Kategoria: Toimintatapojen kehittäminen

Asukkaan vai kunnan intressi?

Kirjoitettu: 6.5.2012

Osallistumista on perinteisesti pidetty kuntalaisen oikeutena, jopa velvollisuutena. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kunnat ovat ottamassa aktiivisempaa roolia osallistajina. Velvollisuudesta on hyvää vauhtia tulossa kunnan voimavara ja siten myös intressi. Ehkäpä kunnissa on huomattu, että osallistumisen kautta saadaan myös hyötyjä: parempia lopputuloksia ja tyytyväisempiä asiakkaita ja asukkaita.

Yksi laajan osallistamisen haaste on osallistujien tavoittaminen. Virallisia kuulutuksia lukee harva, kotikaupungin nettisivuillekin eksytään vain satunnaisesti. Asioista tiedotetaan kirjeitse vain kiinteistöjen omistajille, joten monet toimijaryhmät ovat perinteisten kanavien ulkopuolella. Aktiivisimmat kunnat ovatkin omaksumassa menetelmiä yritysmaailmasta ja markkinatutkimuksesta.

Lahti on perustanut osallistumista edistävän asukaspaneelin. Lahen D on Lahden ja sen lähikuntien asukkaista koostuva tuotekehityspaneeli, johon voi ilmoittautua mukaan kuka tahansa Lahden seudun asukas. Paneelia hyödynnetään erilaisten tuotteiden, palveluiden tai esim. kaupunkiympäristön kehittämisessä tarvittavien käyttäjäkokemusten, -mielipiteiden ja -näkemysten kartoittamiseen mm. kyselyiden, keskustelutilaisuuksien ja testausten avulla. (Lahden D)

Osallistuminen on tehty asukkaille mahdollisimman helpoksi. Osallistumiskutsut lähetetään panelisteille sähköpostilla ja  osallistua voi niihin asioihin, jotka itseä kiinnostaa. Lahen D toimii myös Facebookissa.

Lahdessa tapahtuu muutakin asukaslähtöistä: kaupunki on mukana Sitran DEP-ohjelmassa. Hankkeen tavoitteena on kehittää hallinnon ja strategisen suunnittelun yhteistyötä sijoittamalla pilottiorganisaatioihin strategisen suunnittelun asiantuntijoita. Lahden kaupungissa hankkeen tiimoilta työskentelevä strategisen ja käyttäjälähtöisen suunnittelun asiantuntija Sara Ikävalko on mm. osallistanut asukkaita kaupunkikehitykseen. DEP-ohjelmasta voi lukea lisää Design Exchange -blogissa.

Sirpaleista synteesiin

Kirjoitettu: 22.4.2012

Yksi tärkeimmistä osallistumisen tavoitteista on yhteisen, jaetun ymmärryksen rakentuminen. Suunnittelun lähtötilanteessa käsillä on suuri määrä tietoa. Se on sirpaleista, puutteellista ja hajallaan. Yhteisen ymmärryksen rakentaminen edellyttää tiedon kokoamista, yhdistämistä ja jalostamista sekä havainnollistamista ja viestintää.

Suunnittelutieto on tietoa alueesta, suunnittelun tavoitteista ja reunaehdoista. Siihen liittyy tutkijoiden tuottama tieteellinen tieto, jota pitäisi pystyä hyödyntämään suunnittelussa sopivalla tavalla. Osallistujien tuottamaan käyttäjätieto on oma kokonaisuutensa, joka tulee ottaa mukaan suunnittelutiedon osaksi.

1. Suunnittelun alkuvaiheessa tieto on sirpaleista ja hajallaan.

Maankäytön suunnitteluprosessiin liittyy yleensä suuri määrä tietoa. Erään melko tavanomaisen kaavaprojektin hakemistossa oli vuoden työskentelyn tuloksena yli 900 tiedostoa. On selvää, että tietoa on yksinkertaistettava ja jalostettava. Suunnittelijan tehtävä on koota tietoa, analysoida, yhdistää ja soveltaa sitä suunnittelussa sekä viestiä siitä  osallisille ja muille toimijoille.

2. Analysointi on suunnittelu-, tutkimus- ja käyttäjätiedon jäsentämistä ja yhdistämistä.

Internet on mielestäni erinomainen työväline monimutkaisen, laajan ja linkittyneen tiedon esittämiseen. Yksinkertainenkin www-sivusto voi ainutlaatuisella tavalla auttaa kokoamaan tietoa ja havainnollistamaan suunnittelun etenemistä.

Suunnittelu-, tutkimus- ja käyttäjätietoa yhteen kokoavan sivuston rakentaminen ja ylläpito voi tuntua työläältä. Jos sen avulla kuitenkin saavutetaan edes hieman parempi yhteinen käsitys suunnitteilla olevasta kohteesta ja suunnitteluun liittyvistä näkökulmista, se on vaivan arvoista.

3. Lopputulos: tavoitteena on yhteinen jaettu ymmärrys kokonaisuudesta, jossa olennainen, valikoitunut tutkimustieto on osa suunnittelutietoa ja käyttäjien näkökulma on sulautunut suunnittelutietoon.

Suunnittelun lopputuloksena pidetään yleensä suunnitelmaa, esimerkiksi asemakaavaa. Prosessin aikana jalostettu tieto ja luotu yhteinen ymmärrys on vähintään yhtä arvokasta, ja siksi se pitää tehdä näkyväksi. Harmittavan usein asiaa ei kuitenkaan ehditä ottaa huomioon tai sen arvoa ei ymmärretä.

Tulevaisuudessa avoimen datan sovellukset ja sosiaalinen visualisointi voivat olla osa suunnittelutiedon hallintaa. Mitä mieltä olet, minkälaisia tiedonhallinnan välineitä tarvitsisit? Voivatko alueelliset, tietoa ja näkökulmia yhteen kokoavat vuorovaikutussivustot auttaa suunnittelijaa tiedon hallinnassa?