Lisää kaavoitusta Facebookissa

Kirjoitettu: 30.11.2017

Siitä on hieman yli vuosi, kun totesin teidän lukijoiden avustuksella, että ei yhdeksän, vaan ainakin kymmenen kaavoitusorganisaatiota on Facebookissa. Vuodessa ehtii tapahtua paljon, joten nyt on aika päivittää tilanne.

Vuoden aikana Facebook-sivun ovat avanneet ainakin Jyväskylän kaupunkisuunnittelu ja Tampereen asemakaavoitus. Kuvassa somepöllöni Häästäk esitteleekin juuri tätä Tampereen sivua.

Vantaan kaupunkisuunnittelu -sivun nimi on muuttunut ja on nykyään Vantaan kaupunki suunnittelee ja rakentaa. Sivulla yhdistyy maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialat. Helsinki on organisaatiomuutoksen myötä muuttanut sivunsa nimeksi Helsingin kaupunkiympäristö ja muutama muukin sivu on saanut uuden nimen ja käyttäjänimen, ja sitä myötä linkitkin ovat muuttuneet.

Ihan äskettäin, itse asiassa eilen, myös oma työorganisaationi lähti Facebookiin Sipoo rakentaa ja kehittää -sivulla, jossa yhdistyy kaavoitus, kehittäminen ja rakentaminen kahden eri osaston yhteistyönä. Saatatte huomata siinä yhtäläisyyksiä Vantaan sivuun. 😉

Tällä hetkellä lista Facebookissa olevista kaavoitusorganisaatioista näyttää siis tältä:

Kerrothan taas, jos joku puuttuu listalta?

Näyttää siltä, että Facebook-sivuilla on kaksi erilaista mallia: yhteen toimialaan perustuva tai osastorajat ylittävä malli. Lienee makuasia, kumpaa suosii, mutta itse pidän jälkimmäisestä enemmän. Uskon myös, että asukkaille rakentamisen, suunnittelun ja kuntakehittämisen kokonaisuus hahmottuu parhaiten kokonaisuutena.

Sosiaalisen median data-analyysi kaupunkisuunnittelussa

Kirjoitettu: 18.7.2017

Laskennalliset sosiaalisen median data-analyysimenetelmät tuovat uusia mahdollisuuksia myös kaupunkisuunnittelun kentälle. Juuri julkaistussa artikkelissani Social Media Data Analysis in Urban e-Planning tutkin, minkälaisia somedatan analyysimenetelmiä kaupunkisuunnitteluun liittyvässä tutkimuksessa on kehitetty tai testattu. Suuri osa läpikäymistäni tapaustutkimuksista hyödynsi paikkatietoa sisältävää somedataa, kuten geotägättyjä twiittejä, valokuvia (esim. Instagram ja Flickr) tai check-in-dataa (esim. Foursquaresta, nykyisin  Swarm).

Kirjallisuuskatsaukseen perustuva artikkeli sisältää katsauksen menetelmiin ja johtopäätöksenä analyysimenetelmien luokittelun sen perusteella, minkälaista tietoa ne suunnittelulle antavat. Lyhyesti tiivistettynä data-analyysimenetelmiä on kaupunkisuunnittelun kontekstissa hyödynnetty seuraaviin kysymyksiin:

  • mielipiteiden louhinta julkisesta keskustelusta,
  • paikkakokemusten, kuten kaupunkiympäristöön liittyvien kokemusten ja tuntemusten ymmärtäminen, esimerkiksi ympäristön aiheuttama stressi tai äänet ja maut,
  • kaupunkirakenteen, sen toimintojen ja ominaispiirteiden ymmärtäminen,
  • ihmisten käyttäytymisen ja toiminnan ymmärtäminen, kuten liikkuminen ja muut aktiviteetit.

Lisäksi on kehitetty monikäyttöisiä, eri datalähteitä yhdisteleviä menetelmiä, joilla voidaa vastata samanaikaisesti useampiin yllä mainittuihin kysymyksiin.

Merkille pantavaa on myös se, että suuri osa tutkituista menetelmistä tuotti paikkaan liittyvää tietoa olemassa olevasta ympäristöstä tietyllä aikavälillä, yleensä lähihistoriassa. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta siis lähtö- tai tilannetietoa suunnittelulle. Suunnittelu on kuitenkin tulevaisuuteen suuntautuvaa toimintaa, joten herää kysymys, minkälaiset menetelmät tukisivat tulevaisuuden visiointia. Voidaanko tulevaisuudessa somedatasta louhia esimerkiksi ideoita tai tulevaisuuden visioita?

Sosiaalisen median analyysimenetelmien tutkimus on lisääntynyt aivan viime aikoina, enkä usko kiinnostuksen tästä lopahtavan. Menetelmät ja mahdollisuudet kehittyvät koko ajan kovaa vauhtia. Tämä artikkeli on kirjoitettu viime vuonna (2016) ja julkaistu International Journal of e-Planning Research -lehdessä heinäkuussa 2017.

Ota yhteyttä, jos haluat lisätietoa artikkelistani. =)