Kuntien sähköinen asiointi lähtökuopissa

Kirjoitettu: 8.2.2012

Kuntien paikkatietoseminaarissa 7.-8.2.2012 oli vahvasti esillä kuntien sähköinen asiointi (nimenomaan asiointi eikä osallistuminen), erityisesti rakentamisen sähköiset lupapalvelut. Omia ratkaisujaan esittelivät mm. Lahden ja Jyväskylän kaupungit.

Palvelut lähtökuopissa
Näyttää siltä, että kuntien sähköisen asioinnin evoluutio on noin 10 vuotta jäljessä kaupallisten verkkopalveluiden kehityksestä. 2000-luvun taitteessa oli jo olemassa ensimmäisen sukupolven verkkokauppoja ja vuorovaikutteisia verkkopalveluita, jotka toimivat www-sivustojen rinnalla. Tänä päivänä laadukkaat kaupalliset palvelut on integroitu saumattomaksi kokonaisuudeksi yritysten verkkopalveluihin ja niiden käytettävyys on huippuluokkaa.

Kuntien sähköisten palveluiden ensimmäiset versiot alkavat tulla tarjolle. Palvelut löytyvät kuntien sivuilta linkkien takaa: yhdestä pääsee hakemaan tonttia, toisesta rakennuslupaa ja kolmannesta voi varata venepaikan. Koska palvelut ovat erillisiä, tarvitaan yhteen kokoava sivu, jolta löytyy linkit kaikkiin palveluihin. Pahimmassa tapauksessa eri palvelut vaativat vielä erillisen kirjautumisenkin.

Yksi sähköisiä palveluita yhteen kokoava sivusto on Lahden kaupungin Palvelutarjotin. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, kyse on sovelluksesta, joka tarjoaa sähköiset palvelut yhteen kokoavan käyttöliittymän ja käyttäjähallinnan. Lahdessa käyttäjä pääsee siis yhdellä kirjautumisella kaikkiin palveluihin. Palvelutarjotin on vapaa käytettäväksi muissakin kunnissa ilman erillistä korvausta.

Lahden kaupungin Palvelutarjotin kokoaa yhteen sähköiset asiointipalvelut. (Lahden www-sivusto 7.2.2012)

Nyt käyttäjät mukaan!
On selvää, että sovellusten kehittäminen vaatii aikaa. Tähän asti kehitystyötä on tehty ensisijaisesti teknologiavetoisesti. Taustajärjestelmät on pitänyt saada kuntoon, jotta palveluita on voitu ryhtyä rakentamaan. Nyt olisi kuitenkin pikaisesti otettava käyttäjäkeskeinen suunta kehitystyöhön. Paikkatietoseminaarissa kyseltiin, miten sähköisten palveluiden hyödyntämiseen saataisiin vauhtia. Käytetäänkö porkkanaa vai pakkoa?

Jos palveluista tehdään kuntalaiselle hyödyllisiä ja riittävän helposti opittavia, käyttäjät kyllä ottavat ne käyttöön – ilman erillistä porkkanaa tai pakotettakin.

Varmaankaan en ole ainoa, jonka mielessä pyörii ajatus rakennusluvan hakupalvelusta, joka tukee koko rakennushankkeen suunnittelu- ja toteutusprosessia. Pelkän lupahakemuksen sähköistämisen sijaan käyttäjälle tulisi tarjota sähköinen palvelu “rakennushankkeen hallintaan”. Sen avulla rakentaja saisi käyttöönsä tarvittavat lähtötiedot (mm. pohjakartan ja asemakaavan) sekä opastusta ja neuvontaa esimerkiksi rakentamisen laatuun ja ekotehokkuuteen liittyen. Palvelussa olisi mahdollista sekä lupakäsittelyn että myöhemmin rakennushankkeen etenemisen seuranta. Se olisi samalla hyödyllinen rakentajalle ja tehostaisi kunnan palvelutuotantoa.

Joku varmaan jo kehittää tätä?

Verkko-osallistumista vai -asiointia

Kirjoitettu: 24.8.2011

Kuntien sähköisten palveluiden kehittäminen on viime vuosina ollut vauhdikasta. On kehitteillä sähköistä asiointia, palautejärjestelmiä ja erilaisia osallistumisvälineitä. Asiakaspalautteesta ja osallistumisesta puhutaan usein samaan hengenvetoon. Välillä olen itsekin pyörällä päästäni, mistä tässä kaikessa onkaan kyse.

Verkkoasiointi (sähköinen asiointi) ja verkko-osallistuminen liittyvät kyllä toisiinsa, mutta niissä on aivan selviä eroja. Verkko-osallistuminen on osallistumista yhteisten asioiden valmisteluun. Verkkoasiointi taas liittyy asukkaan omien käytännön asioiden hoitamiseen, kuten esimerkiksi rakennusluvan hakemiseen. Kunnan näkökulmasta verkko-osallistumisella tavoitellaan laajempaa joukkoa, asukasryhmiä. Verkko-osallistumisen yksi tärkeimpiä tavoitteita onkin osallistujajoukon laajentaminen ja yhteisen ymmärryksen muodostaminen. Asioinnin kohderyhmänä ovat yksittäiset asukkaat eli asiakkaat.

Verkko-osallistumisella ja -asioinnilla on erilaiset kohderyhmät (käyttäjät), tavoitteet ja tarkoitus.

Alla olevassa kaaviokuvassa olen yrittänyt hahmottaa verkko-osallistumisen ja -asioinnin eroja: ne ovat molemmat kunnan asiakkailleen tarjoamia verkkopalveluita ja niissä voidaan hyödyntää samoja verkkotyökaluja. Esimerkiksi palautejärjestelmää voidaan eri tavoin sovellettuna hyödyntää sekä sähköiseen asiointiin että osallistumiseen. Toisaalta verkkoasioinnissa saatetaan hyödyntää sellaisia työkaluja, jotka helpommin liitetään verkko-osallistumiseen. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun palvelukartta on mielestäni verkkoasiointipalvelu, mutta se sisältää keskusteluominaisuuksia.

Verkko-osallistuminen ja verkkoasiointi ovat kuntien asukkailleen tarjoamia verkkopalveluita. Niissä molemmissa voidaan hyödyntää monenlaisia verkkotyökaluja. Erona ovat kuitenkin palveluiden tavoitteet ja kohderyhmät (käyttäjät).

Nämä käsitteet voinee ymmärtää useammallakin eri tavalla. Sano sinä, olenko oikeilla jäljillä vai oletko aivan eri mieltä?