Webpaneeli täydentää nettikyselyä

Kirjoitettu: 15.10.2016

FB mainos - Tuusulan hevoskylä

Tuusulan kunta selvitti hevoskyläkonseptinsa kiinnostavuutta kyselyllä elo-syyskuussa 2016. Kohderyhminä olivat sekä hevoskylästä kiinnostuneet asukkaat että hevosalan yrittäjät, mutta konseptin taustalla olevaa elämäntapa-asumisen ajatusta haluttiin selvittää yleisemminkin. Tästä syystä selvitykseen valittiin kaksi toisiaan täydentävää kyselymentelmää: avoin nettikysely ja webpaneeli.

Yhdessä Tutkimus- ja suunnittelupalvelu Kiilan ja Media Clever Oy:n kanssa yhdistimme asiantuntemuksemme ja toteutimme laajan kyselytutkimuksen. Avoin Harava-verkkokysely suunnattiin hevosalan yrittäjille ja harrastajille. Yleisen mielipiteen kartoittamisessa käytettiin webpaneelia. Se on kyselymenetelmä, jossa vastaajiksi valitaan paneeliin rekisteröityneistä henkilöistä tietty otos ennalta määritettyjen taustakriteerien perusteella. Webpaneelin kautta voidaan tehokkaasti tavoittaa yli 70 000 suomalaista kuluttajaa. Tässä tapauksessa kyselyyn vastasi yli 700 verkkopanelistia, jotka olivat 25-vuotiaita Uudellamaalla asuvia elämäntapa-asumisesta kiinnostuneita henkilöitä. Kyselyt suunniteltiin siten, että osa kysymyksistä oli samat molemmissa kyselyissä ja aineistot siten vertailtavissa.

Menetelminä avoin verkkokysely ja webpaneeli täydentävät toisiaan. Avoimella kyselyllä tavoitetaan aiheesta kiinnostuneet ihmiset, kun taas webpaneelilla tavoitetaan ihmisryhmä, jolla ei ole ennakkoasenteita tai vahvempaa kytköstä asiaan. Tilastotieteen näkökulmasta avoimen kyselyn vastaajajoukko on niin sanottu itsevalikoituva näyte. Vastaajat eivät edusta mitään tiettyä ihmisryhmää, eivätkä tulokset siten ole laajemmin yleistettävissä. Tästä syystä webpaneelilla kerättävä, taustamuuttujien perusteella valikoitu otos täydentää ja tasapainottaa avoimen kyselyn tuloksia.

Sosiaalinen media kyselyn markkinoinnissa

Hevosharrastajille suunnatun kyselyn markkinoinnissa hyödynnettiin tehokkaasti sosiaalisen median kanavia. Avoimen verkkokyselyn vastaajien tavoittamisessa hevosharrastajien omat foorumit ja Facebook yhdessä toimivat hyvin. Harava-kyselyyn kävi neljän viikon aikana vastaamassa 850 henkilöä, joista hieman yli puolet teki kyselyn loppuun asti. Projektin myötä myös Tuusulan kuntakehityksen Facebook-sivu sai lisää huomiota ja uusia seuraajia. Projekti näkyi positiivisesti myös paikallislehdissä. Projektia varten laaditussa some-suunnitelmassa esitettiin myös suosituksia sosiaalisen median käyttöön mahdollisessa tulevassa hevoskylähankkeessa.

Kyselyn tuloksiin voi tutustua tarkemmin Tuusulan Hevoshankkeet -blogissa otsikolla “Elämätapa-asuminen kiinnostaa, hevoskylä synnyttää positiivisia mielikuvia” ja Kiilan blogissa otsikolla “Elämäntavan ja asumisen yhdistäminen on ajankohtaista“.

Löytyykö kunnan some-palvelut?

Kirjoitettu: 28.6.2016

Twitter logoSome-hakemisto parantaa kunnan some-palveluiden löydettävyyttä. On tilanteita, joissa some-palveluita ihan tosissaan etsitään kunnan nettisivuilta. Etsijä voi olla nykyinen tai tuleva kuntalainen, potentiaalinen asukas tai työntekijä, sijoittumispaikkaa etsivä yrittäjä – tai vaikkapa tutkija, kuten minä tällä kertaa.

Keräsin erästä tutkimustyötäni varten tietoa KUUMA-kuntien Twitter-käytöstä. Tuusulan ja Nurmijärven sivuilta löytyi helposti some-hakemisto, josta sain tarvitsemani tiedon ja linkit. Muiden kuntien osalta jouduin tekemään käsityötä: hakemaan tiliä kunnan nimellä Twitterissä, etsimään kunnanjohtajan nimen kunnan sivuilta ja hakemaan sitäkin Twitteristä samalla toivoen, ettei samannimisiä henkilöitä olisi satoja. Jatka lukemista “Löytyykö kunnan some-palvelut?”