​ORANSSIJOPO – paikkaperustaista taidetta Nikkilässä

Kirjoitettu: 9.6.2012

Myös taiteen avulla voidaan osallistaa. Taiteilija Maikku Huovilan ORANSSIJOPO on yhteisöllinen taideteos, joka esittelee Sipoon Nikkilän kylän ja entisen sairaala-alueen, Itäisen Jokipuiston, muutosta viiden vuoden aikana.

Teos koostuu ORANSSIJOPO-blogista, johon on koottu tarinoita ja kuvia Nikkilästä. Kuka tahansa voi ilmoittautua osallistujaksi, kirjoittaa muistojaan ja lähettää valokuvia itselle tärkeistä paikoista näyttelyn aikana.

ORANSSIJOPO-blogista löytyy jo nyt kuvia ja tarinoita Nikkilästä. Kesän aikana sisältöä kerätään lisää asukkailta. Kuva blogista 9.6.2012. (c) Maikku Huovila ja Sipoon kunta.

Kesä-heinäkuussa avoinna olevassa näyttelyssä Sipoon pääkirjastossa on esillä Huovilan teoksia ja valokuvia Nikkilästä. Unelmakartta on näyttelyssä esillä oleva kartta, johon kävijät voivat merkitä kartalle omat unelmansa. Kartalle voi esimerkiksi ehdottaa tapahtumapaikkaa, jossa voitaisiin järjestää tulevaisuudessa musiikki- ja teatteriesityksiä.

Teokseen kuuluu myös reitti, joka kiertää Nikkilän kylällä ja sairaala-alueella. Reitin voi kiertää joko kävellen tai pyöräillen. Pyöräkierrosta varten voi lainata kirjastolta oranssin Jopon pariksi tunniksi.

Yhteistyössä asukkaiden kanssa työstettävä taideteos on erilainen tapa osallistua ja osallistaa. ORANSSIJOPO on Sipoon kulttuuritoimen projekti, mutta kaavoitus on mukana taustatukena. Teoksen kautta saatavia näkökulmia ja ideoita on tarkoitus hyödyntää Nikkilän kehittämisessä.

Taiteen kautta osallistuminen on ihmislähtöistä ja positiivista. Uskon, että se antaa osallistujalle uusia kokemuksia ja hyvän mielen – toivottavasti myös kokemuksen osallisuudesta.

Bottom-up vai top-down?

Kirjoitettu: 3.6.2012

Kaavoitusprosessiin liittyvä osallistuminen on aina ylhäältä ohjautuvaa: vaikka mielipiteen antaminen on vapaata, kommentoinnin kohteena on aina tietty suunnitelma tai vähintäänkin tietty suunnittelutilanne. Osallistumisen aiheet ovat ennalta määriteltyjä ja mielipiteiden keruu on ajoitettu tiettyyn ajankohtaan. Alhaalta ylös ohjautuva vaikuttaminen ei oikein sovikaan kaavaprosessiin, vaan sen aika on jo ennen kuin mitään suunnitelmia on vireillä.

Onko verkkoaivoriihi bottom-uppia?

Helsingin kaupunki kutsui kaikki helsinkiläiset, Helsingissä toimivat ja kaupungissa vierailevat ideoimaan tulevaisuuden Helsinkiä verkkoaivoriiheen. Kysely on toteutettu Fountain Parkin sovelluksella. Kysely koostuu vapaasta ideoinnista ja muiden vastaajien ideoiden arvioinnista.

Vapaa ideointi on periaatteessa asukaslähtöistä: kysely ei rajoita keskustelua tiettyyn aiheeseen vaan innostaa uusien ideoiden kehittelyyn. Hallinnon vastuulle jää viestien vastaanottaminen. Helsingin kyselyssä kerrotaan, että verkkoaivoriihessä esitettyjä ajatuksia käytetään hyödyksi, kun kaupungin virastot ja liikelaitokset valmistelevat esityksiä kaupungin strategiaohjelmaan. Uusi kaupunginvaltuusto päättää Helsingin tavoitteista ja tärkeimmistä kehittämiskohteista vuoden 2013 keväällä. Toivottavasti kyselyn anti näkyy tulevissa linjauksissa.

Osallistujat mukaan myös analysointiin

Ideariihi voi tuottaa suuren määrän tietoa ja yleensä laadullisen datan analysointi on työlästä. Analysointivaihe on myös kohta, jossa osa alkuperäisestä tiedosta karsiutuu ja yksinkertaistuu. Alkuperäiset näkemykset voivat muuttua ja kadota matkalla.

Verkkoaivoriihessä osallistujat on otettu mukaan aineiston prosessointiin: ideointivaiheen jälkeen osallistuja arvioi muiden vastaajien ideoita, mutta tämä on vasta osa analyysia. Vastaajien osallistamista aineiston analysointiin pitäisikin mielestäni kehittää. Voisiko bottom-up-ajattelu jatkua prosessin loppuun asti?

Helsingin kaupungin verkkoaivoriihessä käyttäjät saavat arvioida muiden osallistujien kommentteja. Kyselyn on toteuttanut Fountain Park. Kuva kyselysivustolta 3.6.2012.