Sirpaleista synteesiin

Kirjoitettu: 22.4.2012

Yksi tärkeimmistä osallistumisen tavoitteista on yhteisen, jaetun ymmärryksen rakentuminen. Suunnittelun lähtötilanteessa käsillä on suuri määrä tietoa. Se on sirpaleista, puutteellista ja hajallaan. Yhteisen ymmärryksen rakentaminen edellyttää tiedon kokoamista, yhdistämistä ja jalostamista sekä havainnollistamista ja viestintää.

Suunnittelutieto on tietoa alueesta, suunnittelun tavoitteista ja reunaehdoista. Siihen liittyy tutkijoiden tuottama tieteellinen tieto, jota pitäisi pystyä hyödyntämään suunnittelussa sopivalla tavalla. Osallistujien tuottamaan käyttäjätieto on oma kokonaisuutensa, joka tulee ottaa mukaan suunnittelutiedon osaksi.

1. Suunnittelun alkuvaiheessa tieto on sirpaleista ja hajallaan.

Maankäytön suunnitteluprosessiin liittyy yleensä suuri määrä tietoa. Erään melko tavanomaisen kaavaprojektin hakemistossa oli vuoden työskentelyn tuloksena yli 900 tiedostoa. On selvää, että tietoa on yksinkertaistettava ja jalostettava. Suunnittelijan tehtävä on koota tietoa, analysoida, yhdistää ja soveltaa sitä suunnittelussa sekä viestiä siitä  osallisille ja muille toimijoille.

2. Analysointi on suunnittelu-, tutkimus- ja käyttäjätiedon jäsentämistä ja yhdistämistä.

Internet on mielestäni erinomainen työväline monimutkaisen, laajan ja linkittyneen tiedon esittämiseen. Yksinkertainenkin www-sivusto voi ainutlaatuisella tavalla auttaa kokoamaan tietoa ja havainnollistamaan suunnittelun etenemistä.

Suunnittelu-, tutkimus- ja käyttäjätietoa yhteen kokoavan sivuston rakentaminen ja ylläpito voi tuntua työläältä. Jos sen avulla kuitenkin saavutetaan edes hieman parempi yhteinen käsitys suunnitteilla olevasta kohteesta ja suunnitteluun liittyvistä näkökulmista, se on vaivan arvoista.

3. Lopputulos: tavoitteena on yhteinen jaettu ymmärrys kokonaisuudesta, jossa olennainen, valikoitunut tutkimustieto on osa suunnittelutietoa ja käyttäjien näkökulma on sulautunut suunnittelutietoon.

Suunnittelun lopputuloksena pidetään yleensä suunnitelmaa, esimerkiksi asemakaavaa. Prosessin aikana jalostettu tieto ja luotu yhteinen ymmärrys on vähintään yhtä arvokasta, ja siksi se pitää tehdä näkyväksi. Harmittavan usein asiaa ei kuitenkaan ehditä ottaa huomioon tai sen arvoa ei ymmärretä.

Tulevaisuudessa avoimen datan sovellukset ja sosiaalinen visualisointi voivat olla osa suunnittelutiedon hallintaa. Mitä mieltä olet, minkälaisia tiedonhallinnan välineitä tarvitsisit? Voivatko alueelliset, tietoa ja näkökulmia yhteen kokoavat vuorovaikutussivustot auttaa suunnittelijaa tiedon hallinnassa?

Ideointia Rykmentinpuistossa

Kirjoitettu: 14.4.2012

Tuusulassa kerätään ideoita Rykmentinpuiston suunnitteluun uudenlaisen PehmoGIS-kyselyn avulla. PehmoGIS-kyselyt ovat aikaisemmin keskittyneet vahvasti paikkakokemusten kartoittamiseen eli olemassa olevan elinympäristön arviointiin. Aikaisemmissakin kyselyissä on kerätty kehittämisehdotuksia, mutta tässä kyselyssä ideointi on keskeisemmässä roolissa. Rykmentinpuiston kyselyllä selvitetään alueen kiinnostavuutta ja vahvuuksia sekä uusia kehittämisehdotuksia.

Rykmentinpuiston projektiasiamies kertoo Tuusulan sivuilla, että kyselyn tavoitteena on ideoinnin ohella tehdä aluetta tutuksi. Ideointiin halutaan näkemyksiä alueen tulevilta asukkailta. Uusien alueiden suunnitteluun osallistamisessa iso haaste onkin tulevien asukkaiden tavoittaminen, joten olisi mielenkiintoista kuulla, jos tähän on löydetty uusia tapoja.

Alueen kiinnostavuutta ja vahvuuksia voi arvioida karttanäkymässä, jossa on esitetty alueen rakennemalli. Rykmentinpuiston osayleiskaava on vireillä, joten rakennemalli perustunee käynnissä olevaan kaavatyöhön. Kartalle voi myös merkitä uuden asuinpaikkansa alueella. Uskon, että näiden kysymysten kautta voidaan todella saada tietoa siitä, mikä uudessa alueessa kiinnostavaa mahdollisia tulevia asukkaita.

Karttakyselyn taustalla on GoogleMapsin hybridi-ilmakuva ja sen päällä Rykmentinpuiston rakennemalli. Kuva kyselystä (c) Mapita Oy.

Kehittämisehdotuksia voi tehdä toisessa näkymässä, jonka pohjalla on suunnitelman havainnekuva. Kyselyn toteuttajat ovat varmasti tarkkaan miettineet tämänkin kohdan: havainnekuva varmasti herättelee ideoita paremmin kuin rakennemalli, mutta haasteena on kuitenkin kuvan luettavuus.

Kehittämisideoita kerätään näkymässä, jonka taustalla on alueen havainnekuva. Kuva kyselystä (c) Mapita Oy.

Pidän tästä kyselystä erittäin paljon. Sovellus on toimiva ja sopivan yksinkertainen. PehmoGIS-kyselyistä tuttu ulkoasu on miellyttävä. Lisätoivomukseni olisi, että suunnitelman voisi halutessaan asettaa pois päältä, kun haluaa tarkemmin etsiä sijaintia taustakartalta.

Kyselyn taustalla käytetään GoogleMapsin karttaa tai hybridikarttaa eli ilmakuvaa, jossa on lisäksi mm. kadut, tiet ja paikannimiä. Tuusulan alueelta Googlen ilmakuva onkin melko hyvälaatuinen, joten näkymä on havainnollinen. Etuna on myös se, että monille käyttäjille Googlen kartat ovat tuttuja.

Hyvä Tuusula, kiitos PehmoGIS! =)

PehmoGIS on tuotenimi, joka on syntynyt Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen työn tuloksena. Sovelluksia kehitetään edelleen yliopistossa paikkakokemuksen tutkimukseen liittyen, mutta kaupallisia PehmoGIS-kyselyitä suunnittelee ja toteuttaa Mapita Oy.