Kommenttikartta, karttakysely vai karttapalautejärjestelmä

Kirjoitettu: 19.9.2011

Erilaisia osallistumista tukevia karttasovelluksia on monenlaisia, kaikki hieman eri tarkoituksiin suunniteltuja. Niistä puhutaan nimillä kommenttikartta, karttakysely ja karttapalautejärjestelmä. Nimet eivät kuitenkaan ole vakiintuneet tarkoittamaan tietynlaista työkalua.

Ei ole ihan helppo tehtävä valita oikeaa työkalua. Työkalun valinnassa tulee lähteä osallistumisen tavoitteista: mihin tarkoitukseen ja minkälaiseen suunnittelutilanteeseen tietoa kerätään. Seuraavassa olen yrittänyt luokitella sovelluksia käyttötarkoituksen mukaan. (Kommentoi ja kerro, jos olet samaa tai eri mieltä luokittelusta?)

Avoimet kommenttikartat
Julkisia ja avoimia karttasovelluksia olen itse tottunut kutsumaan kommenttikartoiksi. Niiden avulla käyttäjät voivat vapaasti merkitä kommenttejaan kartalle ilman ohjaavaa kyselyä. Esimerkkejä kommenttikartoista ovat Espoon keskuksen kehittämisfoorumin Paikallistietokartta sekä Hista-foorumin Kommenttikartta.

Kommenttikartan ominaisuuksia:

  • jatkuvasti kommentoitavissa
  • kommentit ovat avoimia ja julkisia eli käyttäjät voivat lukea (ja mahdollisesti myös kommentoida) toistensa kommentteja
  • liittyy rajattuun alueeseen
  • ei välttämättä liity mihinkään hankkeeseen
  • kommentointi on vapaata ja itseohjautuvaa: kommentointia ei ohjata kysymyksin
Espoon keskuksen paikallistietokartta on esimerkki julkisesta ja jatkuvasti avoinna olevasta kommenttikartasta. Lähde: Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto (www.espoonkeskus.fi)

Hankekohtaiset karttakyselyt
Karttakyselyillä tarkoitan sovellusta, jonka avulla käyttäjältä kerätään tiettyyn aiheeseen tai alueeseen liittyvää tietoa. Yleensä kerätään lähtötietoa suunnittelua tai vaikutusten arviointia varten. PehmoGIS-kyselyt ovat hyviä esimerkkejä karttakyselyistä. Myös SITOn karttapalautejärjestelmää voi sanoa karttakyselyksi, koska kommentointia voidaan ohjata aihevalinnalla tai suorilla kysymyksillä.

Karttakyselyiden ominaisuuksia:

  • tiedonkeruu on hanke- tai aluekohtaista
  • yleensä suljettuja ja yksisuuntaisia
  • kommentit yleensä ei-julkisia eli käyttäjät eivät näe toistensa vastauksia
  • osallistuminen ohjataan kysymyksillä tiettyihin aiheisiin
PehmoGIS-kyselyt ovat esimerkkejä suljetuista tiettyyn alueeseen ja aihepiiriin liittyvistä kyselyistä. Lähde: Aalto-yliopisto / YTK (www.pehmogis.fi)


Hankekohtaiset karttapalautejärjestelmät

Kutsuisin palautejärjestelmiksi sellaisia karttasovelluksia, joilla kerätään palautetta suunnitelmista.  Esimerkkinä on WSP Finlandin Suomenlahdentien linjauksen suunnitteluun liittyvä karttasovellus. Pääkaupunkiseudun palvelukartta on myös esimerkki karttapalautejärjestelmästä, mutta siinä palautetta annetaan julkisista palveluista. Molemmissa näissä erityistä on kommenttien julkisuus.

Suomenlahdentien karttapalautejärjestelmässä annettiin palautetta tielinjauksesta. Lähde: Espoon kaupunki ja WSP Finland.

Yhdistelmätyökalut
Uusimmat karttasovellukset ovat avoimien kommenttikarttojen ja karttasovellusten yhdistelmiä. Esimerkiksi Kerro kartalla -palvelua käytetään sekä kysymyksillä ohjattuihin karttakyselyihin että vapaamuotoiseen karttapohjaiseen kommentointiin. Myös uusin PehmoGIS-palvelu Sinun Vaasa yhdistää erilaisia ominaisuuksia: kyselyosiot ovat jatkuvasti avoinna ja käyttäjällä on mahdollisuus antaa myös vapaasti kehittämisehdotuksia. Näiden kahden palvelun erona kuitenkin on, että Kerro kartalla -palvelussa kommentit ovat pääsääntöisesti julkisia, kun taas Sinun Vaasa -palvelussa kommentteja ei suoraan näytetä muille käyttäjille.

Lähteet:

Ai tuleeks tää nettiin?

Kirjoitettu: 18.8.2011

Käyttäjälle pitäisi olla itsestään selvää, miten netin kautta annettua palautetta käsitellään. Mutta kun ei aina ole. Olen kuullut tapauksista, joissa julkisiin palautesivustoihin on tallentunut hyvinkin luottamuksellisia ja yksityisiä palautteita, joiden ei missään tapauksessa pitäisi näkyä netissä kaikelle kansalle.

Jos näin käy, vika on käyttöliittymässä, jonka kautta palautetta annetaan. Julkinen palautejärjestelmä tulee suunnitella siten, että käyttäjä voi suoraan sivustolta havaita ja päätellä, että palaute tulee julkisesti näkyviin.

Jos kevyemmät konstit eivät auta, käyttäjältä voi pyytää luvan kommentin julkaisemiseen. Alla kolme erilaista esimerkkiä. Raskain vaihtoehto on käyttää alimmaista kyllä/ei-kysymystä pakollisena – tällöin käyttäjä ei missään tapauksessa pääse ohittamaan kysymystä antaessaan palautetta.

Kuvassa kolme esimerkkiä kysellä käyttäjältä lupa hänen antamansa palautteen julkaisemiseen.