Blogini yhtenä tarkoituksena on maankäytön suunnitteluun liittyviin verkko-osallistumisen menetelmiin ja käytäntöihin liittyvän tiedon jakaminen. Samalla mielessäni on ollut ajatus kuntien maankäytön suunnittelun ja osallistumisen parissa toimivien verkostoitumisesta.
Suurin haaste toimivien verkko-osallistumisympäristöjen kehityksessä ei suinkaan ole niiden tekniikassa, vaan siinä, miten verkko-osallistuminen (palautteenanto, aloitteet, mielipiteet jne.) saadaan sidottua osaksi hallinnon prosesseja, osaksi virkamiestyötä tai päätöksentekoprosesseja.
Olen täysin samaa mieltä Poikolan kanssa verkko-osallistumisen haasteista. Verkko-osallistumisen kytkeminen osaksi suunnittelun arkea lähtee maankäytön suunnittelijoiden omasta motivaatiosta. Tutkimus- ja kehityshankkeissa tehdään arvokasta työtä työkalujen ja menetelmien parissa. Tahto soveltaa verkko-osallistumista omassa toiminnassa syntyy siten, että saadaan tietoa hyvistä kokemuksista ja nähdään tuloksia.
Tämä edellyttää mielestäni työkalujen, menetelmien ja prosessien yhteistä kehittämistä verkostoissa. Ellen aivan väärässä ole, kuntasektorilta puuttuu verkosto, jossa verkko-osallistumista kehitettäisiin käytännön suunnittelutyön näkökulmasta. (Kertokaa, jos sellainen on. Liityn oitis mukaan!)
Olisitko sinä kiinnostunut liittymään verkostoon, jossa verkko-osallistumista kehitetään maankäytön suunnittelun näkökulmasta? Osoita kiinnostuksesi kommentoimalla tätä viestiä tai ota yhteyttä kirjoittajaan.
Erilaisia osallistumista tukevia karttasovelluksia on monenlaisia, kaikki hieman eri tarkoituksiin suunniteltuja. Niistä puhutaan nimillä kommenttikartta, karttakysely ja karttapalautejärjestelmä. Nimet eivät kuitenkaan ole vakiintuneet tarkoittamaan tietynlaista työkalua.
Ei ole ihan helppo tehtävä valita oikeaa työkalua. Työkalun valinnassa tulee lähteä osallistumisen tavoitteista: mihin tarkoitukseen ja minkälaiseen suunnittelutilanteeseen tietoa kerätään. Seuraavassa olen yrittänyt luokitella sovelluksia käyttötarkoituksen mukaan. (Kommentoi ja kerro, jos olet samaa tai eri mieltä luokittelusta?)
Avoimet kommenttikartat
Julkisia ja avoimia karttasovelluksia olen itse tottunut kutsumaan kommenttikartoiksi. Niiden avulla käyttäjät voivat vapaasti merkitä kommenttejaan kartalle ilman ohjaavaa kyselyä. Esimerkkejä kommenttikartoista ovat Espoon keskuksen kehittämisfoorumin Paikallistietokartta sekä Hista-foorumin Kommenttikartta.
Kommenttikartan ominaisuuksia:
jatkuvasti kommentoitavissa
kommentit ovat avoimia ja julkisia eli käyttäjät voivat lukea (ja mahdollisesti myös kommentoida) toistensa kommentteja
liittyy rajattuun alueeseen
ei välttämättä liity mihinkään hankkeeseen
kommentointi on vapaata ja itseohjautuvaa: kommentointia ei ohjata kysymyksin
Espoon keskuksen paikallistietokartta on esimerkki julkisesta ja jatkuvasti avoinna olevasta kommenttikartasta. Lähde: Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto (www.espoonkeskus.fi)
Hankekohtaiset karttakyselyt
Karttakyselyillä tarkoitan sovellusta, jonka avulla käyttäjältä kerätään tiettyyn aiheeseen tai alueeseen liittyvää tietoa. Yleensä kerätään lähtötietoa suunnittelua tai vaikutusten arviointia varten. PehmoGIS-kyselyt ovat hyviä esimerkkejä karttakyselyistä. Myös SITOn karttapalautejärjestelmää voi sanoa karttakyselyksi, koska kommentointia voidaan ohjata aihevalinnalla tai suorilla kysymyksillä.
Karttakyselyiden ominaisuuksia:
tiedonkeruu on hanke- tai aluekohtaista
yleensä suljettuja ja yksisuuntaisia
kommentit yleensä ei-julkisia eli käyttäjät eivät näe toistensa vastauksia
PehmoGIS-kyselyt ovat esimerkkejä suljetuista tiettyyn alueeseen ja aihepiiriin liittyvistä kyselyistä. Lähde: Aalto-yliopisto / YTK (www.pehmogis.fi)
Hankekohtaiset karttapalautejärjestelmät
Kutsuisin palautejärjestelmiksi sellaisia karttasovelluksia, joilla kerätään palautetta suunnitelmista. Esimerkkinä on WSP Finlandin Suomenlahdentien linjauksen suunnitteluun liittyvä karttasovellus. Pääkaupunkiseudun palvelukartta on myös esimerkki karttapalautejärjestelmästä, mutta siinä palautetta annetaan julkisista palveluista. Molemmissa näissä erityistä on kommenttien julkisuus.
Suomenlahdentien karttapalautejärjestelmässä annettiin palautetta tielinjauksesta. Lähde: Espoon kaupunki ja WSP Finland.
Yhdistelmätyökalut
Uusimmat karttasovellukset ovat avoimien kommenttikarttojen ja karttasovellusten yhdistelmiä. Esimerkiksi Kerro kartalla -palvelua käytetään sekä kysymyksillä ohjattuihin karttakyselyihin että vapaamuotoiseen karttapohjaiseen kommentointiin. Myös uusin PehmoGIS-palvelu Sinun Vaasa yhdistää erilaisia ominaisuuksia: kyselyosiot ovat jatkuvasti avoinna ja käyttäjällä on mahdollisuus antaa myös vapaasti kehittämisehdotuksia. Näiden kahden palvelun erona kuitenkin on, että Kerro kartalla -palvelussa kommentit ovat pääsääntöisesti julkisia, kun taas Sinun Vaasa -palvelussa kommentteja ei suoraan näytetä muille käyttäjille.
