Avoimia verkko-osallistumistyökaluja tarvitaan

Kirjoitettu: 8.9.2011

Kaupunkisuunnittelu on jatkuvassa muutoksessa. Suunnittelua tehdään monimutkaisten ongelmakokonaisuuksien äärellä monitoimijaisissa verkostoissa. Ympäristö muuttuu, osalliset muuttuvat ja suunnitteluongelmatkin muuttuvat jatkuvasti. Ei ole mahdollista määritellä etukäteen kaikkia käyttötilanteita ja tarpeita, joita verkko-osallistumistyökalujen käyttöön liittyy. Sovellusten pitää siis olla helposti muokattavia ja niiden vapaa jatkokehitys pitää tehdä mahdolliseksi.

Avoimen lähdekoodin eli  Open source -sovellusten idea on niiden vapaassa käyttöoikeudessa ja kehittäjäyhteisöissä, joissa käyttäjät osallistuvat sovellusten kehitystyöhön. Avoimet sovellukset ja verkkodemokratian edistäminen liittyvät mielestäni vahvasti toisiinsa. Avointen verkkosovellusten yleistyminen on tukenut ruohonjuuritason toimijoiden näkyvyyttä julkisessa mediassa ja yhteisöllistä tiedon tuottamista. Esimerkiksi Helsigin kaupunginosayhdistyksen, Helkan kaupunginosasivustot on rakennettu Joomla-julkaisujärjestelmän varaan.

Suomessa avointen sovellusten mahdollisuuksia ei mielestäni vielä ole täysin ymmärretty. Kunnat ja kaupungit kehittävät ohjelmistotoimittajien kanssa kilvan omia sovelluksiaan, eikä ohjelmistotuotteita juurikaan jaeta. Myönnettäköön, että omille sovelluksille on selkeä tarve, koska käyttäjien ja kaavoituksen tarpeita täyttäviä valmiita avoimia sovelluksia ei oikeastaan ole tarjolla. On kuitenkin taloudellisesti tehotonta toteuttaa samaan tehtävään tarkoitettuja sovelluksia monella eri taholla.

Avointen verkko-osallistumissovellusten äärelle voisi syntyä verkostomaista palvelutoimintaa, joka tukisi osallistumisen järjestämistä kunnista. Hyvä esimerkki tällaisesta on OpenPlans, joka on yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon organisaatio. Se tarjoaa avoimen lähdekoodin sovelluksia julkisten organisaatioiden käyttöön. Sovellukset tukevat laajasti osallistumista yhteisten asioiden järjestämiseen ja suunnitteluun. Miten saisimme luotua Suomeen vastaavanlaista toimintaa?

Sisällönhallintajärjestelmät eivät tue kaavatiedon ylläpitoa

Kirjoitettu: 21.8.2011

Edellisessä kirjoituksessani huomautin linkitysten tärkeydestä ja jokunen kaavasivujen ylläpitäjä saattoi tuntea piston sydämessään. Voit huokaista, sillä syy ei ole sivustojen ylläpitäjissä vaan sisällönhallintajärjestelmien käytettävyysongelmissa. Valitettavasti helppokäyttöisinä markkinoidut julkaisujärjestelmät ovat usein kaikkea muuta kuin sujuvia ja tehokkaita työvälineitä. En ole vielä tavannut järjestelmää, joka tukisi omaa työprosessiani sivustojen ylläpidossa. (Kerro, jos itse olet!)

Usein julkaisujärjestelmät suunnitellaan mahdollisimman helposti opittaviksi, jotta kuka tahansa voisi ryhtyä ylläpitämään www-sivuston sisältöä. Tosiasia kuitenkin on, että sisällönhallintajärjestelmiä käytetään niin monenlaisiin tarkoituksiin, että ne eivät mitenkään voi täyttää tarpeita kaikissa tilanteissa. Nykyään olisikin tarpeen räätälöidä järjestelmiä tapauskohtaisesti. Jotkut ohjelmistotoimittajat ovat myös ryhtyneet kehittämään erilaisia julkaisujärjestelmiä eri tarkoituksiin. Järjestelmän valintaan ja sisällöntuottajien koulutukseen pitäisikin aina varata riittävästi aikaa www-projektissa. Valitettavasti kuntien resurssit ovat rajalliset, ja tällä hetkellä moni sisällöntuottaja taistelee vanhanaikaisten ja kömpelöiden välineiden kanssa.

Kaavoituksen sivujen ylläpidossa on omia erityisiä tarpeita, joita julkaisujärjestelmät harvoin tukevat. Esimerkiksi suunnittelukohteen sijannin ja siihen liittyvän paikkatiedon esittäminen havainnollisesti suunnittelusivulla – tai edes linkitys karttasovellukseen – on ison työn takana. Tarvittava teknologia on kyllä olemassa: onhan sivustolle upotettuja karttaikkunoita ollut jo pitkään esimerkiksi uutissivustoilla. Tutkimushankkeissakin on jo useita vuosia kehitetty sivustoja, joissa artikkelin voi liittää kartalla esitettyyn sijaintiin (esim. Kuninkaantien koulufoorumi). Odotan vain, milloin sama tekniikka saadaan käyttöön kuntasektorilla…

Lisätietoa sisällönhallintajärjestelmien käytettävyydestä: