Kapuloita rattaisiin?

Kirjoitettu: 1.5.2012

Kapulakieli tekee hallaa osallistumiselle. Se sumentaa viestin. Vaikka kuvat puhuvat puolestaan, suunnitelma tarvitsee rinnalleen sanallista selostusta, jotta sisältö ja merkitys avautuvat. Kaavojen selostukset ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta liian pitkiä luettavaksi eikä kielenhuoltoon ehditä panostaa. Todella usein käy mielessä, mahtaako kukaan edes lukea niitä.

Kaavaselostukset on oma lukunsa. Niiden ohella suunnittelijat ja virkamiehet tuottavat tekstiä nettisivuille, sähköpostiin, tiedotteisiin, kirjeisiin, sopimuksiin, kuulutuksiin ja niin edelleen. Anja Alasilta kirjoittaa blogissaan, että Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan yli puolet valtionhallinnon työajasta kuluu tekstien parissa. Uskoisin, että sama pätee kaavoitukseenkin. Kuinka monelle suunnittelijalle on kuitenkaan tullut mieleen, että kirjoittamista voisi harjoitella?

Kaavoittajan pitää pystyä puhumaan ja kirjoittamaan suunnitelmista asukkaille ja muille toimijoille ymmärrettävällä yleiskielellä. Se ei ole pahitteeksi asiantuntijoidenkaan välisessä vuorovaikutuksessa. Itse asiassa viestinnän selkeys on aivan yhtä tärkeää, kun eri alojen asiantuntijat puhuvat keskenään. Asukkaat nimittäin uskaltavat yleensä kysyä, mitä tarkoitat, mutta asiantuntijalla kynnys on korkealla.

Jos kaavoittajan tekstit eivät avaudu aina edes muille maankäytön suunnittelun asiantuntijoille, miten kieli voisi olla ymmärrettävää kaikille kuntalaisille?

Uudet kuntatyöntekijät oppivat kapulan helposti ja nopeasti. Vaikeampaa on kapulakieltä taitavien lähteä pois omalta mukavuusalueeltaan. Seuraavan uuden suunnittelijan aloittaessa työtä kunnassa, kannattaisi tuore näkemys hyödyntää oman kielen huoltamiseen. Opettavaista olisi myös luetuttaa tekstejä todellisilla lukijoilla.

Alasillan blogia ja hänen kirjoituskouluaan Facebookissa jonkin aikaa seurattuani, olen alkanut haaveilemaan kirjoituskurssista. Ajattelin perustella tarvetta edellä mainitun kyselyn tulosten avulla.

Suunnitelmien arvioinnissa sisältö on tärkein

Kirjoitettu: 21.11.2011

Suunnitelmien arvioinnissa hyödynnetään monenlaisia verkko-osallistumistyökaluja. Karttasovellukset tekevät vähitellen tuloaan suunnitelmien esittelyyn ja arviointityökaluina käytetään kyselyitä tai palautelomakkeita.

Suunnitelmia voidaan pisteyttää erilaisilla asteikoilla tai voidaan pyytää kommentoimaan vaikkapa positiivisia ja negatiivisia seikkoja. Kokemukseni mukaan pisteytykset eivät ole kovinkaan antoisia (eivätkä luotettavia) ja avoin kommentointimahdollisuus on aina oltava tarjolla. Avoin kommenttikenttä jättää osallistujalle vapauden valita näkökulmansa, mutta tuottaa myös työläämpää analysoitavaa. Hyvin strukturoitu kysely taas voi tuottaa haluttua tietoa, mutta voi olla vastaajalle turhan vaikea. Esimerkiksi Tuusulassa kyseltiin asukkaiden näkökulmia yleiskaavoituksen rakennemalleihin asukaskyselyllä. Olisi mielenkiintoista kuulla, kuinka aktiivisesti asukkaat osallistuivat kyselyyn.

Tuusula kyseli mielipiteitä yleiskaavan rakennemalleista kyselyn avulla. Lähde: Tuusulan kunta, 2011.

Kuninkaankolmion alueella on käynnissä pehmoGIS-kysely, jonka avulla selvitetään mm. mielipiteitä uusista asuinalueista. Suunnitelmat on kuvattu lyhyillä teksteillä ja pienellä havainnekuvalla. Tämäkin on mielenkiintoinen versio suunnitelmien arvioinnista.

Kuninkaankolmion pehmoGIS-kyselyssä voi kommentoida tulevien asuinalueiden suunnitelmia. Lähde: Kuninkaankolmion pehmoGIS-kysely

Suunnitelmien arvioinnin haasteet
Yhteistä melkein kaikille suunnitelmien arviointitavoille näyttää olevan se, että suunnitelmiin perehtyminen on työlästä. Se korostuu entisestään, kun vaihtoehtoja on paljon, kuten suunnittelukilpailuissa. Helpointa arviointi on silloin, kun suunnitelmat voidaan pilkkoa pieniksi osasiksi, joita voi erikseen kommentoida, kuten esimerkiksi Maunulan pohjoisosan kehittämissuunnitelman Kerro kartalla -kyselyssä. Tässä kyselyssä on mielestäni onnistuneesti tuotu suunnitelmien keskeiset asiat kartalle havainnollisella tavalla. Myös kysymykset on asetettu hienosti siten, että ne ohjaavat osallistujaa perustelemaan vastauksensa.

Maunulan pohjoisosan kehittämissuunnitelman sisällöt on pilkottu sopivan kokoisiin paloihin, joten ne ovat helposti luettavissa ja kommentoitavissa. Lähde: Kerro kartalla -sivusto, Helsingin kaupunki, 2011.


Teksti ja kuvat riittää?
Aina ei tarvita hienoja karttasovelluksia tai kyselyitäkään. Järvenpään Saunaniityn asemakaavoituksessa kerättiin netin kautta kommentteja luonnosvaihtoehdoista yksinkertaisella palautelomakkeella. Kaavan ratkaisumallit oli esitelty kuvin ja tekstein nettisivuilla. Saatu palaute oli osuvaa ja asiallista. Eri menetelmin kerätyistä kommenteista laadittiin lopuksi yhteenveto. Saunaniityn kaava sai kiitosta Järvenpään kaupunginvaltuustolta vuorovaikutteisesta toimintatavasta – ihan ilman sen kummoisempia verkko-osallistumistyökaluja.

Järvenpään Saunaniityn kaavoituksessa luonnoksen ratkaisuvaihtoehdot esiteltiin nettisivuilla ja kommentteja kerättiin yksinkertaisella palautelomakkeella. Lähde: Järvenpään kaupunki.