Suunnitelmien arvioinnissa sisältö on tärkein

Kirjoitettu: 21.11.2011

Suunnitelmien arvioinnissa hyödynnetään monenlaisia verkko-osallistumistyökaluja. Karttasovellukset tekevät vähitellen tuloaan suunnitelmien esittelyyn ja arviointityökaluina käytetään kyselyitä tai palautelomakkeita.

Suunnitelmia voidaan pisteyttää erilaisilla asteikoilla tai voidaan pyytää kommentoimaan vaikkapa positiivisia ja negatiivisia seikkoja. Kokemukseni mukaan pisteytykset eivät ole kovinkaan antoisia (eivätkä luotettavia) ja avoin kommentointimahdollisuus on aina oltava tarjolla. Avoin kommenttikenttä jättää osallistujalle vapauden valita näkökulmansa, mutta tuottaa myös työläämpää analysoitavaa. Hyvin strukturoitu kysely taas voi tuottaa haluttua tietoa, mutta voi olla vastaajalle turhan vaikea. Esimerkiksi Tuusulassa kyseltiin asukkaiden näkökulmia yleiskaavoituksen rakennemalleihin asukaskyselyllä. Olisi mielenkiintoista kuulla, kuinka aktiivisesti asukkaat osallistuivat kyselyyn.

Tuusula kyseli mielipiteitä yleiskaavan rakennemalleista kyselyn avulla. Lähde: Tuusulan kunta, 2011.

Kuninkaankolmion alueella on käynnissä pehmoGIS-kysely, jonka avulla selvitetään mm. mielipiteitä uusista asuinalueista. Suunnitelmat on kuvattu lyhyillä teksteillä ja pienellä havainnekuvalla. Tämäkin on mielenkiintoinen versio suunnitelmien arvioinnista.

Kuninkaankolmion pehmoGIS-kyselyssä voi kommentoida tulevien asuinalueiden suunnitelmia. Lähde: Kuninkaankolmion pehmoGIS-kysely

Suunnitelmien arvioinnin haasteet
Yhteistä melkein kaikille suunnitelmien arviointitavoille näyttää olevan se, että suunnitelmiin perehtyminen on työlästä. Se korostuu entisestään, kun vaihtoehtoja on paljon, kuten suunnittelukilpailuissa. Helpointa arviointi on silloin, kun suunnitelmat voidaan pilkkoa pieniksi osasiksi, joita voi erikseen kommentoida, kuten esimerkiksi Maunulan pohjoisosan kehittämissuunnitelman Kerro kartalla -kyselyssä. Tässä kyselyssä on mielestäni onnistuneesti tuotu suunnitelmien keskeiset asiat kartalle havainnollisella tavalla. Myös kysymykset on asetettu hienosti siten, että ne ohjaavat osallistujaa perustelemaan vastauksensa.

Maunulan pohjoisosan kehittämissuunnitelman sisällöt on pilkottu sopivan kokoisiin paloihin, joten ne ovat helposti luettavissa ja kommentoitavissa. Lähde: Kerro kartalla -sivusto, Helsingin kaupunki, 2011.


Teksti ja kuvat riittää?
Aina ei tarvita hienoja karttasovelluksia tai kyselyitäkään. Järvenpään Saunaniityn asemakaavoituksessa kerättiin netin kautta kommentteja luonnosvaihtoehdoista yksinkertaisella palautelomakkeella. Kaavan ratkaisumallit oli esitelty kuvin ja tekstein nettisivuilla. Saatu palaute oli osuvaa ja asiallista. Eri menetelmin kerätyistä kommenteista laadittiin lopuksi yhteenveto. Saunaniityn kaava sai kiitosta Järvenpään kaupunginvaltuustolta vuorovaikutteisesta toimintatavasta – ihan ilman sen kummoisempia verkko-osallistumistyökaluja.

Järvenpään Saunaniityn kaavoituksessa luonnoksen ratkaisuvaihtoehdot esiteltiin nettisivuilla ja kommentteja kerättiin yksinkertaisella palautelomakkeella. Lähde: Järvenpään kaupunki.

Helposti opittavaa ja havainnollista

Kirjoitettu: 18.11.2011

Käytettävyyspäivän kunniaksi kyselin viime viikolla, mitkä ovat tärkeimmät käytettävyystekijät verkko-osallistumisessa. Vastauksia tuli 19 ja niiden perusteella tärkeintä on käytön helppous, ymmärrettävyys ja luettavuus sekä miellyttävyys. Muut-kohta pitää sisällään opittavuuden ja nopean havaittavuuden.

Vastausvaihtoehtoina en käyttänyt “virallista käytettävyystermistöä”, vaan yritin valita yleisesti ymmärrettäviä ominaisuuksia. Kaikki edellä mainitut tekijät voi mielestäni niputtaa helppoon opittavuuteen, joka pitää sisällään mm. intuitiivisuuden ja havainnollisuuden.

Vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuuttakin joku vastaaja piti tärkeänä. Omasta mielestäni myös näillä tekijöillä on merkitystä, lue tulkintani käytettävyyskriteereistä. Yhtä mieltä olen siitä, että verkko-osallistumisen ei sentään tarvitse olla viihdettä…

Tärkeimmät käytettävyystekijät kyselyn perusteella.