Paljonko on paljon?

Kirjoitettu: 8.12.2018

Tilastokeskuksen mukaan ”Suomalaiset käyttävät Internetiä paljon”. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilastosta selviää, paljonko se paljon on. Tuorein tilasto julkistettiin tällä viikolla ja olen sen perusteella päivittänyt omat kaavioni ajan tasalle.

Internetin käyttö tihentyi

Internetin käyttö ei enää juurikaan yleistynyt: kaikkiaan 89 % 16–89-vuotiaista suomalaisista on käyttänyt Internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Käyttö yleistyy enää vain vanhimmissa ikäryhmissä, nuorempien osalta osuus on jo tapissa. Nettiä käytetään kuitenkin yhä tiheämmin: 76 % suomalaisista käyttää nettiä useita kertoja päivässä, ja yleisimmin sitä käytetään mobiililaitteella.

Somen käyttö yleistyi hieman

Yhteisöpalvelujen eli sosiaalisen median palveluiden käyttö on yleistynyt viime vuodesta vain yhden prosenttiyksikön. Vuonna 2018 suomalaisista 61 % on seurannut jotain yhteisöpalvelua viimeisen 3 kuukauden aikana. Kaaviosta näkyy selvästi somen käytön ikäsidonnaisuus: vanhimmissa ikäryhmissä somen käyttö on pikemminkin poikkeus kuin sääntö, toisin kuin nuorilla, joiden somen käyttö ylittää jo 90 %.

Kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä näkyy tosin pientä heiluntaa: muutama vuosi sitten uutisoitiin nuorten kaikkoavan somesta, mutta seuraavana vuonna tilastot palautuivat ’ennalleen’. Nyt kuitenkin näkyy taas pientä laskua sekä 16–24- että 25–34-vuotiaiden ikäryhmissä.

Yhteisöpalveluiden käyttö ikäryhmittäin 2013 – 2018. Lähde: Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.

Vaikuttaako koulutustausta somen käyttöön?

Someasiantuntija Johanna Janhonen (Piilotettu Aarre) on tarkastellut samoja tilastoja koulutustaustan näkökulmasta. Korkea-asteen koulutuksen saaneista 66% käyttää sosiaalista mediaa vähintään viikoittain, keskiasteen koulutuksen saaneista 60 % ja perusasteen koulutetuista 44%. Koulutusasteen ja somen käytön välillä näyttää olevan korrelaatio, mutta syysuhteesta ei voi tehdä päätelmiä.

Entä asuinalue?

Oman tutkimukseni kannalta kiinnostavaa on, miten sosiaalista mediaa käytetään erilaisilla alueilla. Tilastokeskuksen aineisto kertoo, että vaihtelua erityyppisten alueiden välillä on. Alla olevasta kaaviosta näkyy, että yleisimmin somea käyttävät pääkaupunkiseudulla asuvat (74 %). Muissa suurissa kaupungeissa prosenttiosuus on selvästi pienempi (65 %) ja maaseutumaisissa kunnissa luku on kaikkein alhaisin (50 %). Tässäkin tapauksessa korrelaatio on kiinnostava, mutta syitä pitänee etsiä myös muualta kuin alueen luonteesta, esimerkiksi väestön ikärakenteesta ja muista demografisista tekijöistä.

Yhteisöpalveluiden käyttö erilaisilla alueilla 2018, * %-osuus 16–74-vuotiaista, jotka seuranneet jotain yhteisöpalvelua 3 kk aikana. Lähde: Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.

Vertaistukea ja ennakointia somen käyttöön

Kirjoitettu: 24.10.2018

Anu Valkeajärvi kirjoitti Hesarin mielipideosastolla 24.10.2018 osuvasti organisaatioiden somelähettiläiden hyvinvoinnista otsikolla Työnantaja ei saa jättää verkkovihaa kohtaavaa työntekijää yksin. Valkeajärvi on huolissaan siitä, että työntekijöitä kannustetaan somen käyttöön ilman riittävää valmistautumista mahdollisiin ongelmatilanteisiin.

Kirjoituksessa todettiin, että ohjeistus somen käyttöön puuttuu monelta organisaatiolta. Sama pätee kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen työyhteisöihin. Alueidenkäytön suunnittelun sähköisen osallistumisen käytäntöjä kartoittavassa kyselyssä (YM 2018) alle puolet vastaajista tiesi kertoa, että työyksiköllä on sosiaalisen median toimintaohjeet.

Alle puolet kyselyn vastaajista tiesi kertoa, että organisaatiossa on someohjeistus. Lähde: ympäristöministeriö, 2018

Ainoa tapa ennakoida somekriisejä tai muita ongelmatilanteita on laatia someohjeistus tai -suunnitelma, jonka yhteydessä sovitaan vertaistuen periaatteista ja valmistaudutaan ennakkoon haastavien tilanteiden kohtaamiseen. Juuri näitä kysymyksiä mietimme FCG:n Vuorovaikutteisen suunnittelun koulutuksessa 25.9., missä olin vetämässä työpajaa suunnitelmallisesta somen käytöstä.

Työpajassa syntyi muun muassa seuraavanlaisia suosituksia:

On tärkeää, että somekanavien ylläpitäjät ja somessa itsenäisesti työasioista viestivät työntekijät (”somelähettiläät”) saavat tukea erityisesti haastavissa tilanteissa. Vertaistuen voi järjestää esimerkiksi ylläpidon oman somekanavan avulla tai pikaviestimien avulla, kuten tässä esimerkissä:
”FB-päivittäjien ryhmä kokoontuu säännöllisesti. Nopeaan viestintään käytetään Yammeria tai Skypeä.”

Haastaviin tilanteisiin kannattaa valmistautua etukäteen. Vaikeisiin keskustelutilanteisiin voidaan valmistautua esimerkiksi laatimalla ohjeistus ja suuntaa-antavia vastausmalleja. Vastausmallitkaan eivät välttämättä aina auta, vaan voi olla parasta vastata vaikeisiin kommentteihin tai kysymyksiin yhdessä.

Kaavoitukseen liittyviksi haastaviksi tilanteiksi tunnistettiin työpajassa muun muassa kaavakonfliktit, virheellisen tiedon leviäminen ja henkilöihin menevä kirjoittelu. Ohjeistuksessa kannattaakin ottaa kantaa ainakin näihin tilanteisiin. Tärkeänä pidettiin esimiehen tukea: kun haastava tilanne on käsillä, pitää voida ottaa yhteyttä omaan esimieheen.

Koska esimiesten rooli on keskeinen, tulisi someohjeistus mielestäni laatia työyksikkökohtaisesti. Jos ohjeistusta ei ole, kannattaa sen tekeminen aloittaa nyt. Sopikaa vaikkapa ensimmäisenä siitä, miten vertaistuki järjestetään ja täydentäkää ohjeistusta matkan varrella kertyneiden kokemusten perusteella.

Kokemuksia ja ajatuksia someohjeistuksista voi myös jakaa Facebookissa toimivassa SoMe & Kaupunkisuunnittelu -ryhmässä. Tervetuloa sinne jatkamaan keskustelua!