Kuntien internet-sivustojen ja paikkatiedon integrointi näyttää vihdoin edistyvän. Espoo on lisännyt www-uudistuksen yhteydessä kaavasivuille karttaikkunat, joissa näkyy kyseisen hankkeen sijainti. Teknisesti kyse ei ole mistään uudesta tekniikasta. Esimerkiksi uutissivustoilla karttaikkunoita on ollut käytössä jo vuosia.
Espoon kaupungin kaavasivuilla on upotettu karttaikkuna. Lähde www.espoo.fi (21.3.2012)
Espoon kaavasivuilla karttaikkunassa näytetään suunnittelualueen sijainti. Kaavojen lähtötietoaineistokin on pääosin karttapohjaista. Karttaikkunassa voisi näyttää myös esimerkiksi selvitystietoja ja suunnitelmia prosessin myöhemmässä vaiheessa.
Hommassa tarvitaan viestinnän, kaavoituksen ja paikkatietoasiantuntijoiden yhteistyötä. Kun nettisivustoja uudistetaan, kaavoituksen tulee tuoda esiin tiedon jakamiseen liittyvät tarpeet ja mahdollisuudet. Edellytyksenä tietysti on, että paikkatietojärjestelmästä on mahdollisuus julkaista tietoa esimerkiksi WMS- ja WMF-rajapintojen kautta.
Aikansa kutakin. Espoon kaupunki on ilmoittanut, että Espoon keskuksen kehittämisfoorumin ylläpito päättyy. Espoon kaupungilta on kerrottu, että kehittämishankkeiden viestintää tullaan kehittämään kaupungin www-sivuston uudistushankkeen yhteydessä.
espoonkeskus.fi -foorumi suunniteltiin ja rakennettiin Teknillisen korkeakoulun OPUS-hankkeessa. Foorumi avattiin 5.10.2006. Foorumi on ollut avoin osallistumiskanava kaikille suunnittelusta kiinnostuneille. Sen tavoitteena on ollut jakaa monipuolisesti tietoa Espoon keskuksen alueen suunnittelusta. (1)
Tekniikka kehittyy koko ajan, mutta kehittämisfoorumin konsepti on edelleen ajankohtainen. Foorumi on koonnut yhteen paikkaan Espoon keskusta koskevia hankkeita ja muuta paikallista tietoa yhteistyössä asukkaiden, kansalaisjärjestöjen ja kaupungin edustajien kanssa. Se on tarjonnut paikallisten toimijoiden käyttöön erilaisia vuorovaikutustyökaluja, kuten keskustelupalstan ja vuorovaikutteisen karttasovelluksen. (1)
Kehittämisfoorumin konseptiin sisältyy vuorovaikutustyökaluja sekä monipuolista virallista ja epävirallista alueellista sisältöä. (2)
Parhaimmillaan kehittämisfoorumi on sektorirajoja ylittävää yhteistyötä ja kansalaisosallistumista edistävä työkalu. Siten se liittyy kaikissa kunnissa ajankohtaisiin yhteistoiminnan haasteisiin. Vaikka Espoo luopuu sivustosta, muualla näkyy uusia versoja. Rauma on avannut kehittämisfoorumin, jossa kuntalaiset voivat osallistua kaupungin vetovoimaisuuden kehittämiseen. Kehittämisfoorumiksi kutsutaan myös Kuninkaankolmion suunnittelun tueksi rakennettua sivustoa.
OPUS-hankkeessa kehitetyn Kehittämisfoorumin konseptiin sisältyy sisällöllisiä ja käyttöliittymällisiä ideoita, joista voi edelleen ottaa oppia. Haluan nostaa esiin kaksi työkalua: Paikallistietokartta ja prosessipuut ovat käyttöliittymiä paikalliseen tietoon. Molemmat tukevat tiedon organisointia ja visualisointia omalla erityisellä tavallaan.
Paikallistietokartta – sijaintiin perustuvaa tiedonhakua
Kehittämisfoorumin karttasovelluksessa, Paikallistietokartassa erityistä on paikallisten toimijoiden tuottaman ”epävirallisen” tai ”kokemuksellisen” tiedon ja virallisen paikkatiedon yhdistäminen. Erilaisia kommentointikarttoja ja karttakyselyitä sekä toisaalta virallista paikkatietoa sisältäviä nettikarttoja toki on nykyään jo melkein joka kunnassa. Toistaiseksi en kuitenkaan ole tavannut nettikarttaa, jossa olisi viety samalle tasolle ”pehmeän” ja ”kovan” paikkatiedon yhdistäminen. Kartalta löytyy esimerkiksi virallista tietoa kaavahankkeista, kannanottoja, paikallisia uutisia ja käyttäjien kommentteja.
Kommentteja Espoon keskuksen Paikallistietokartalla. Kuva sivustolta 10.12.2011 (www.espoonkeskus.fi).
Prosessipuu – ajankohtaan perustuvaa tiedon etsintää Prosessipuu on osoittautunut hyväksi tavaksi visualisoida hankkeen eri vaiheita kronologisessa järjestyksessä eri näkökulmista käsin. Prosessipuulla voidaan kuvata alueen suunnittelun ja rakentumisen vaiheita. Ideana on esittää rinnakkain alueen suunnitteluun liittyvät eri näkökulmat ja prosessit. (2,3) Prosessipuuta kannattaisi mielestäni kehittää edelleen siten, että sen avulla voisi havainnollistaa tapahtumien ja päätösten liittymistä eri alueiden suunnitteluun ja rakentumiseen sekä eri suunnitteluprosessien kytkeytymistä toisiinsa.
Kiitän omasta puolestani kaikkia Espoon keskuksen kehittämisfoorumin käyttäjiä ja ylläpitäjiä. Tehty työ ei valu hukkaan: foorumin kautta saadut kokemukset ovat olleet erittäin arvokkaita ja ideat jalostuvat edelleen uusiksi työkaluiksi.
