Ketterästi nähtäville

Kirjoitettu: 4.9.2016

Nikkilan taideohjelma - Jokilaakson taidekilpailu
Kevyille ja ketterielle menetelmille on todella tarvetta verkko-osallistumisessakin. Kun aikataulu on tiukka, tarvitaan nopeita ratkaisuja, kuten tässä Sipoon Jokilaakson taidekilpailun tapauksessa. Neljä kilpailuehdotusta haluttiin nopealla aikataululla nettiin yleisön nähtäville ja arvioitavaksi. Toiveena oli myös äänestysmahdollisuus.

Yksi vaihtoehto olisi ollut julkaista kilpailuehdotukset Facebookissa. Silloin kuitenkin arviointi olisi ollut mahdollista vain FB-käyttäjille, joten piti keksiä joku muu tapa, johon kuka tahansa netin käyttäjä voi osallistua. Kyselyn rakentaminen olisi toki ollut mahdollista, mutta se ei ehkä olisi ollut kaikkein innostavin ratkaisu.

Lopulta projektissa päädyttiin käyttämään jo olemassa olevaa WordPress-blogia. Blogin ulkoasu päivitettiin ja ehdotukset julkaistiin kuvien ja lyhyehköjen esittelytekstien kera.

Blogissa ehdotuksia on mahdollista sekä kommentoida että äänestää. Omasta mielestäni kommentointi on tärkeämpää, ja suhtaudun äänestyksiin vähän nihkeästi. Uskon, että äänestysmahdollisuus vähentää sanallisten kommenttien määrää, mutta toisaalta se on osallistujille helpompaa. Tässä tapauksessa äänestys on toteutettu Polldaddyn ilmaisversiolla.

Poimintoja blogissa esitetyistä mielipiteistä tullaan nostamaan Facebookin puolelle. Tällaisen ”kevytraportoinnin” tarkoituksena on innostaa ihmisiä kertomaan omia mielipiteitään kommentoimalla.

Yleisöarvioinnin markkinointiin käytetään tietysti useita sähköisiä kanavia: kunnan nettisivut, alueelliset sivustot (Sipoon Jokilaakson markkintointisivut, Nikkilän aluesivusto) ja some-kanavista Facebook, Twitter ja Instagram ovat käytössä. FBn puolella on sijoitettu hieman myös maksullisiin mainoksiin, jotka vaikuttavat toimivan hyvin.

PS. Taidekilpailun ehdotukset ovat nähtävillä myös näyttelyssä Sipoon pääkirjastolla, jotta mahdollisimman moni asukas voi osallistua niiden arviointiin.

Karttakysely kulttuurikartoituksessa – toimiiko?

Kirjoitettu: 13.1.2016

Kulttuurikartoitus (cultural mapping) on asukaslähtöinen tiedonkeruuprosessi, jonka tavoitteena on alueen ominaispiirteiden ja paikallisen kulttuurin kartoittaminen yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Kulttuurikartoitus on osa kulttuurisuunnittelua (cultural planning), joka kaupunkisuunnittelun kontekstissa tarkoittaa usein taantuvien tai merkittävien muutosten kohteena olevien kaupunkialueiden asukaslähtöistä kehittämistä kulttuurisia voimavaroja hyödyntämällä.

Kulttuurisuunnittelu on tällä tavoin ymmärrettynä Suomessa uutta. Se eroaa perinteisestä vuorovaikutteisesta kaupunki- tai yhdyskuntasuunnittelusta siten, että kulttuurisuunnittelussa ihmiset ja toiminta ovat keskiössä. Erotuksena kaupunkisuunnittelun hallintolähtöiselle perinteelle kulttuurisuunnittelussa olennaista on alhaalta ylös ohjautuva (bottom-up) toiminta.

Nikkilän Kulttuurikäytävä-projektissa toteutetusta karttakyselystä kertova artikkelimme Engaging Citizens in Cultural Planning with a Web Map Survey  julkaistiin juuri Culture and Local Governance -lehdessä. Kysely oli osa Nikkilän kulttuurikartoitusta, jossa käytettiin kyselyn ohella myös runsaasti muita osallistumistapoja, kuten työpajoja, tapahtumia ja osallistavia taideprojekteja. Artikkelin kirjoitin yhteistyössä kollegani Tuija Tzoulaksen kanssa.

Kuvakaappaus Nikkilän karttakyselystä, joka toteutettiin Harava-kyselytyökalulla.
Kuvakaappaus Nikkilän karttakyselystä, joka toteutettiin Harava-kyselytyökalulla.

Nikkilän karttakysely toteutettiin Harava-kyselytyökalulla. Jo kyselyn suunnitteluvaiheessa mietimme, miten kyselystä saisi mahdollisimman asukaslähtöisen. Menetelmänähän kysely on ylhäältä alas ohjautuva, tässä tapauksessa hallintolähtöinen. Jotta kysely heijastelisi mahdollisimman hyvin myös muita näkökulmia, päätimme osallistaa mahdollisimman monipuolisesti eri toimijoita mukaan prosessiin jo kyselyn suunnitteluvaiheessa. Kyselyä myös testattiin nikkiläläisten kanssa ennen sen julkaisemista. Myöhemmin, kyselyn analysointivaiheessa, tulosten tulkinnoista keskusteltiin asukkaiden kanssa.

Artikkelissa nostamme esiin mm. seuraavia näkökulmia:

  • Karttakysely on lähtökohtaisesti ylhäältä alas ohjautuva (top-down) menetelmä. Kyselyn vuorovaikutteisella suunnittelulla voidaan kyselystä saada paremmin kuntalaisten ja muiden toimijoiden näkökulmia vastaava.
  • Karttakysely on toimiva väline kulttuurikartoitukseen, mutta sen rinnalla on käytettävä myös muita menetelmiä. Kulttuurikartoituksen näkökulmasta kartta voi liiaksi ohjata keskustelua fyysiseen ympäristöön muiden, paikkaan kytkeytymättömien kulttuuristen voimavarojen kustannuksella.
  • Kyselyn tuloksia ei tule käsittää ”lopullisena totuutena” vaan pikemminkin keskustelun avaajana. Keskustelemalla mahdollisimman laajasti kyselyn tuloksista, voidaan saavuttaa kokonaisvaltainen käsitys alueen kulttuurisista voimavaroista ja kehittämiskohteista.

Lue lisää artikkelistamme Engaging Citizens in Cultural Planning with a Web Map Survey.