Kategoria: Ideointi

Jos vaikka pelattais?

Kirjoitettu: 29.9.2012

Tämä artikkeli on vuodelta 2012. Linkit eivät välttämättä enää toimi. =)

Maankäytön suunnittelu on omalla tavallaan peli. Pelaamalla voi myös joskus osallistua. Nyt en tarkoita mitään valtapeliä vaan hauskaa, pelimäistä osallistumista. Suunnittelupelit ovat yksi osallistumisväline, jonka tarkoituksena on tehdä osallistumisesta mielenkiintoista ja hauskaakin – sekä osallistujalle että suunnittelijalle.

Ensimmäiset (?) internetin suunnittelupelit

Internet-pohjaisia suunnittelupelejä on ollut käytössä jo pitkään, mutta ne eivät ole saaneet ansaitsemaansa huomiota.

Tietojeni mukaan ensimmäiset kotimaiset Internetin suunnittelupelit olivat toiminnallisia html-sivustoja, joilla suunnitelmaa esimerkiksi visualisoitiin käyttäjän valintojen perusteella. Tampere 2020 – suunnittelupeli oli esimerkki visualisointiin perustuvasta simulointipelistä. Siinä käyttäjät saivat ehdottaa asukasmääriä suunnittelualueille. Sovellukseen oli toteutettu 3D-mallinnuksia eri asukasmääriin perustuvista vaihtoehdoista. Suunnittelupeliksi kutsuttiin myös Pihlajiston peliä, jonka avulla käyttäjä saattoi suunnitella Pihlajiston Seikkailumetsäksi nimetyn alueen toimintoja.

Skenaarioiden analysointia ja vuorovaikutusta

Nykyaikaiset pelit sisältävät kehittyneitä laskennallisia analyysejä ja monipuolista vuorovaikutusta. Joensuussa on kehitetty ja käytetty kaupunkisuunnittelupeliä, joka keskittyy liikennesuunnitteluun. Joensuun keskustan liikennemalli J1 –peli on eräänlainen konsultaatiopeli, jossa kerätään pelaajilta toimenpide-ehdotuksia ja priorisoidaan niitä yhteisöllisesti. Tässä pelissä on taustalla kehittynyt analyysitekniikka, mutta käyttöliittymä on monimutkaisen ja teknisen oloinen. Se ei vielä houkuttele kaikkia pelaamaan. Pelin lähdekoodi on kuitenkin avointa, joten jatkokehittelyä vois siis tehdä kuka vain. Lisäksi hienoa on, että peli mahdollistaa ryhmäytymisen. Ideoiden kehittymisen kannalta ryhmissä pelaaminen on antoisampaa kuin yksin.

Joensuun liikennesuunnittelupelissä tehdään muutosehdotuksia liikennejärjestelyihin (Lähde: Joensuun kaupunki 2011, kuva sivustolta 29.9.2012)

Tulevaisuus on virtuaalipeleissä

Suunnittelupelien näyttävintä sarjaa ovat 3D-virtuaaliympäristöt. Käytännön sovelluksia pitää kuitenkin etsiä ulkomailta. Betaville on New Yorkin yliopistossa kehitetty avoimen lähdekoodiin perustuva virtuaaliympäristö, jonka avulla on mahdollista jakaa, keskustella ja havainnollistaa fyysiseen ympäristöön liittyviä kehittämisehdotuksia.

Betaville on New Yorkin yliopiston kehittämä virtuaalimaailma ja -peli. Kuva käyttöliittymästä, lähde Polytechnic Institute of New York Universit.

Luovat pelit ovat tulossa

Monia suunnittelun osatekijöitä, esimerkiksi liikennettä, rakentamisen tehokkuutta, viheralueiden määrää on helppo analysoida ja mallintaa laskennallisesti. On hauskaa ja opettavaistakin testata erilaisia suunnittelun skenaarioita ja saada niistä palautetta. Suunnittelun taiteellinen ja kokemuksellinen puoli sen sijaan vaatii toisenlaisia, luovempia pelitilanteita. Suunnittelupelejä on käytetty jo jonkin aikaa muotoilun alalla. Menetelmä on vähitellen tuloillaan myös maankäytön suunnitteluun.

Työpajatyyppisen suunnittelupelin lopputulos voi näyttää vaikkapa tältä. Suunnittelupelin materiaalina voi käyttää melkein mitä vain valokuvista post-it-lappuhin ja pahvimukeista askartelutarvikkeisiin. Minkälaisia olisivat sähköiset askartelutarvikkeet?

Esimerkiksi Sipoon Sibbesborgin kilpailun alkuvaiheen asukastyöpajassa käytettiin luovuutta herättelevää mielikuvamenetelmää asukkaiden tarpeiden ja arvojen kartoittamiseen. Tehtävänä oli tunnistaa Sipoon nykyhetken vahvuudet ja kuvitella tulevaisuuden toiveiden Sipoo. Tehtävään liittyi laaja valikoima valokuvia, joista osallistujat valitsivat haluamansa. Osallistujat saivat kertoa ajatuksistaan kuvien kautta. Menetelmää sovellettiin myös netissä – kuvien valinta ja kommentointi rakennettiin nettikyselyksi.

Pelit sopivat avoimiin suunnittelutilanteisiin ja ongelmanratkaisuun

Suunnittelun varhaisessa vaiheessa peli voi toimia hyvin uusien ideoiden hahmottamisessa. Ongelmatilanteissa siitä voi olla hyötyä innovatiivisten ratkaisuiden löytämiseen. Pelit auttavat myös hahmottamaan suunnitteluprosessia. Roolipelit voivat avata uusia näkökulmia, kun asiaa joutuu pohtimaan jonkun muun toimijan näkökulmasta.

Tuleeko mieleesi muita esimerkkejä maankäytön suunnittelupeleistä?

Lähteet

Bottom-up vai top-down?

Kirjoitettu: 3.6.2012

Kaavoitusprosessiin liittyvä osallistuminen on aina ylhäältä ohjautuvaa: vaikka mielipiteen antaminen on vapaata, kommentoinnin kohteena on aina tietty suunnitelma tai vähintäänkin tietty suunnittelutilanne. Osallistumisen aiheet ovat ennalta määriteltyjä ja mielipiteiden keruu on ajoitettu tiettyyn ajankohtaan. Alhaalta ylös ohjautuva vaikuttaminen ei oikein sovikaan kaavaprosessiin, vaan sen aika on jo ennen kuin mitään suunnitelmia on vireillä.

Onko verkkoaivoriihi bottom-uppia?

Helsingin kaupunki kutsui kaikki helsinkiläiset, Helsingissä toimivat ja kaupungissa vierailevat ideoimaan tulevaisuuden Helsinkiä verkkoaivoriiheen. Kysely on toteutettu Fountain Parkin sovelluksella. Kysely koostuu vapaasta ideoinnista ja muiden vastaajien ideoiden arvioinnista.

Vapaa ideointi on periaatteessa asukaslähtöistä: kysely ei rajoita keskustelua tiettyyn aiheeseen vaan innostaa uusien ideoiden kehittelyyn. Hallinnon vastuulle jää viestien vastaanottaminen. Helsingin kyselyssä kerrotaan, että verkkoaivoriihessä esitettyjä ajatuksia käytetään hyödyksi, kun kaupungin virastot ja liikelaitokset valmistelevat esityksiä kaupungin strategiaohjelmaan. Uusi kaupunginvaltuusto päättää Helsingin tavoitteista ja tärkeimmistä kehittämiskohteista vuoden 2013 keväällä. Toivottavasti kyselyn anti näkyy tulevissa linjauksissa.

Osallistujat mukaan myös analysointiin

Ideariihi voi tuottaa suuren määrän tietoa ja yleensä laadullisen datan analysointi on työlästä. Analysointivaihe on myös kohta, jossa osa alkuperäisestä tiedosta karsiutuu ja yksinkertaistuu. Alkuperäiset näkemykset voivat muuttua ja kadota matkalla.

Verkkoaivoriihessä osallistujat on otettu mukaan aineiston prosessointiin: ideointivaiheen jälkeen osallistuja arvioi muiden vastaajien ideoita, mutta tämä on vasta osa analyysia. Vastaajien osallistamista aineiston analysointiin pitäisikin mielestäni kehittää. Voisiko bottom-up-ajattelu jatkua prosessin loppuun asti?

Helsingin kaupungin verkkoaivoriihessä käyttäjät saavat arvioida muiden osallistujien kommentteja. Kyselyn on toteuttanut Fountain Park. Kuva kyselysivustolta 3.6.2012.