Sosiaalista mediaa kartalla

Kirjoitettu: 26.9.2016

Kuvakaappaus Nikkilän some-kartasta ESRIn ArcGIS Online -palvelusta 26.9.2016.
Kuvakaappaus Nikkilän some-kartasta ESRIn ArcGIS Online -palvelusta 26.9.2016.

Moni kyselyyni vastannut kertoi “seuraavansa hashtageja”. Jos hashtag ei ole tuttu termi, sillä tarkoitetaan suomeksi sanottuna avainsanaa, joka muodostuu ristikkomerkistä (#) ja sanasta tai merkkijonosta, kuten esimerkiksi #vaasa tai #kaupunkisuunnittelu. Alkunsa hashtag on saanut Twitteristä, mutta nykyään sitä käytetään muissakin palveluissa, kuten Instagramissa, Facebookissa, YouTubessa sekä monissa muissa.

Kaupunkisuunnittelussa ainakin minua kiinnostaa aiheiden ohella tiettyyn paikkaan liittyvät julkaisut. Kaikki paikkaan liittyvät viestit eivät kuitenkaan löydy hashtagien avulla, eikä hashtag aina myöskään tarkoita, että julkaisu olisi suunnittelun kannalta kiinnostava. Esimerkiksi kaupunkien nimiin tägätään melkein mitä tahansa aiheita ja kaupungiosienkin tasolla sisältö on melkoisen kirjavaa.

Paras apuväline paikkaan liittyvien julkaisujen löytämiseen olisi tietysti kartta. Ikävä kyllä paikkatietoa sisältäviä julkaisuja on somessa suhteellisen vähän. ArcGIS Online -palvelun avulla voi kuitenkin toteuttaa helposti kartan, joka seuraa paikkakoordinaatit sisältäviä julkaisuja. Ilmaisessa palvelussa voi kuka tahansa luoda oman “Julkisen tiedon kartan” (Public Information Map), joka näyttää kartalla eri some-kanavien julkaisuja parin viimeisen viikon ajalta.

Työkalu toimii hyvin paikkaan liittyvien ajankohtaisten julkaisujen seuraamiseen, mutta historiatietoa sen kautta ei saa näkyviin. Lisäksi tietojen tarkastelu edellyttää sisäänkirjautumista Twitter ja Instagram-palveluihin, joten julkiseen käyttöön tämä työkalu ei mielestäni oikein sovellu – suunnittelijan tai organisaation omaksi työkaluksi kyllä.

Itse tein omaan käyttööni Sipoon Nikkilän alueelle kohdistuvan kartan, käypä katsomassa – ja kokeile itsekin. Kun liikuttelet karttaa, huomaat, että tiiviimmin rakennetuilla alueilla viestejä löytyy hiukkasen enemmän kuin täällä Sipoossa. 😉

Kaupunkisuunnittelun erilaiset some-profiilit

Kirjoitettu: 21.9.2016

Pilvi ja iPhone Nikkilässä

Osa some-kyselyyni vastanneista kaupunkisuunnittelun asiantuntijoista koko ongelmalliseksi oman yksityisprofiilin ja työprofiilin yhdistämisen. Erilaisissa vaihtoehdoissa on hyvät ja huonot puolensa. Osa haluaa pitää työasiat tiukasti erillään muusta elämästään, osa taas kokee, että työ on osa persoonaa eikä niitä ole tarpeen erotella somessakaan.

Somessa voi olla mukana monella tapaa. Kaupunkisuunnittelun kentältä löytyy karkeasti jaoteltuna 4+1 erilaista profiilityyppiä:

1: Organisaation profiili

Twitterissä löytyy muutamia kaavoitusorganisaatioiden profiileja ja Facebookissa on useitakin kaavoitussivuja. Esimerkiksi Tuusulan kuntakehitys ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ovat tviittavia organisaatioita. Pääsääntöisesti ihmiset ovat enemmän kiinnostuneita ihmisistä kuin organisaatioista, joten yleensä organisaatioilla on vähemmän seuraajia kuin henkilöillä. Helsinki suunnittelee -tili on kuitenkin poikkeus yli 7.300 seuraajallaan.

2: Puhtaasti työroolissa

Osa kaavoittajista kokee helpommaksi toimia somessa erillisen työprofiilin kautta. Tähän ratkaisuun on päädytty esimerkiksi Hyvinkäällä, missä Anne Kaavoituspäälliköllä on oma Facebook-profiili. Hyvinkäällä on lisäksi kaavoitusorganisaation Facebook-sivu.

3: Vahvasti ammatillinen henkilöprofiili

Erityisesti päälliköt toimivat toisinaan selkeästi työ- tai virkaroolissaan, organisaation edustajina, vaikka profiili olisikin henkilökohtainen. Kun nimi on tarpeeksi tuttu, olet virkahenkilönä somessakin – tahdoit tai et. Esimerkiksi Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö Mikko Aho tviittaa oman profiilikuvauksensa mukaan “viran puolesta ja vähän omastakin”.

4: Ammatillinen ja henkilökohtainen profiili sekoittuvat

Monella asiantuntijalla henkilökohtainen ja ammatillinen profiili sekoittuvat. Itse kokisin hankalaksi erotella privaattiminää ja työminää – erillisten profiilien ylläpitäminen tuntuisi työläältä ja rajoittavalta. Eri some-kanavissa kuitenkin toimin vähän eri painotuksella, Twitter-tiliäni käytän ensisijaisesti ammatilliseen viestintään, Facebook-elämäni on vähän vapaamuotoisempa ja Instagramissa olenkin jo enemmän vapaalla.

+ 1: Puhtaasti henkilökohtainen profiili

Viidentenä vaihtoehtona on vielä täysin henkilökohtainen profiili, johon ei työasioita sotketa. Olisikohan niin, että asiantuntijatehtävissä toimivilla tämä alkaa jo olla harvinaisempaa?

Mikä tapa toimii sinulle? Tuleeko mieleesi esimerkkejä erilaisista profiileista kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun kentällä?