Bottom-up vai top-down?

Kaavoitusprosessiin liittyvä osallistuminen on aina ylhäältä ohjautuvaa: vaikka mielipiteen antaminen on vapaata, kommentoinnin kohteena on aina tietty suunnitelma tai vähintäänkin tietty suunnittelutilanne. Osallistumisen aiheet ovat ennalta määriteltyjä ja mielipiteiden keruu on ajoitettu tiettyyn ajankohtaan. Alhaalta ylös ohjautuva vaikuttaminen ei oikein sovikaan kaavaprosessiin, vaan sen aika on jo ennen kuin mitään suunnitelmia on vireillä.

Onko verkkoaivoriihi bottom-uppia?

Helsingin kaupunki kutsui kaikki helsinkiläiset, Helsingissä toimivat ja kaupungissa vierailevat ideoimaan tulevaisuuden Helsinkiä verkkoaivoriiheen. Kysely on toteutettu Fountain Parkin sovelluksella. Kysely koostuu vapaasta ideoinnista ja muiden vastaajien ideoiden arvioinnista.

Vapaa ideointi on periaatteessa asukaslähtöistä: kysely ei rajoita keskustelua tiettyyn aiheeseen vaan innostaa uusien ideoiden kehittelyyn. Hallinnon vastuulle jää viestien vastaanottaminen. Helsingin kyselyssä kerrotaan, että verkkoaivoriihessä esitettyjä ajatuksia käytetään hyödyksi, kun kaupungin virastot ja liikelaitokset valmistelevat esityksiä kaupungin strategiaohjelmaan. Uusi kaupunginvaltuusto päättää Helsingin tavoitteista ja tärkeimmistä kehittämiskohteista vuoden 2013 keväällä. Toivottavasti kyselyn anti näkyy tulevissa linjauksissa.

Osallistujat mukaan myös analysointiin

Ideariihi voi tuottaa suuren määrän tietoa ja yleensä laadullisen datan analysointi on työlästä. Analysointivaihe on myös kohta, jossa osa alkuperäisestä tiedosta karsiutuu ja yksinkertaistuu. Alkuperäiset näkemykset voivat muuttua ja kadota matkalla.

Verkkoaivoriihessä osallistujat on otettu mukaan aineiston prosessointiin: ideointivaiheen jälkeen osallistuja arvioi muiden vastaajien ideoita, mutta tämä on vasta osa analyysia. Vastaajien osallistamista aineiston analysointiin pitäisikin mielestäni kehittää. Voisiko bottom-up-ajattelu jatkua prosessin loppuun asti?

Helsingin kaupungin verkkoaivoriihessä käyttäjät saavat arvioida muiden osallistujien kommentteja. Kyselyn on toteuttanut Fountain Park. Kuva kyselysivustolta 3.6.2012.

2 vastausta artikkeliin “Bottom-up vai top-down?

  1. Keskustelin tänään erään blogini lukijan kanssa Helsingin verkkoaivoriihestä. Hän oli pettynyt tämän kyselyn ulkoasuun ja ilmeeseen. Minkälainen ulkoasu kannustaisi ideoimaan? Pitääkö kyselyn olla kaupungin virallisen graafisen ilmeen mukainen vai pitäisikö ulkoasun olla vapaampi ja persoonallisempi?

  2. Tuo blogin kuvakaappauksena näkyvä tikkataulu on ilmeisen paljon käytetty, ja alkaa menettää jo uutuudenviehästytään. Puhumattakaan kyselyistä, jotka on ajettu tiukasti kysyvän organisaation graafisen ilmeen sääntöihin. Kyllä kannattaisin “vastaajalähtöisyyttä”, vapaampaa ulkoasua. Irtiotto nykysäännöistä viestisi osaltaa halua katsoa tulevaan ja irtautua nykykäytännöistä.

    Kyselyistä ylipäätään toivoisi vuorovaikutteisempia, ehkä tulevaisuudessa myös ulkoasun osalta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *