Viisi vinkkiä Facebook-kaavoittajalle

Kirjoitettu: 26.7.2015

Facebook likesTervetuloa someen uudet Facebook-kaavoittajat! Tänä vuonna ainakin Porin kaupunkisuunnittelu ja Hyvinkään kaavoitus ovat avanneet omat Facebook-sivut. Vanhoja konkareita ovat minun tietojeni mukaan Vantaa, Helsinki, Järvenpää ja Tuusula. Yritän pitää listaa näistä, joten otan mielelläni vastaan vinkkejä muistakin.

Facebookin (ja ylipäätään sosiaalisen median) käyttö kaavoitusorganisaatioissa on melko uutta. Toimintatavat eri kunnissa ovat erilaisia, joten mitään vakiintunutta tapaa ei näytä olevan. Tässä kuitenkin viisi Facebook-vinkkiä, jotka sopivat varmasti kaikille:

1.    Tee sisältösuunnitelma
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Sisällön suunnitteleminen auttaa fb-sivun ylläpitäjää tehtävässään ja tekee käytöstä tavoitteellista. Mieti ensin, mitä facebookin käytöllä tavoitellaan. Onko tarkoituksena esimerkiksi tiedottaa vai tavoitellaanko vuorovaikutusta ja keskustelua vaikkapa asukkaiden kanssa? Sisällön suunnittelussa kannattaa miettiä myös, mitä ja miten julkaistaan. Laitetaanko Facebookiin esimerkiksi virallisia kuulutuksia sellaisenaan vai tuunataanko viesti vähän vapaamuotoisemmaksi? Julkaistaanko lisäksi aiheeseen liittyvää asiantuntijatietoa tai vaikkapa valokuvia?

2.    Ajasta julkaisuja
Facebookissa voit ajastaa julkaisuja. Tämä helpottaa ylläpitäjän työtä, kun ennakkoon tiedossa olevat asiat voidaan tehdä valmiiksi etukäteen. Lisäksi julkaisu voi tavoittaa yleisöä paremmin, jos se ajastetaan näkyviin silloin, kun ihmiset ovat somessa. Seuraamalla sivusi tykkäämisiä ja jakoja, voit arvioida, milloin olisi paras aika postata.

3.    Automatisoi uutisten julkaiseminen
Kaavojen nähtävilläoloon liittyvät kuulutukset tai uutiset ovat mielestäni ehdottomasti julkaistava kaavoituksen Facebook-kanavassa. Selvitä, voiko niitä julkaista kunnan nettisivuilta automaattisesti myös Facebookiin. Jos sivusto ei tarjoa suoraan tätä mahdollisuutta, on olemassa myös erillisiä työkaluja tähän tarkoitukseen.

4.    Linkitä
Facebook-sivunne pitää näkyä kunnan nettisivuilla. Kaavoituksen sivuilla näkyminen ei oikein riitä, vaan pitää päästä näkyvämmälle paikalle. Jos kunnalla on sivustolla some-hakemisto (kuten esim. www.hel.fi/some ), muista lisätä sivunne sinne. Jos kunnassa on useita eri Facebook-sivuja, ne kannattaa ”linkittää” toisiinsa tykkäämällä: esimerkiksi kunnan Facebook-sivu tykkää kaavoitusorganisaation sivusta ja toisin päin.

5.    Tee ohjeet ylläpitäjälle
Vaikka sivun ylläpitäjä olisi kokenut some-käyttäjä tai viestinnän ammattilainen, ohjeet on hyvä laatia. Ohjeistus auttaa selviytymään hankalissakin tilanteissa. Konflikteja ei tarvitse pelätä, mutta kannattaa varautua etukäteen, ettei ylläpitäjän tarvitse menettää yöuniaan some-kriisin takia. Vertaistuki on tärkeää – eihän ylläpitäjä jää yksin ongelmansa kanssa?

Ohjeissa kannattaa myös sopia keskustelukäytännöistä: miten kysymyksiin vastataan ja missä tapauksissa ohjataan asiakas ottamaan yhteyttä henkilökohtaisesti tai antamaan virallista palautetta kuntaan.

Minkälaisia vinkkejä sinä antaisit muille kaavoittajille, jotka ovat tai aikovat mennä someen?

Digitalisaatiohaaste 2015 – miten toimintatavat saadaan muuttumaan?

Kirjoitettu: 8.7.2015

Sipilän hallitus on haastanut kansalaiset mukaan ideoimaan julkisten palveluiden sähköistämistä. Hallituskauden 2015 – 2019 tavoitteena on luoda käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut.

Osallistumisen ja vuorovaikutuksen kannalta mielestäni tärkeintä olisi nyt edistää uuden toimintakulttuurin syntymistä julkiselle sektorille. Muutos on jo käynnissä ja se tapahtuu sosiaalisen median avulla. Alla keskustelunavaus, jonka tein otakantaa.fi -sivustolle.

Vuorovaikutuksen digitalisoituminen ja sosiaalinen media

Sähköisen asioinnin ja demokratian edistämisohjelmassa (SADe) on kehitetty sähköisiä osallistumiskanavia valtion rahoituksella. Tavoitteena on ollut, että niistä tulisi valtakunnallisia osallistumiskanavia. Palvelut ovat toimivia ja laadukkaita, mutta käytännössä niiden suosio ei ainakaan vielä ole huimaa. Hyvänä esimerkkinä on tämänkin keskustelun vaimeus.

Samaan aikaan sosiaalisen median palveluiden suosio kasvaa kasvamistaan: tilastokeskuksen tietojen mukaan jo puolet suomalaisista on mukana jossain some-palvelussa. Kuntaliiton tekemän verkkoviestintätutkimuksen mukaan 89 % kunnista käyttää ainakin Facebookia virallisessa viestinnässä. Oman kokemukseni mukaan kuitenkin itseorganisoituvat, kansalaisten omat some-ryhmät ovat monin verroin vuorovaikutteisempia kuin hallintolähtöiset. Sosiaalisen median käyttö vaikuttaakin kunnissa olevan vielä melko lähellä perinteistä tiedottamista. Olenko oikeassa?

Kuntaliiton verkkoviestintäpäällikkö ennustaa blogikirjoituksessaan sosiaalisen median käytön lisääntyvän kuntien asiakaspalvelussa – ja sitä kautta yhä useamman julkisen sektorin työntekijän työhön kuuluu somessa toimiminen. Toimintatavat tulevat siis muuttumaan, ja tätä muutosta tulisi mielestäni nopeuttaa.

Julkishallinnon ja kansalaisten välisen vuorovaikutuksen digitalisoituminen on vasta alkumetreillä. Sen tuottavuuteen voidaan nähdäkseni vaikuttaa mm. seuraavasti:
– parannetaan jo nyt laadukkaita osallistumistyökaluja ottamalla kansalaiset mukaan niiden kehittämiseen,
– edistetään sosiaalisen median kanavien käyttöä,
– tarjotaan mahdollisuuksia vertaistukeen ja tiedon jakamiseen julkisella sektorilla,
– tuetaan verkkovuorovaikutukseen liittyvien toimintaohjeiden ja koulutuksen kehittämistä julkisella sektorilla.

Uusia työkaluja ei tarvita – vai oletko eri mieltä? Kerro, mitä pitäisi tehdä?

Keskustelu on avattu – ota kantaa omasta näkökulmastasi!