Sirpaleista synteesiin

Yksi tärkeimmistä osallistumisen tavoitteista on yhteisen, jaetun ymmärryksen rakentuminen. Suunnittelun lähtötilanteessa käsillä on suuri määrä tietoa. Se on sirpaleista, puutteellista ja hajallaan. Yhteisen ymmärryksen rakentaminen edellyttää tiedon kokoamista, yhdistämistä ja jalostamista sekä havainnollistamista ja viestintää.

Suunnittelutieto on tietoa alueesta, suunnittelun tavoitteista ja reunaehdoista. Siihen liittyy tutkijoiden tuottama tieteellinen tieto, jota pitäisi pystyä hyödyntämään suunnittelussa sopivalla tavalla. Osallistujien tuottamaan käyttäjätieto on oma kokonaisuutensa, joka tulee ottaa mukaan suunnittelutiedon osaksi.

1. Suunnittelun alkuvaiheessa tieto on sirpaleista ja hajallaan.

Maankäytön suunnitteluprosessiin liittyy yleensä suuri määrä tietoa. Erään melko tavanomaisen kaavaprojektin hakemistossa oli vuoden työskentelyn tuloksena yli 900 tiedostoa. On selvää, että tietoa on yksinkertaistettava ja jalostettava. Suunnittelijan tehtävä on koota tietoa, analysoida, yhdistää ja soveltaa sitä suunnittelussa sekä viestiä siitä  osallisille ja muille toimijoille.

2. Analysointi on suunnittelu-, tutkimus- ja käyttäjätiedon jäsentämistä ja yhdistämistä.

Internet on mielestäni erinomainen työväline monimutkaisen, laajan ja linkittyneen tiedon esittämiseen. Yksinkertainenkin www-sivusto voi ainutlaatuisella tavalla auttaa kokoamaan tietoa ja havainnollistamaan suunnittelun etenemistä.

Suunnittelu-, tutkimus- ja käyttäjätietoa yhteen kokoavan sivuston rakentaminen ja ylläpito voi tuntua työläältä. Jos sen avulla kuitenkin saavutetaan edes hieman parempi yhteinen käsitys suunnitteilla olevasta kohteesta ja suunnitteluun liittyvistä näkökulmista, se on vaivan arvoista.

3. Lopputulos: tavoitteena on yhteinen jaettu ymmärrys kokonaisuudesta, jossa olennainen, valikoitunut tutkimustieto on osa suunnittelutietoa ja käyttäjien näkökulma on sulautunut suunnittelutietoon.

Suunnittelun lopputuloksena pidetään yleensä suunnitelmaa, esimerkiksi asemakaavaa. Prosessin aikana jalostettu tieto ja luotu yhteinen ymmärrys on vähintään yhtä arvokasta, ja siksi se pitää tehdä näkyväksi. Harmittavan usein asiaa ei kuitenkaan ehditä ottaa huomioon tai sen arvoa ei ymmärretä.

Tulevaisuudessa avoimen datan sovellukset ja sosiaalinen visualisointi voivat olla osa suunnittelutiedon hallintaa. Mitä mieltä olet, minkälaisia tiedonhallinnan välineitä tarvitsisit? Voivatko alueelliset, tietoa ja näkökulmia yhteen kokoavat vuorovaikutussivustot auttaa suunnittelijaa tiedon hallinnassa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.