Moni kyselyyni vastannut kertoi ”seuraavansa hashtageja”. Jos hashtag ei ole tuttu termi, sillä tarkoitetaan suomeksi sanottuna avainsanaa, joka muodostuu ristikkomerkistä (#) ja sanasta tai merkkijonosta, kuten esimerkiksi #vaasa tai #kaupunkisuunnittelu. Alkunsa hashtag on saanut Twitteristä, mutta nykyään sitä käytetään muissakin palveluissa, kuten Instagramissa, Facebookissa, YouTubessa sekä monissa muissa.
Kaupunkisuunnittelussa ainakin minua kiinnostaa aiheiden ohella tiettyyn paikkaan liittyvät julkaisut. Kaikki paikkaan liittyvät viestit eivät kuitenkaan löydy hashtagien avulla, eikä hashtag aina myöskään tarkoita, että julkaisu olisi suunnittelun kannalta kiinnostava. Esimerkiksi kaupunkien nimiin tägätään melkein mitä tahansa aiheita ja kaupungiosienkin tasolla sisältö on melkoisen kirjavaa.
Paras apuväline paikkaan liittyvien julkaisujen löytämiseen olisi tietysti kartta. Ikävä kyllä paikkatietoa sisältäviä julkaisuja on somessa suhteellisen vähän. ArcGIS Online -palvelun avulla voi kuitenkin toteuttaa helposti kartan, joka seuraa paikkakoordinaatit sisältäviä julkaisuja. Ilmaisessa palvelussa voi kuka tahansa luoda oman ”Julkisen tiedon kartan” (Public Information Map), joka näyttää kartalla eri some-kanavien julkaisuja parin viimeisen viikon ajalta.
Työkalu toimii hyvin paikkaan liittyvien ajankohtaisten julkaisujen seuraamiseen, mutta historiatietoa sen kautta ei saa näkyviin. Lisäksi tietojen tarkastelu edellyttää sisäänkirjautumista Twitter ja Instagram-palveluihin, joten julkiseen käyttöön tämä työkalu ei mielestäni oikein sovellu – suunnittelijan tai organisaation omaksi työkaluksi kyllä.
Itse tein omaan käyttööni Sipoon Nikkilän alueelle kohdistuvan kartan, käypä katsomassa – ja kokeile itsekin. Kun liikuttelet karttaa, huomaat, että tiiviimmin rakennetuilla alueilla viestejä löytyy hiukkasen enemmän kuin täällä Sipoossa. 😉
