Karttakysely ja sosiaalinen media joukkoistamisessa

Kirjoitettu: 7.4.2018

Sosiaalinen media täydentää karttakyselyä joukkoistamisessa. Näin todettiin Sipoon Muistojen Nikkilä -projektissa, jossa selvitettiin rakennetuun kulttuuriympäristöön liittyviä arvostuksia, kokemuksia ja muistoja joukkoistamalla. Työkaluina projektissa käytettiin Maptionnaire-kyselytyökalua, Instagramia, Twitteriä ja Facebookia.

Tuoreessa artikkelissani “Crowdsourcing Local Knowledge with PPGIS and Social Media for Urban Planning to Reveal Intangible Cultural Heritage” raportoin Muistojen Nikkilä -projektin tuloksia ja analysoin siinä sovelletun joukkoistamismallin toimivuutta.

Kulttuuriympäristön asukaslähtöistä arviointia

Yleensä asiantuntijat määrittelevät, mitkä rakennetun ympäristön kohteet ovat arvokkaita. Kiinnostus kartoittaa myös kuntalaisten näkemyksiä vanhojen rakennusten koetusta arvosta on kuitenkin lisääntynyt. Muistojen kartoitus on yksi tapa pyrkiä ymmärtämään, minkälaisia merkityksiä kulttuuriympäristöön liittyy. Paikkamuistoja on tässä tarkoituksessa kartoitettu Sipoon lisäksi ainakin Hangossa ja Nastolassa. Juha Marttila on analysoinut Nastolan kyselyn tuloksia opinnäytetyössään (Marttila, 2017).

Mitä on joukkoistaminen?

Joukkoistaminen-termiä (crowdsourcing) käytetään kaupunkisuunnittelun käytännöissä ja tutkimuksessa hyvin monenlaisissa tarkoituksissa paikallisen tiedon keruusta ideointiin ja suunnitelmien arviointiin. Osa tutkijoista katsoo, että kaupunkisuunnittelun kontekstissa pelkkä tiedonkeruu ei ole joukkoistamista, vaan joukkoistamisen tulisi liittyä suunnitteluratkaisujen kehittelyä, ja myös vaihtoehtojen arviointi sekä parhaan ratkaisun valinta tulisi tehdä joukkoistamalla. Toisaalta joukkoistaminen voidaan ymmärtää tietyn suunnitteluun liittyvän osatehtävän ulkoistamisena, jolloin myös paikallisen tiedon keruuta voidaan pitää joukkoistamisena.

Yhteistä kaikille joukkoistamismalleille on, että:

  • joukkoistaminen tapahtuu verkossa,
  • osallistujajoukko on laaja ja monipuolinen.

Kaupunkisuunnittelun kontekstissa joukkoistaminen liittyy aina jonkun suunnitteluongelman tai -kysymyksen ratkaisemiseen.

Puhuin joukkoistamisesta myös tammikuussa #Kaupunkisome – Kuplia vai kansanvaltaa? -tapahtumassa Tiedekulmassa, ja silloin hahmottelin joukkoistamisen portaista alla olevan kuvan. Esitys löytyy kokonaisuudessaan SlideSharesta.

Joukkoistamisen portaat
Joukkoistamisen portaat. Paikallisen tiedon sekä ehdotusten ja ideoiden keruu on suunnittelussa arkipäivää. Milloin siirrymme seuraavalle tasolle, joukkoistamaan suunnitteluratkaisuja?

Eri välineet täydentävät toisiaan

Nikkilässä joukkoistamisen avulla onnistuttiin tavoittamaan paikkamuistoja ja merkityksiä, mutta menetelmässä on silti paljon kehitettävää. Toisaalta sosiaalinen media täydensi tärkeällä tavalla karttakyselyn tuloksia, mutta käytännössä kahden hyvin erilaisen ja monimuotoisen aineiston yhdistäminen oli työlästä. Kyselyn avulla saatiin kerättyä suuri määrä muistoja, kun taas sosiaalisessa mediassa käyttäjät jakoivat kuvia ja rakensivat keskustellen jaettuja muistoja.

Karttakysely mahdollisti asiantuntijoiden tekemän kulttuuriperintöselvityksen ja paikallisten näkökulman vertailun. Nikkilän keskustan alueella nämä näkemykset olivat hyvin saman suuntaisia: kyselyn vastaajat pitivät arvokkaina kaikkia asiantuntijoiden arvottamia rakennuksia yhtä lukuunottamatta. Negatiivisia arvioita herättänyt rakennus oli alla näkyvä “Aravatalo”, toimistokäyttöön muutettu asuinkerrostalo 1940-luvulta.

Aineeton kulttuuriperintö näkyväksi

Joukkoistamalla myös täydennettiin kulttuuriperintötietoja, kun vastaajat lisäsivät kartalle itselleen arvokkaita rakennuksia. Osa näistä oli jo purettuja rakennuksia, joista vastaajilla on muistoja. Yksi esimerkki jo puretusta rakennuksesta on alla oleva Nikkilän bussiterminaali 1980-luvulta.

Puretut rakennukset ja niihin liittyvät muistot ovat osa aineetonta kulttuuriperintöä samoin kuin rakennusperintöön liittyvä toiminta. Muistojen Nikkilä -projektin tulokset korostavat vanhan kylänraitin, Iso Kylätien merkitystä menneen ajan kauppakatuna. Kadun varren vanhoissa puutaloissa toimii nykyiselläänkin joitakin pienyrityksiä, kuten kahvila (kuva alla), kirpputori, autokorjaamo ja erikoistarvikeliikkeitä. Yritystoiminta entisellä kauppakadulla muistuttaa meitä menneestä elämäntavasta.

Näyttää siltä, että kiinnostus kulttuuriympäristöön liittyvien muistojen kartoitukseen on lisääntynyt. Joukkoistamista voi käyttää erityisesti merkitysten, arvojen ja muistojen, mutta myös rakennusten käyttötiedon keräämisessä. Menetelmiä kannattaa kehittää nyt tehtyjen tutkimusten pohjalta entistä toimivammiksi. Tiedonkeruun ohella arvokasta on kulttuuriperintöön liittyvän keskustelun ja tietoisuuden lisääntyminen.

Lähteet:

Nummi, P. (2018). Crowdsourcing Local Knowledge with PPGIS and Social Media for Urban Planning to Reveal Intangible Cultural Heritage. Urban Planning, 3(1), 100–115.

Marttila, Juha. (2017). Verkko-osallistaminen kaupunkisuunnittelussa. Case: Kotiseutuni Nastola -kyselyn tulosten analysointi. Opinnäytetyö, Lahden ammattikorkeakoulu.

Joukkoistamalla muistot talteen

Kirjoitettu: 21.3.2016

Nikkilä-logoAika harvoin osallistumisen voi sanoa toteuttavan joukkoistamisen ideaa, tapaa ratkoa tiettyä ongelmaa tai tehtävää yhteisöllisesti, sanan mukaisesti joukkojen tietämystä hyödyntämällä. Nyt kuitenkin uskaltaudun sanomaan, että Sipoon Nikkilässä joukkoistetaan. Muistojen Nikkilä -projektissa kerätään karttakyselyn ja sosiaalisen median avulla sekä asukkaiden muistoja että arvioita rakennus- ja kulttuurihistoriallisista kohteista. Joukkoistaminen liittyy siis paitsi muistoihin, myös rakennusperintöselvityksen täydentämiseen.

Kerättyä tietoa tullaan hyödyntämään mm. Nikkilän kehityskuvatyössä. Kuntalaisten mielipiteet kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista ovat hyödynnettävissä kohteiden suojelua ja säilyttämistä pohdittaessa. Uskon myös, että arvostus asuinaluetta, rakennuksia ja paikkoja kohtaan kasvaa muistoja ja kokemuksia jakamalla.

Inventointiaineistosta kyselyksi

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet, rakennukset ja maisemat, ovat kyselyssä esillä kuvin ja tekstein. Aineistona käytimme vuonna 2006 tehdyn Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen inventointiaineistojen avulla. Tiedot olivat valmiiksi paikkatietomuodossa, joten niiden julkaiseminen karttakyselyssä edellytti vain hieman sisällön editointia. Mapita Oy:n kanssa yhteistyössä rakennettuun kyselyyn paikkatietoaineistot saatiin siirrettyä automaattisesti.

Kyselyn suunnittelussa ehkä hankalin asia oli arviointikriteereiden suunnittelu. Päädyimme lopulta neljään kriteeriin, jotka ovat: (1) vastaajalle henkilökohtaisesti, (2) Nikkilän identiteetin ja (3) Sipoon identiteetin kannalta sekä (4) tarinansa vuoksi arvokas kohde. Arvioinnin lisäksi vastaaja voi perustella arvionsa sanallisesti, kertoa kohteeseen liittyviä muistoja sekä millä nimellä kyseistä rakennusta on tottunut kutsumaan. Valmiiden kohteiden lisäksi vastaaja voi lisätä kyselyn tiedoista puuttuvia, hänelle henkilökohtaisesti tärkeitä rakennuskohteita.

Rakennuskohteet esitellään kyselyssä kuvin ja tekstein. Lomakkeella vastaaja voi arvioida kohdetta ja kertoa muistojaan siitä. Rakennuskohteiden osalta kysellään myös nimiä, joilla kohteet tunnetaan. Kuvakaappaus kyselystä (c) Sipoon kunta.
Rakennuskohteet esitellään kyselyssä kuvin ja tekstein. Lomakkeella vastaaja voi arvioida kohdetta ja kertoa muistojaan siitä. Rakennuskohteiden osalta kysellään myös nimiä, joilla kohteet tunnetaan. Kuvakaappaus kyselystä (c) Sipoon kunta.

Muistoja vastaaja voi tallentaa tarinoina, kuvina tai äänitallenteena. Äänen tallennusmahdollisuus toimii vain tietyissä älypuhelimissa, mutta halusimme ottaa sen mukaan kyselyyn yhtenä mahdollisuutena.

Testaus on tärkeää

Kysely oli testattavana Nikkilän kyläillassa 15.3. ja saimme hyviä kehitysehdotuksia testaajilta ja huomasimme ongelmia vastaamisessa. Palautteen perusteella lisäsimme kyselyyn mm. sivun, jossa voi lisätä kartalle tärkeän rakennuskohteen. Kyselyn loppuun lisäsimme näkymän, jossa vastaaja voi tarkastella muiden vastaajien lisäämiä tärkeitä rakennuksia, muistoja ja tarinoita. Myös idea neljännestä arviointikriteeristä, “tarinansa vuoksi arvokas”, tuli eräältä testaajalta.

Kysely sai hyvän vastaanoton Nikkilän kyläillassa 15.3.2016. Palautteen perusteella tehtiin vielä korjauksia ja täydennyksiä ennen kyselyn julkaisemista.
Kysely sai hyvän vastaanoton Nikkilän kyläillassa 15.3.2016. Palautteen perusteella tehtiin vielä korjauksia ja täydennyksiä ennen kyselyn julkaisemista.

Some-seuranta mukaan

Muistojen Nikkilä on mukana myös somessa. Kannustamme ihmisiä keskustelemaan Twitterissä tai julkaisemaan kuvia Instagramissa hashtagilla #muistojennikkilä. Facebookissa voi osallistua Cultural planning Nikkilä –sivulla.

Seuraamme myös muita julkisia some-kanavia ja kokoamme some-sisällöistä yhteenvedon, kun Muistojen Nikkilä -kysely on päättynyt. Some-seuranta on osa väitöskirjatyötäni, jossa tutkin sosiaalisen median käyttöä kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa. Sosiaalisen median ja joukkoistamisen hengessä tämä tiedonkeruu voi saada kevään aikana ihan uusiakin muotoja – ehdotuksia otetaan vastaan. =)