Pingviinin arvoinen gradu

Kirjoitettu: 27.10.2015

Neea Laakso kehitti gradussaan konseptin, joka tukee sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa itseorganisoituvaa yhteiskehittelyä. Kuva: Neea Laakso
Itseorganisoituvaa yhteiskehittämistä voi tukea verkossa esimerkiksi prosessin visualisoinnilla tai keskustelua virittävillä kuvakorteilla. Kuva: Neea Laakso

Tänä syksynä minulla oli ilo toimia tulevan taiteen maisterin Neea Laakson opinnäytteen ”Pingviinin arvoinen suoritus!” yhtenä tarkastajana. Gradu käsittelee asukkaiden osallistumista kaupunkisuunnitteluun ja kaupungin kehittämiseen sosiaalisen median kautta. Neea esitteli työtään myös tänään 27.10. FinEst Twins konsortion Smart City -seminaarissa Otaniemessä.

Laakso tutki työssään Facebookin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän toimintaa ja kehitti tutkimuksen pohjalta kaupunkilaislähtöisen kehittämiskonseptin, joka tukee sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa itseorganisoituvaa yhteiskehittämistä. Työn teoreettisessa osuudessa käsitellään monipuolisesti erilaisia osallistuvan suunnittelun ja osallistumisen toimintamalleja. Jo pelkästään sen vuoksi kannattaa tutustua työhön.

Empiirisessä osiossa kehitetty konsepti sisältää verkko-osallistumista tukeva elementtejä, kuten sähköisiä kuvakortteja ja tarroja sekä prosessin visualisoinnin. Fasilitointia helpottava prosessikuvaus pohjautuu lähinnä Lisää kaupunkia Helsinkiin –ryhmän toimintaan, mutta sitä voidaan soveltaa käytännössä missä tahansa itseorganisoituvassa ryhmässä. Konseptin tarkoituksena on auttaa ryhmää yhteiskehittelyn prosessin läpikäymisessä ja innostaa osallistumaan.

Palkitseminen on yksi keino innostaa osallistujia. Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä palkitsee ansiokkaista toimista pingviinillä. Myös Neean gradu sai ryhmältä palautteen: ”Pingviinin arvoinen suoritus!” Olen samaa mieltä, pingviinin arvoinen gradu.

Kaupunkisuunnittelun some-vaikuttajat

Kirjoitettu: 7.9.2013

Sosiaalisessa mediassa näkyy nyt aikaisempaa enemmän kaupunkisuunnitteluun kantaa ottavia verkkovaikuttajia. Ilmiö näyttää liittyvän sosiaalisen median käytön yleistymiseen Suomessa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan nimittäin jo yli puolet suomalaisista käyttää sosiaalista mediaa. Suurin osa näistä on luonut profiilin Facebookiin. Myös Twitterin käyttäjämäärät ovat nousseet merkittävästi viimeisen puolen vuoden aikana.

Esimerkkejä some-vaikuttajista

Facebookissa käynnistyi tänä keväänä Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä. Ryhmä on julkinen ja tarkoitettu ”kaikille niille, joiden mielestä Helsingin seudulla on aivan liian vähän oikeaa kaupunkia”. Ryhmässä on jo yli 1400 jäsentä.

Niin ikään Facebookissa syntynyt Mu Pori o Kaunis on jo vuoden ikäinen ilmiö. Sen tarkoituksena on pikemminkin kaupunkiin liittyvien kokemusten jakaminen kuin suora vaikuttaminen kaupunkisuunnitteluun.

Kirkkonummelainen Pähkäilijät on oma erillinen nettifoorumi, mutta lukeutuu sosiaalisen median piiriin sekin. Erona esimerkiksi Facebook-ryhmiin on se, että kirjoittajat eivät ole esillä omalla nimellään. Anonymiteetin suojasta kirjoitetut kannanotot ovatkin selvästi rohkeampia. Pähkäilijät ottavat kantaa kaikkeen kaupungin päätöksentekoon liittyviin aiheisiin.

Tuleeko mieleesi muita kaupunkisuunnittelun some-vaikuttajia?

Seuraako kaupunki?

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä eräs jäsen kyseli, välittyvätkö ideat ja ajatukset eteenpäin kaupungin päättäjille ja muille toimijoille. Ryhmää seuraa ainakin osa päättäjistä, mutta muiden toimijoiden läsnäolo jäi epäselväksi.

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä kyseltiin toiminnan vaikuttavuuden perään. Kuva ryhmän Facebook-sivulta 29.8.2013.
Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä kyseltiin toiminnan vaikuttavuuden perään. Kuva ryhmän Facebook-sivulta 29.8.2013.

Sosiaalisen median systemaattinen seuraaminen on ilmeisesti vielä Suomen kaupungeissa harvinaista. Tietoviikko (TiVi 23.8.2013) kirjoitti saksalaisesta Heidelbergin kaupungista, joka on ottanut käyttöön sosiaalisen median analytiikkatyökalut. Sovellus skannaa sosiaalisen median julkista dataa mm. Facebookista, Twitteristä ja Flickristä. Ohjelman tarkoituksena on myös selvittää, ovatko kommentit sisällöltään kielteisiä vai myönteisiä.

Onkohan Suomessa jossain kaupungissa käytössä tai suunnitteilla analytiikkatyökalujen käyttöönotto?