Verkko-osallistumista vai -asiointia

Kirjoitettu: 24.8.2011

Kuntien sähköisten palveluiden kehittäminen on viime vuosina ollut vauhdikasta. On kehitteillä sähköistä asiointia, palautejärjestelmiä ja erilaisia osallistumisvälineitä. Asiakaspalautteesta ja osallistumisesta puhutaan usein samaan hengenvetoon. Välillä olen itsekin pyörällä päästäni, mistä tässä kaikessa onkaan kyse.

Verkkoasiointi (sähköinen asiointi) ja verkko-osallistuminen liittyvät kyllä toisiinsa, mutta niissä on aivan selviä eroja. Verkko-osallistuminen on osallistumista yhteisten asioiden valmisteluun. Verkkoasiointi taas liittyy asukkaan omien käytännön asioiden hoitamiseen, kuten esimerkiksi rakennusluvan hakemiseen. Kunnan näkökulmasta verkko-osallistumisella tavoitellaan laajempaa joukkoa, asukasryhmiä. Verkko-osallistumisen yksi tärkeimpiä tavoitteita onkin osallistujajoukon laajentaminen ja yhteisen ymmärryksen muodostaminen. Asioinnin kohderyhmänä ovat yksittäiset asukkaat eli asiakkaat.

Verkko-osallistumisella ja -asioinnilla on erilaiset kohderyhmät (käyttäjät), tavoitteet ja tarkoitus.

Alla olevassa kaaviokuvassa olen yrittänyt hahmottaa verkko-osallistumisen ja -asioinnin eroja: ne ovat molemmat kunnan asiakkailleen tarjoamia verkkopalveluita ja niissä voidaan hyödyntää samoja verkkotyökaluja. Esimerkiksi palautejärjestelmää voidaan eri tavoin sovellettuna hyödyntää sekä sähköiseen asiointiin että osallistumiseen. Toisaalta verkkoasioinnissa saatetaan hyödyntää sellaisia työkaluja, jotka helpommin liitetään verkko-osallistumiseen. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun palvelukartta on mielestäni verkkoasiointipalvelu, mutta se sisältää keskusteluominaisuuksia.

Verkko-osallistuminen ja verkkoasiointi ovat kuntien asukkailleen tarjoamia verkkopalveluita. Niissä molemmissa voidaan hyödyntää monenlaisia verkkotyökaluja. Erona ovat kuitenkin palveluiden tavoitteet ja kohderyhmät (käyttäjät).

Nämä käsitteet voinee ymmärtää useammallakin eri tavalla. Sano sinä, olenko oikeilla jäljillä vai oletko aivan eri mieltä?

Sisällönhallintajärjestelmät eivät tue kaavatiedon ylläpitoa

Kirjoitettu: 21.8.2011

Edellisessä kirjoituksessani huomautin linkitysten tärkeydestä ja jokunen kaavasivujen ylläpitäjä saattoi tuntea piston sydämessään. Voit huokaista, sillä syy ei ole sivustojen ylläpitäjissä vaan sisällönhallintajärjestelmien käytettävyysongelmissa. Valitettavasti helppokäyttöisinä markkinoidut julkaisujärjestelmät ovat usein kaikkea muuta kuin sujuvia ja tehokkaita työvälineitä. En ole vielä tavannut järjestelmää, joka tukisi omaa työprosessiani sivustojen ylläpidossa. (Kerro, jos itse olet!)

Usein julkaisujärjestelmät suunnitellaan mahdollisimman helposti opittaviksi, jotta kuka tahansa voisi ryhtyä ylläpitämään www-sivuston sisältöä. Tosiasia kuitenkin on, että sisällönhallintajärjestelmiä käytetään niin monenlaisiin tarkoituksiin, että ne eivät mitenkään voi täyttää tarpeita kaikissa tilanteissa. Nykyään olisikin tarpeen räätälöidä järjestelmiä tapauskohtaisesti. Jotkut ohjelmistotoimittajat ovat myös ryhtyneet kehittämään erilaisia julkaisujärjestelmiä eri tarkoituksiin. Järjestelmän valintaan ja sisällöntuottajien koulutukseen pitäisikin aina varata riittävästi aikaa www-projektissa. Valitettavasti kuntien resurssit ovat rajalliset, ja tällä hetkellä moni sisällöntuottaja taistelee vanhanaikaisten ja kömpelöiden välineiden kanssa.

Kaavoituksen sivujen ylläpidossa on omia erityisiä tarpeita, joita julkaisujärjestelmät harvoin tukevat. Esimerkiksi suunnittelukohteen sijannin ja siihen liittyvän paikkatiedon esittäminen havainnollisesti suunnittelusivulla – tai edes linkitys karttasovellukseen – on ison työn takana. Tarvittava teknologia on kyllä olemassa: onhan sivustolle upotettuja karttaikkunoita ollut jo pitkään esimerkiksi uutissivustoilla. Tutkimushankkeissakin on jo useita vuosia kehitetty sivustoja, joissa artikkelin voi liittää kartalla esitettyyn sijaintiin (esim. Kuninkaantien koulufoorumi). Odotan vain, milloin sama tekniikka saadaan käyttöön kuntasektorilla…

Lisätietoa sisällönhallintajärjestelmien käytettävyydestä: