Uudistuva kunta teemana Kunnallistieteen päivillä

Kirjoitettu: 26.10.2016

kunnallistieteenpaivat_rajattu

Kunnallistieteen päivien teemana oli tänä vuonna kuntalaiset ja osallisuus. Ei liene epäselvää, että meneillään oleva kuntalain uudistus oli vahvasti mukana seminaarissa. Tapahtuma järjestettiin Tieteiden talolla 13.-14.10.2016. Esittelin Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa -kyselytutkimukseni tuloksia työryhmässä, jonka teemana oli osallistuminen. Oman esitykseni aiheeksi valitsin toimintatavat ja asenteet.

Esitykseni pääpointteina nostin esiin toimintatapojen ja käytäntöjen epämääräisyyden sekä asenteisiin liittyvät ristiriidat. Somen haltuunotto on käynnissä kaupunkisuunnittelun kentällä, mutta toimintatavat vaihetelevat suuresti, eikä käyttö aina ole suunnitelmallista tai organisoitua.

Sosiaalisen median käytännöissä on kehitettävää, kertovat kyselytutkimukseni tulokset. Lähde: Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa 2016 -kyselytutkimus / Pilvi Nummi
Sosiaalisen median käytännöissä on kehitettävää: valtaosa työntekijöistä ei saa koulutusta somen käyttöön, eikä some ole mukana tehtäväkuvissa. Kolmannes vastaajista kertoo, ettei organisaatiossa ole some-ohjeistusta, neljännes ei osaa sanoa, onko. Lisäksi suurimmalta osalta puuttuu organisaation (kaupunkisuunnittelun tai kaavoituksen) some-toimintasuunnitelma.
Lähde: Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa 2016 -kyselytutkimus / Pilvi Nummi

Kyselyni perusteella näyttää siltä, että some jakaa kaupunkisuunnittelijoita kahteen leiriin: somen vastustajiin ja sen puolestapuhujiin. Erilaiset näkemykset aiheuttavat törmäyksiä organisaatiossa, ja some voi sitä kautta vaikuttaa jopa työhyvinvointiin.

Toimiva somen käyttö edellyttää keskustelevuutta ja avoimuutta. Jos organisaation sisällä ei keskustella suunnitteluun liittyvistä kysymyksistä, miten niistä voitaisiin keskustella julkisessa somessa? Lääkkeeksi tähän vaivaan ehdotan vuorovaikutuksen lisäämistä työyhteisön sisäisellä somella. Kun sisäinen some toimii keskustelevasti ja avoimesti, on helpompi lähteä julkiseen keskusteluun.

Osallistumisen työryhmässä tutkimustani pidettiin kiinnostavana ja ajatus organisaation sisäisestä somesta sai kannatusta. Todettiin myös, että ainakin Tampereella ja Rovaniemellä työn alla olevissa osallisuusmalleissa tehdään viestintäsuunnitelma, jossa otetaan kantaa somen käyttöön.

Oli ilo olla mukana viemässä eteenpäin some-sanomaa! =)

Lisätietoa Kunnallistieteen päivistä:

Some kiinnostaa kaupunkitutkimuksessa

Kirjoitettu: 4.10.2016

Some työkalujen luokittelu

Sosiaalinen media on yksi kaupunkisuunnittelun ja -tutkimuksen kiinnostavimmista tutkimusaiheista seuraavan viiden vuoden aikana, kirjoitetaan Kaupunkiakatemian blogissa. Muut ajankohtaiset teemat ovat asumisen tulevaisuus, arkiliikkuminen, muuttuva kaupunkirakenne ja kaupunkituottavuus. Sosiaalinen media kiinnostaa erityisesti vuorovaikutuksen ja kaupunkiaktivismin alustana.

Näkökulma nostettiin esiin Urban Challenges and Possibilities -työpajassa, jossa Helsingin kaupungin edustajat ja tutkijat pohtivat kaupunkitutkimuksen tarpeita kaupunkisuunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi.

Valmiita ajatuksia siitä, mitä some-tutkimus tässä kontekstissa olisi, ei kirjoituksessa esitetä. Selvää kuitenkin on, että sosiaalisen median sisällöt nähdään mahdollisena tietolähteenä kaupungin kehittämiselle. Tutkimukselle halutaankin antaa tilaa “löytää jotain uutta”.

On tietysti mukava lukea, että aihe, jonka parissa itsekin työskentelen, on tunnistettu tärkeäksi. Tähän mennessä tekemäni taustatutkimus sosiaalisen median käyttöön liittyvistä toimintatavoista, asenteista, odotuksista ja koetuista esteistä antaa mielestäni tärkeää lähtötietoa kaupunkisuunnittelun parissa tehtävälle some-tutkimukselle. Kyselytutkimukseni tuloksia olen raportoinut tähän mennessä muutamissa blogikirjoituksissani. Seuraavaksi esittelen tutkimustani Kunnallistieteen päivien Osallistumisen työryhmässä 13.-14.10.2016 Helsingissä. Toivottavasti nähdään siellä!

Artikkelin kuva: Kaaviossa on esitetty yksi tapa luokitella sosiaalisen median työkaluja. Luokittelu perustuu G. F. Khanin artikkeliin The Government 2.0 utilization model and implementation skenarios.