SADe-hanke ja elinympäristön tietopalvelut

Kirjoitettu: 2.4.2012

Tarkkailija, Liiteri ja Harava ovat työnimiä kehitteillä oleville uusille rakennetun ympäristön tietopalveluille. Asumisen ja Rakentamisen ePalvelut on osa valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe-ohjelma), jonka tavoitteena on edistää kansalaisten ja yritysten sähköistä asiointia – ja osallistumista.

Tavoitteena on, että sähköisten palveluiden ansiosta tiedonkulku kansalaisten, yritysten ja viranomaisten välillä helpottuu ja nopeutuu. Kehitystyöstä vastaa Suomen ympäristökeskus. Työ on alkanut viime vuoden puolella ja olen itse osallistunut määrittelytyöpajoihin kuntakaavoituksen edustajana.

SYKE on perustanut hanketta varten Sateen varjolla -blogin, jossa eri toimijat kertovat ajatuksiaan elinympäristön tietopalveluista. Itsekin pääsin kirjoittamaan kaavoittajan odotuksista SADe-työkaluille.

Yhteiset työkalut = yhteiset käytännöt?

Hankkeen tavoitteena on, että työkalut otettaisiin laajasti käyttöön Suomen kunnissa. Mielestäni on todella hyvä juttu, että kehitteillä on yhteisiä välineitä kaikkien kuntien käyttöön. Käytäntöjen ja kokemusten jakaminen, vertaistuki helpottuu, jos käytetään samoja työkaluja. Se mahdollistaa toimintatapojen tehokkaamman kehittämisen, eikä resursseja myöskään kuluteta omien erillisten sovellusten rakenteluun.

Yhteiset työkalut eivät kuitenkaan vielä takaa yhteisiä käytäntöjä. Osallistumisen järjestäminen on hanke- ja kuntakohtaista, joten käytäntöjä tuleekin olla monenlaisia. Kokemuksia jakamalla voimme kuitenkin oppia toisiltamme. Lupaan itsekin olla avaamassa keskustelua osallistumistavoista, kun työkaluja päästään soveltamaan käytännössä.

Onko SADe-hanke tuttu sinulle? Mitä odotat hankkeelta?

Mitä yhteistä on: osallistumisella ja tuotekehityksellä?

Kirjoitettu: 12.1.2012

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu, käyttäjien innostama suunnittelu, käyttäjäinnovaatiot, käyttäjät tuotekehittäjinä…

Tuotekehitykseen osallistumista kutsutaan monilla eri termeillä. Menetelmät voivat erota, mutta yhteistä kaikille on käyttäjä suunnittelutyön keskiössä. Maankäytön suunnitteluun osallistuminen on mielestäni yksi käyttäjäkeskeisen suunnittelun tapa. Erotuksena tuotekehityksen käyttäjäkeskeisyydelle kaavoitukseen kuitenkin kuuluu vahvasti poliittinen päätöksenteko.

Rakennusliikkeiden tuotekehityksessä osallistuja ei ole kuntalainen vaan asiakas, valintoja tekevä kuluttaja. Skanskan Kotipaneeli on esimerkki rakennusalan käyttäjälähtöisyydestä. Osallistumisen kohteet liittyvät enimmäkseen tuotteeseen, asunnon sisäisiin asioihin, mutta kyselyjä näkyy olleen myös esimerkiksi arkkitehtuurista. Skanskan kehittäjäryhmä voi siis olla mukana vaikuttamassa asuinalueiden ulkoiseenkin ilmeeseen. Rakennusalan tuotekehitys on seuraava askel maankäytön suunnittelusta ja osin ne ovat jopa rinnakkaista. Yhteisiä intressejä siis varmasti on.

Skanskan Kotipaneelissa osallistetaan asunnon ostajia käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. (Lähde: www.skanska.fi, kuva sivustolta 12.1.2012)

Näyttää siltä, että tällä hetkellä joka puolella kysellään ja osallistetaan. Ilmassa lienee myös osallistumisväsymystä.

Ehdottaisin yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Vuoden vaihteessa toimintansa päättänyt Hista-foorumi oli esimerkki verkko-osallistumisyhteistyöstä, jossa mukana olivat sekä alueen kehittäjänä rakennusliike eli YIT ja Espoon kaupunki. Foorumin ideana oli tarjota paikka vuorovaikutukselle alueen kehittymisen eri vaiheissa. Osallistujien näkökulmat olisivat avoimesti nähtävillä ja näkemys asuinalueesta kehittyisi tiedon kertyessä foorumille. Tietoa voitaisiin hyödyntää suunnittelun eri vaiheissa kaavoituksesta rakennussuunnitteluun.

Uskon edelleen, että osallistujan kannalta olisi mielekästä osallistua kokonaisvaltaisesti asuinalueen kehittämiseen. Se olisi mahdollista, jos osallistuminen olisi avointa ja julkista, koko prosessin läpi luontevasti jatkuvaa.