilvessä herättää huomiota lawnmowerracing eli ruohonleikkuriralli. Talmassa todellakin on järjestetty tämän lajin kilpailuja.

Sekin näkyy sanapilvessä, että Talma liitetään sipoolaisesta näkökulmasta harmillisen usein Keravaan. Tämä antaa selvän viestin aluemarkkinoinnin tarpeesta.

Testin perusteella näyttää siltä, että some-aineistosta tehty, paikkaan liittyvä sanapilvi tuo nopeasti esiin alueen suosituimmat toiminnot – erityisesti nuorten suosiossa olevat sosiaaliset aktiviteetit korostuvat. Sanapilvi ei yksin riitä avaamaan alueen some-kuvaa: tässäkin analyysissa hyödyksi oli, että olin kursorisesti käynyt läpi keräämäni some-julkaisut ennen sanapilven tekemistä.

Muistojen Nikkilä -projektista saamieni kokemusten perusteella olen vakuuttunut siitä, että alueen some-kuvan kehittäminen on mahdollista. Kannustamalla ihmisiä jakamaan alueeseen liittyvää sisältöä, esimerkiksi kokemuksia, havaintoja ja muistoja, voidaan vaikuttaa siihen, ettei alueen some-kuva ole liian yksipuolinen. Talmassa ei ole tehty mitään tämän tyyppisiä toimenpiteitä sometuksen edistämiseksi ja sanapilvestä näkyykin, että kuva on varsin yksipuolinen.

Jatkokehitysideoina mieleeni tulee esimerkiksi eri vuodenajoista tehdyt alueanalyysit. Kesän jälkeen katsotaan uudestaan, miltä Talman sanapilvi sitten näyttää!

Mihin sinä käyttäisit somen sanapilveä?

Lähde
Äikäs, T. A. (2004). Imagoa etsimässä. Kaupunki- ja aluemarkkinoinnin haasteista mielikuvien mahdollisuuksiin. Suomen Kuntaliitto. ISBN 952-213-067-2.

Tapiola somessa

Kirjoitettu: 7.2.2017

Kaavio Tapiolan some-datan luokittelusta

Yksi kysymys, johon etsittiin vastausta Somedata kaupunkisuunnittelijan apuna –työpajassa Espoossa 1.2.2017 oli: ”Miltä Tapiola näyttää somessa?”. Tapiolan somedatana analysointi ei ollut työpajan itsetarkoitus, vaan aineisto oli esimerkkinä siitä, minkälaista dataa somesta voi löytyä.

Tässä blogijutussa kerron, mitä somedata kertoo Tapiolasta. Tulkinnoissa hyödynnän sekä omia havaintojani että työpajassa esiin nostettuja näkökulmia.

Ennen työpajaa keräsin Tapiolaan liittyviä julkaisuja sosiaalisesta mediasta kuukauden ajalta (28.12.2016 – 27.1.2017) ja luokittelin sisällön manuaalisesti. Apuna käytin ViidakkoMonitor-työkalua, jonka avulla datan kerääminen kolmesta eri lähteestä, Twitteristä, Instagramista ja Facebookista onnistui näppärästi. Julkaisuja kertyi yhteensä 744, ja niistä suurimman osan luokittelin 14 eri ryhmään.

Suosituimmat aiheet Tapiolan someaineistossa olivat urheilu ja liikunta, kulttuuri, tapahtumat ja toiminta, rakennettu ympäristö, luonto, kulttuuri ja kaupalliset palvelut. Urheiluun, kulttuuriin sekä tapahtumiin ja toimintaan liittyvät julkaisut saivat painoarvoa erityisesti tammikuussa Tapiolan Jääpuistossa järjestetyn Ystäväluistelu-tapahtuman ansiosta. Myös luokittelulla on vaikutusta: urheilu ja liikunta on otettu omaksi kategoriakseen, vaikka julkaisut voisivat hyvin sisältyä joko kulttuurin, kaupallisten palveluiden tai harrastusten teemoihin. Tämä luokittelu onkin vain yksi tapa hahmottaa asuinalueisiin liittyvää somedataa.

Puutarhakaupungista tuli rakennustyömaa

Somen antama kuva Tapiolasta on tällä hetkellä rakennustyömaa. Tämä visuaalinen somekuva on ristiriidassa Tapiolan puutarhakaupunkimaineen kanssa.  Somessa jopa kysytään, onko puutarhakaupungista enää mitään jäljellä? Myös työpajassa huomattiin kontrasti Tapiolan puutarhakaupungin ja kuvien välillä.

Toisaalta rakennustyömaan keskellä viestitään positiivisistakin odotuksista:

Kulttuurikeskus ja Keskustorni maamerkkeinä

Tapiolan maineikkaista arkkitehtuurikohteista näkyy somessa eniten arkkitehti Arto Sipisen suunnittelema Espoon kulttuurikeskus sekä Aarne Ervin Keskustorni. Muutama kuva on jaettu myös muista Tapiolan arkkitehtuurikohteista, kuten Revellin Taskumattitaloista, Ruusuvuoren suunnittelemasta Tapiolan kirkosta ja Reima Pietilän suunnittelemasta Suvikummun asuinalueesta. Herää kysymys, eikö muu rakennettu ympäristö ole kiinnostavaa. Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että osa Tapiolaa todellakin on työmaana, ja se osa saa huomiota purkukohteiden dramaattisuuden ansiosta.

Esimerkki somesta jaetusta arkkitehtuurikuvasta (Espoon kulttuurikeskus):

Myös erityisesti iltavalaistuksessa otetut kaupunkimaisemat ovat yleisiä. Näissä kuvissa esiintyy usein jokin Tapiolan helposti tunnistettavista maamerkeistä, kuten esimerkiksi tässä Keskustorni:

Kulttuuria, kulttuuria

Tapiolan kulttuuritarjonta sisälsi someseurannan perusteella musiikkia, teatteria, elokuvia – ja luistelua. Kulttuuri-teemaan olisi voinut usein sisällyttää myös julkaisuja, jotka luokittelin urheiluun ja liikuntaan liittyviksi. Toisaalta moni kulttuuriin liittyvä asia liittyy myös kaupallisiin palveluihin.

Tammikuun puolivälissä järjestetty Ystäväluistelu-tapahtuma oli todellinen menestystarina. Ei jää epäselväksi, etteivätkö ihmiset olisi todella nauttineet tästä kulttuurikokemuksesta: luistelu Jääpuistossa ja siihen yhdistetty Tapiola Sinfoniettan –konsertti striimattuna ulkotilaan on selvästi ollut mieleenpainuva kokemus. Somejulkaisuja tästä aiheesta oli niin paljon, että muisto piirtyy minunkin mieleeni, vaikka en itse siellä ollut – vai olinko sittenkin… Muistiini tallentuneet kuvat ovat niin eläviä, että niistä on tullut osa minunkin kokemusmaailmaani.

Arkikuvat päästävät koteihin

Ihmiset jakavat myös kuvia kodeistaan. Työpajassa analyysitarpeita miettinyt ryhmä huomasi, että somedata päästää myös kotien sisälle: arkielämään ja kodin kokemukseen. Tämä herättää myös kysymyksiä someaineiston hyödyntämisen eettisistä kysymyksistä. Tietävätkö ihmiset, mihin he kokemuksensa ”lahjoittavat”?

Luonto ja rakennettu ympäristö limittyvät

Luontokuvat ovat iso osa Tapiolaa somessa. Määrällisesti niitä oli likimain yhtä paljon kuin rakennettuun ympäristöön liittyviä julkaisuja. Kauniit auringonlaskut ja meren ranta ovat suosittuja luontoaiheita. Toisaalta luonto ja rakennettu ympäristö ovat Tapiolassa läsnä monesti samaan aikaan, eikä julkaisujen luokittelu ei aina ole helppoa. Se juuri onkin ominaista Tapiolalle: puutarhakaupunki tarkoittaa esimerkiksi sitä, että luonto on lähellä ihan keskustassakin.

Tapiolan tulevaisuus näkyväksi

Somedata ei paljasta juuri mitään Tapiolan tulevaisuudesta: julkaisut suunnitelmista tai visualisoinnit Tapiolan tulevaisuudesta eivät osuneet ainakaan tälle seurantajaksolle. Julkaisemalla materiaalia siitä Tapiolasta, joka syntyy purkutyömaiden jälkeen, kaupunki voisi parantaa Tapiolan someimagoa ja lisätä kiinnostusta aluetta kohtaan.

Niin ikään ihmisten somessa julkaisemat Tapiolaan liittyvät julkaisut voisivat olla entistä monipuolisempia. Rohkaisemalla ihmisiä julkaisemaan valokuviaan tietyllä tunnisteella kaupunki voisi edistää rikkaamman ja elävämmän somekuvan rakentumista.

Mikä merkitys somekuvalla on?

Somelta kysytään mielipidettä yhteen jos toiseenkin. Suunnitellessaan esimerkiksi muuttoa uudelle alueelle, harva jättää katsomatta, mitä aiheesta löytyy netistä. Tietoa ja mielipiteitä haetaan myös somesta.

Alueimagoa ei rakenneta enää vain fyysisesti, vaan sitä luodaan myös sosiaalisessa mediassa. Tästä syystä sillä on merkitystä, minkälaista sisältöä alueesta jaetaan. Olemalla mukana sisällön tuotannossa, kaupunki voi itse vaikuttaa siihen, minkälainen imago alueelle muodostuu.

Nyt espoolaiset kiireen vilkkaa rakentamaan uutta Tapiolaa myös someen! Näyttäkää, että uusi Tapiola on moderni tulkinta alkuperäisestä puutarhakaupunki-ideasta.