Karttakysely ja sosiaalinen media joukkoistamisessa

Kirjoitettu: 7.4.2018

Sosiaalinen media täydentää karttakyselyä joukkoistamisessa. Näin todettiin Sipoon Muistojen Nikkilä -projektissa, jossa selvitettiin rakennetuun kulttuuriympäristöön liittyviä arvostuksia, kokemuksia ja muistoja joukkoistamalla. Työkaluina projektissa käytettiin Maptionnaire-kyselytyökalua, Instagramia, Twitteriä ja Facebookia.

Tuoreessa artikkelissani ”Crowdsourcing Local Knowledge with PPGIS and Social Media for Urban Planning to Reveal Intangible Cultural Heritage” raportoin Muistojen Nikkilä -projektin tuloksia ja analysoin siinä sovelletun joukkoistamismallin toimivuutta.

Kulttuuriympäristön asukaslähtöistä arviointia

Yleensä asiantuntijat määrittelevät, mitkä rakennetun ympäristön kohteet ovat arvokkaita. Kiinnostus kartoittaa myös kuntalaisten näkemyksiä vanhojen rakennusten koetusta arvosta on kuitenkin lisääntynyt. Muistojen kartoitus on yksi tapa pyrkiä ymmärtämään, minkälaisia merkityksiä kulttuuriympäristöön liittyy. Paikkamuistoja on tässä tarkoituksessa kartoitettu Sipoon lisäksi ainakin Hangossa ja Nastolassa. Juha Marttila on analysoinut Nastolan kyselyn tuloksia opinnäytetyössään (Marttila, 2017).

Mitä on joukkoistaminen?

Joukkoistaminen-termiä (crowdsourcing) käytetään kaupunkisuunnittelun käytännöissä ja tutkimuksessa hyvin monenlaisissa tarkoituksissa paikallisen tiedon keruusta ideointiin ja suunnitelmien arviointiin. Osa tutkijoista katsoo, että kaupunkisuunnittelun kontekstissa pelkkä tiedonkeruu ei ole joukkoistamista, vaan joukkoistamisen tulisi liittyä suunnitteluratkaisujen kehittelyä, ja myös vaihtoehtojen arviointi sekä parhaan ratkaisun valinta tulisi tehdä joukkoistamalla. Toisaalta joukkoistaminen voidaan ymmärtää tietyn suunnitteluun liittyvän osatehtävän ulkoistamisena, jolloin myös paikallisen tiedon keruuta voidaan pitää joukkoistamisena.

Yhteistä kaikille joukkoistamismalleille on, että:

  • joukkoistaminen tapahtuu verkossa,
  • osallistujajoukko on laaja ja monipuolinen.

Kaupunkisuunnittelun kontekstissa joukkoistaminen liittyy aina jonkun suunnitteluongelman tai -kysymyksen ratkaisemiseen.

Puhuin joukkoistamisesta myös tammikuussa #Kaupunkisome – Kuplia vai kansanvaltaa? -tapahtumassa Tiedekulmassa, ja silloin hahmottelin joukkoistamisen portaista alla olevan kuvan. Esitys löytyy kokonaisuudessaan SlideSharesta.

Joukkoistamisen portaat
Joukkoistamisen portaat. Paikallisen tiedon sekä ehdotusten ja ideoiden keruu on suunnittelussa arkipäivää. Milloin siirrymme seuraavalle tasolle, joukkoistamaan suunnitteluratkaisuja?

Eri välineet täydentävät toisiaan

Nikkilässä joukkoistamisen avulla onnistuttiin tavoittamaan paikkamuistoja ja merkityksiä, mutta menetelmässä on silti paljon kehitettävää. Toisaalta sosiaalinen media täydensi tärkeällä tavalla karttakyselyn tuloksia, mutta käytännössä kahden hyvin erilaisen ja monimuotoisen aineiston yhdistäminen oli työlästä. Kyselyn avulla saatiin kerättyä suuri määrä muistoja, kun taas sosiaalisessa mediassa käyttäjät jakoivat kuvia ja rakensivat keskustellen jaettuja muistoja.

Karttakysely mahdollisti asiantuntijoiden tekemän kulttuuriperintöselvityksen ja paikallisten näkökulman vertailun. Nikkilän keskustan alueella nämä näkemykset olivat hyvin saman suuntaisia: kyselyn vastaajat pitivät arvokkaina kaikkia asiantuntijoiden arvottamia rakennuksia yhtä lukuunottamatta. Negatiivisia arvioita herättänyt rakennus oli alla näkyvä ”Aravatalo”, toimistokäyttöön muutettu asuinkerrostalo 1940-luvulta.

Aineeton kulttuuriperintö näkyväksi

Joukkoistamalla myös täydennettiin kulttuuriperintötietoja, kun vastaajat lisäsivät kartalle itselleen arvokkaita rakennuksia. Osa näistä oli jo purettuja rakennuksia, joista vastaajilla on muistoja. Yksi esimerkki jo puretusta rakennuksesta on alla oleva Nikkilän bussiterminaali 1980-luvulta.

Puretut rakennukset ja niihin liittyvät muistot ovat osa aineetonta kulttuuriperintöä samoin kuin rakennusperintöön liittyvä toiminta. Muistojen Nikkilä -projektin tulokset korostavat vanhan kylänraitin, Iso Kylätien merkitystä menneen ajan kauppakatuna. Kadun varren vanhoissa puutaloissa toimii nykyiselläänkin joitakin pienyrityksiä, kuten kahvila (kuva alla), kirpputori, autokorjaamo ja erikoistarvikeliikkeitä. Yritystoiminta entisellä kauppakadulla muistuttaa meitä menneestä elämäntavasta.

Näyttää siltä, että kiinnostus kulttuuriympäristöön liittyvien muistojen kartoitukseen on lisääntynyt. Joukkoistamista voi käyttää erityisesti merkitysten, arvojen ja muistojen, mutta myös rakennusten käyttötiedon keräämisessä. Menetelmiä kannattaa kehittää nyt tehtyjen tutkimusten pohjalta entistä toimivammiksi. Tiedonkeruun ohella arvokasta on kulttuuriperintöön liittyvän keskustelun ja tietoisuuden lisääntyminen.

Lähteet:

Nummi, P. (2018). Crowdsourcing Local Knowledge with PPGIS and Social Media for Urban Planning to Reveal Intangible Cultural Heritage. Urban Planning, 3(1), 100–115.

Marttila, Juha. (2017). Verkko-osallistaminen kaupunkisuunnittelussa. Case: Kotiseutuni Nastola -kyselyn tulosten analysointi. Opinnäytetyö, Lahden ammattikorkeakoulu.

Liveraportointia kyläkävelyllä

Kirjoitettu: 6.3.2017

Sosiaalisessa mediassa on helppo tehdä näkyväksi reaalimaailmassa tapahtuvia asioita. Liveraportoinnilla tarkoitetaan erilaisten tapahtumien kulun kuvaamista ja raportointia some-kanavissa.

Tällainen raportoiva työtapa ei ole vielä lyönyt läpi kaupunkisuunnittelussa, vaikka esimerkiksi livestriimauksen käyttö isommissa tilaisuuksissa on jo melko yleistä. Liveraportoinnin näkökulmasta olisi tärkeää lanseerata tapahtumalle etukäteen oma yksilöllinen tunniste eli hashtag, jotta postaukset on helppo löytää somesta tapahtuman aikana ja sen jälkeen.

Ulkoilmatapahtumien liveraportoinnissa on omat haasteensa. Kuvaamisessa on huomioitava ympäristö ja olosuhteet. Pakkasella kännykän akku kuluu nopeasti, joten vara-akut ovat tarpeen. Kylmyys tai sade voi myös muilla tavoin haitata laitteen käyttöä. Julkisella paikalla kuvattaessa on ihmisiltä kysyttävä lupa kuvaamiseen ja kuvien julkaisemiseen somessa.

Ystäväni Reetta Hyvärinen, Kirkkonummen kuntavaaliehdokas, järjesti sunnuntaina 5.3.2017 kyläkävelytapahtuman viidessä eri Kirkkonummen kylässä. Reetan ideana oli käydä keskustelua paikallisten asukkaiden kanssa siitä, mikä kylissä on hyvin ja mitä pitäisi kehittää. Olin mukana dokumentoimassa tapahtumaa. Tämä oli itselleni ensimmäinen kerta, kun käytin Instagramia liveraportointiin kyläkävelyllä. Päivä oli oikein onnistunut, ja tuloksia voi katsella Reetan Instagram-sivulta.

Kyläkävelyllä keskusteltiin monista aiheista, kuten liikenneturvallisuudesta, asuinalueiden kehittämistarpeista ja hyvistä puolista, yhteisöllisyyden edistämisestä. Myös paikallishistoriaan liittyviä mielenkiintoisia yksityiskohtia tuli esiin. Esimerkiksi alla olevaan Veikkolan taksiasemaan liittyen eräs asukas mainitsi: ”Eräs taksikuski kertoi, että tämä on hänen lapsuudenkotinsa”.

Liveraportointia kannattaisi hyödyntää enemmän esimerkiksi kaavakävelyillä ja muissa kaavoituksen tapahtumissa. Sen sijaan, että käytetään aikaa keskustelumuistioiden kirjoittamiseen, voisi tapahtuman aikana julkaista somessa poiminnat keskusteluista aiheeseen liittyvään kuvaan yhdistettynä.

Liveraportoinnin ideana on, että sitä voi tehdä kuka vain. Reetan kyläkävelyllä minä olin ainoa raportoija, mutta innostamalla osallistujia raportoimaan itse, voidaan saada moniäänisempi lopputulos, eräänlainen kollektiivinen muistio tapahtumasta. Suosittelen!