Kategoria: Osallistumisen kehittäminen

Yhteisöllisyyden tukeminen

Kirjoitettu: 8.12.2011

Sosiaalinen media on tuonut yhteisöt ja yhteisöllisyyden osaksi netin arkipäivää. Verkko-osallistumisessa yhteisöllisyys ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Erityisesti suunnitteluun osallistuminen mielletään edelleen usein kunnan ja kuntalaisen väliseksi vuorovaikutukseksi. Sosiaalisen median ominaisuuksia taidetaan hieman pelätä. Yhteisöllinen tiedonrakentelu ja jaettu ymmärrys on kuitenkin tunnistettu osallistumisen keskeiseksi tavoitteeksi.

Käyttäjät näkyviin sivustolle
Ensimmäinen askel kohti yhteisöllisyyden tukemista on antaa käyttäjille mahdollisuus näkyä sivustolla. Tykkää-painikkeet sivun alareunassa ovat jo arkipäivää, mutta Facebookia voisi hyödyntää enemmän. Facebookin yhteisöliitännäiset mahdollistavat käyttäjien välisen vuorovaikutuksen. ”Facepile” ja ”live stream” -liitännäisillä voi tuoda käyttäjät ja heidän kommenttinsa näkyviin sivustolle.

Palkitse käyttäjiä
Sosiaalisessa mediassa aktiivisimpia käyttäjiä palkitaan näkyvyydellä. Useimmilla keskustelupalstoilla käyttäjät nousevat ”sosiaalisessa asteikossa” sen mukaan, kuinka paljon ovat kirjoittaneet viestejä.

Vancouverin Viaducts -ideakilpailun sivustolla yhteisöllisyyttä on tuotu esiin mielestäni verkko-osallistumiseen sopivalla tavalla. Disqus-sovelluksen avulla käyttäjät voivat kirjautua sivustolle omalla sosiaalisen median profiilillaan tai luoda uuden tunnuksen. Sovellus näyttää kommenttien ja ”tykkäysten” yhteismäärän lisäksi aktiivisimmat ja ”tykätyimmät” kommentoijat. Uusimmat käyttäjät on myös nostettu näkyviin eli käyttäjä huomioidaan heti, kun hän aloittaa osallistumisen sivustolla. Täytyy sanoa, että tästä tykkäsin!

Vancouverin Viaducts -ideakilpailun sivustolla on käytetty Disqus-yhteisösovellusta onnistuneesti. Kuva sivustolta 8.12.2011.

Suunnitelmien arvioinnissa sisältö on tärkein

Kirjoitettu: 21.11.2011

Suunnitelmien arvioinnissa hyödynnetään monenlaisia verkko-osallistumistyökaluja. Karttasovellukset tekevät vähitellen tuloaan suunnitelmien esittelyyn ja arviointityökaluina käytetään kyselyitä tai palautelomakkeita.

Suunnitelmia voidaan pisteyttää erilaisilla asteikoilla tai voidaan pyytää kommentoimaan vaikkapa positiivisia ja negatiivisia seikkoja. Kokemukseni mukaan pisteytykset eivät ole kovinkaan antoisia (eivätkä luotettavia) ja avoin kommentointimahdollisuus on aina oltava tarjolla. Avoin kommenttikenttä jättää osallistujalle vapauden valita näkökulmansa, mutta tuottaa myös työläämpää analysoitavaa. Hyvin strukturoitu kysely taas voi tuottaa haluttua tietoa, mutta voi olla vastaajalle turhan vaikea. Esimerkiksi Tuusulassa kyseltiin asukkaiden näkökulmia yleiskaavoituksen rakennemalleihin asukaskyselyllä. Olisi mielenkiintoista kuulla, kuinka aktiivisesti asukkaat osallistuivat kyselyyn.

Tuusula kyseli mielipiteitä yleiskaavan rakennemalleista kyselyn avulla. Lähde: Tuusulan kunta, 2011.

Kuninkaankolmion alueella on käynnissä pehmoGIS-kysely, jonka avulla selvitetään mm. mielipiteitä uusista asuinalueista. Suunnitelmat on kuvattu lyhyillä teksteillä ja pienellä havainnekuvalla. Tämäkin on mielenkiintoinen versio suunnitelmien arvioinnista.

Kuninkaankolmion pehmoGIS-kyselyssä voi kommentoida tulevien asuinalueiden suunnitelmia. Lähde: Kuninkaankolmion pehmoGIS-kysely

Suunnitelmien arvioinnin haasteet
Yhteistä melkein kaikille suunnitelmien arviointitavoille näyttää olevan se, että suunnitelmiin perehtyminen on työlästä. Se korostuu entisestään, kun vaihtoehtoja on paljon, kuten suunnittelukilpailuissa. Helpointa arviointi on silloin, kun suunnitelmat voidaan pilkkoa pieniksi osasiksi, joita voi erikseen kommentoida, kuten esimerkiksi Maunulan pohjoisosan kehittämissuunnitelman Kerro kartalla -kyselyssä. Tässä kyselyssä on mielestäni onnistuneesti tuotu suunnitelmien keskeiset asiat kartalle havainnollisella tavalla. Myös kysymykset on asetettu hienosti siten, että ne ohjaavat osallistujaa perustelemaan vastauksensa.

Maunulan pohjoisosan kehittämissuunnitelman sisällöt on pilkottu sopivan kokoisiin paloihin, joten ne ovat helposti luettavissa ja kommentoitavissa. Lähde: Kerro kartalla -sivusto, Helsingin kaupunki, 2011.


Teksti ja kuvat riittää?
Aina ei tarvita hienoja karttasovelluksia tai kyselyitäkään. Järvenpään Saunaniityn asemakaavoituksessa kerättiin netin kautta kommentteja luonnosvaihtoehdoista yksinkertaisella palautelomakkeella. Kaavan ratkaisumallit oli esitelty kuvin ja tekstein nettisivuilla. Saatu palaute oli osuvaa ja asiallista. Eri menetelmin kerätyistä kommenteista laadittiin lopuksi yhteenveto. Saunaniityn kaava sai kiitosta Järvenpään kaupunginvaltuustolta vuorovaikutteisesta toimintatavasta – ihan ilman sen kummoisempia verkko-osallistumistyökaluja.

Järvenpään Saunaniityn kaavoituksessa luonnoksen ratkaisuvaihtoehdot esiteltiin nettisivuilla ja kommentteja kerättiin yksinkertaisella palautelomakkeella. Lähde: Järvenpään kaupunki.