Somen käyttö tilastojen valossa

Kirjoitettu: 29.12.2016

Tilastokeskus julkaisi vuosittaiset tilastot Väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä marraskuussa. Näitä tilastoja ovat omissa blogeissaan tulkinneet ainakin sosiaalisen median asiantuntijat Minna Valtari (Someco) ja Johanna Janhonen (Piilotettu aarre). Minna kirjoittaa yhteisöpalveluiden käytön määrän kehittymisestä ja toteaa yhteisöpalveluiden käytön lisääntyneen kaikissa ikäryhmissä. Johanna vastaavasti toteaa, että viimeisen kahden vuoden aikana (2014-2016) suomalaisten somekäyttäjien (16-89-v.) määrä on noussut 6 %.

Yllä olevassa kaaviossa on havainnollistettu sosiaalisen median käytön määrää vuosina 2011 – 2016 ikäryhmittäin. Kaaviosta näkyy hyvin, että 35-54-vuotaiden somen käyttö on kasvanut enemmän suhteessa muihin ikäryhmiin viimeisen vuoden aikana. Vastaavasti näkyy myös pieni lasku nuorimmassa ikäryhmässä.

Tänä vuonna tutkimuksessa on mukana myös sosiaalisen median sisältöjen jakamiseen ja kuluttamiseen liittyviä kysymyksiä. Minna ottaa blogissaan esiin ikäryhmien väliset erot: nuoret ovat selvästi aktiivisempia jakamaan sisältöjä somessa kuin vanhemmat ikäryhmät. Hän arvelee somessa sisältöjä jakavilla mielipidevaikuttajilla olevan vaikutusvaltaa: jopa 60% suomalaisista on katsonut tai lukenut jaettuja sisältöjä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Se on paljon!

Johanna taas on kiinnittänyt kirjoituksessaan huomiota tilastojen uusiin kysymyksiin ja taustamuuttujiin. Sieltä selviää muun muassa, että entistä useampi korkeakoulutuksen saanut on alkanut käyttää somea useita kertoja päivässä. Mielenkiintoinen havainto sekin.

Nuorten some-käytön (erityisesti Facebookin) vähenemisestä on puhuttu ja spekuloitu jo aiempinakin vuosina. Siltä tosiaan näyttää myös vuoden 2016 tilastojen valossa: 16–24-vuotiaiden ikäryhmässä yhteisöpalvelua seuranneiden osuus on laskenut neljä prosenttiyksikköä (SVT 2016). Tästä aiheesta tietää enemmän Harto Pönkä, jonka blogiin kannattaa ehdottomasti tutustua. Hän on koonnut tilaston suomalaisten nuorten Facebookin käytöstä ja todennut, että alle 18-vuotiaiden määrä Facessa vähenee.

Kokonaisuutena siis somen käyttö jatkaa kasvuaan. Mutta miten some kehittyy ja muuttuu? Vuodenvaihteen myötä palaan vielä siihen, minkälaisia some-trendejä asiantuntijat povaavat ensi vuodelle.

Lähteet:

Lehmätkin lentäis / Harto Pönkä: Nuoret somessa – nopeat ja hitaat muutokset (esitys). 9.12.2016

Piilotettu aarre / Johanna Janhonen: Suomalaiset somessa 2016. 14.12.2016

#SomenHermolla / Minna Valtari: Sosiaalinen media Suomessa 2016. 12.12.2016

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.12.2016].

Kaupunkisuunnittelun erilaiset some-profiilit

Kirjoitettu: 21.9.2016

Pilvi ja iPhone Nikkilässä

Osa some-kyselyyni vastanneista kaupunkisuunnittelun asiantuntijoista koko ongelmalliseksi oman yksityisprofiilin ja työprofiilin yhdistämisen. Erilaisissa vaihtoehdoissa on hyvät ja huonot puolensa. Osa haluaa pitää työasiat tiukasti erillään muusta elämästään, osa taas kokee, että työ on osa persoonaa eikä niitä ole tarpeen erotella somessakaan.

Somessa voi olla mukana monella tapaa. Kaupunkisuunnittelun kentältä löytyy karkeasti jaoteltuna 4+1 erilaista profiilityyppiä:

1: Organisaation profiili

Twitterissä löytyy muutamia kaavoitusorganisaatioiden profiileja ja Facebookissa on useitakin kaavoitussivuja. Esimerkiksi Tuusulan kuntakehitys ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ovat tviittavia organisaatioita. Pääsääntöisesti ihmiset ovat enemmän kiinnostuneita ihmisistä kuin organisaatioista, joten yleensä organisaatioilla on vähemmän seuraajia kuin henkilöillä. Helsinki suunnittelee -tili on kuitenkin poikkeus yli 7.300 seuraajallaan.

2: Puhtaasti työroolissa

Osa kaavoittajista kokee helpommaksi toimia somessa erillisen työprofiilin kautta. Tähän ratkaisuun on päädytty esimerkiksi Hyvinkäällä, missä Anne Kaavoituspäälliköllä on oma Facebook-profiili. Hyvinkäällä on lisäksi kaavoitusorganisaation Facebook-sivu.

3: Vahvasti ammatillinen henkilöprofiili

Erityisesti päälliköt toimivat toisinaan selkeästi työ- tai virkaroolissaan, organisaation edustajina, vaikka profiili olisikin henkilökohtainen. Kun nimi on tarpeeksi tuttu, olet virkahenkilönä somessakin – tahdoit tai et. Esimerkiksi Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö Mikko Aho tviittaa oman profiilikuvauksensa mukaan ”viran puolesta ja vähän omastakin”.

4: Ammatillinen ja henkilökohtainen profiili sekoittuvat

Monella asiantuntijalla henkilökohtainen ja ammatillinen profiili sekoittuvat. Itse kokisin hankalaksi erotella privaattiminää ja työminää – erillisten profiilien ylläpitäminen tuntuisi työläältä ja rajoittavalta. Eri some-kanavissa kuitenkin toimin vähän eri painotuksella, Twitter-tiliäni käytän ensisijaisesti ammatilliseen viestintään, Facebook-elämäni on vähän vapaamuotoisempa ja Instagramissa olenkin jo enemmän vapaalla.

+ 1: Puhtaasti henkilökohtainen profiili

Viidentenä vaihtoehtona on vielä täysin henkilökohtainen profiili, johon ei työasioita sotketa. Olisikohan niin, että asiantuntijatehtävissä toimivilla tämä alkaa jo olla harvinaisempaa?

Mikä tapa toimii sinulle? Tuleeko mieleesi esimerkkejä erilaisista profiileista kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun kentällä?