Kategoria: Osallistumisen kehittäminen

Mitä yhteistä on: osallistumisella ja tuotekehityksellä?

Kirjoitettu: 12.1.2012

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu, käyttäjien innostama suunnittelu, käyttäjäinnovaatiot, käyttäjät tuotekehittäjinä…

Tuotekehitykseen osallistumista kutsutaan monilla eri termeillä. Menetelmät voivat erota, mutta yhteistä kaikille on käyttäjä suunnittelutyön keskiössä. Maankäytön suunnitteluun osallistuminen on mielestäni yksi käyttäjäkeskeisen suunnittelun tapa. Erotuksena tuotekehityksen käyttäjäkeskeisyydelle kaavoitukseen kuitenkin kuuluu vahvasti poliittinen päätöksenteko.

Rakennusliikkeiden tuotekehityksessä osallistuja ei ole kuntalainen vaan asiakas, valintoja tekevä kuluttaja. Skanskan Kotipaneeli on esimerkki rakennusalan käyttäjälähtöisyydestä. Osallistumisen kohteet liittyvät enimmäkseen tuotteeseen, asunnon sisäisiin asioihin, mutta kyselyjä näkyy olleen myös esimerkiksi arkkitehtuurista. Skanskan kehittäjäryhmä voi siis olla mukana vaikuttamassa asuinalueiden ulkoiseenkin ilmeeseen. Rakennusalan tuotekehitys on seuraava askel maankäytön suunnittelusta ja osin ne ovat jopa rinnakkaista. Yhteisiä intressejä siis varmasti on.

Skanskan Kotipaneelissa osallistetaan asunnon ostajia käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. (Lähde: www.skanska.fi, kuva sivustolta 12.1.2012)

Näyttää siltä, että tällä hetkellä joka puolella kysellään ja osallistetaan. Ilmassa lienee myös osallistumisväsymystä.

Ehdottaisin yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Vuoden vaihteessa toimintansa päättänyt Hista-foorumi oli esimerkki verkko-osallistumisyhteistyöstä, jossa mukana olivat sekä alueen kehittäjänä rakennusliike eli YIT ja Espoon kaupunki. Foorumin ideana oli tarjota paikka vuorovaikutukselle alueen kehittymisen eri vaiheissa. Osallistujien näkökulmat olisivat avoimesti nähtävillä ja näkemys asuinalueesta kehittyisi tiedon kertyessä foorumille. Tietoa voitaisiin hyödyntää suunnittelun eri vaiheissa kaavoituksesta rakennussuunnitteluun.

Uskon edelleen, että osallistujan kannalta olisi mielekästä osallistua kokonaisvaltaisesti asuinalueen kehittämiseen. Se olisi mahdollista, jos osallistuminen olisi avointa ja julkista, koko prosessin läpi luontevasti jatkuvaa.

Kehittämisfoorumi on edelleen ajankohtainen

Kirjoitettu: 11.12.2011

Aikansa kutakin. Espoon kaupunki on ilmoittanut, että Espoon keskuksen kehittämisfoorumin ylläpito päättyy. Espoon kaupungilta on kerrottu, että kehittämishankkeiden viestintää tullaan kehittämään kaupungin www-sivuston uudistushankkeen yhteydessä.

espoonkeskus.fi -foorumi suunniteltiin ja rakennettiin Teknillisen korkeakoulun OPUS-hankkeessa. Foorumi avattiin 5.10.2006. Foorumi on ollut avoin osallistumiskanava kaikille suunnittelusta kiinnostuneille. Sen tavoitteena on ollut jakaa monipuolisesti tietoa Espoon keskuksen alueen suunnittelusta. (1)

Tekniikka kehittyy koko ajan, mutta kehittämisfoorumin konsepti on edelleen ajankohtainen. Foorumi on koonnut yhteen paikkaan Espoon keskusta koskevia hankkeita ja muuta paikallista tietoa yhteistyössä asukkaiden, kansalaisjärjestöjen ja kaupungin edustajien kanssa. Se on tarjonnut paikallisten toimijoiden käyttöön erilaisia vuorovaikutustyökaluja, kuten keskustelupalstan ja vuorovaikutteisen karttasovelluksen. (1)

Kehittämisfoorumin konseptiin sisältyy vuorovaikutustyökaluja sekä monipuolista virallista ja epävirallista alueellista sisältöä. (2)

Parhaimmillaan kehittämisfoorumi on sektorirajoja ylittävää yhteistyötä ja kansalaisosallistumista edistävä työkalu. Siten se liittyy kaikissa kunnissa ajankohtaisiin yhteistoiminnan haasteisiin. Vaikka Espoo luopuu sivustosta, muualla näkyy uusia versoja. Rauma on avannut kehittämisfoorumin, jossa kuntalaiset voivat osallistua kaupungin vetovoimaisuuden kehittämiseen. Kehittämisfoorumiksi kutsutaan myös Kuninkaankolmion suunnittelun tueksi rakennettua sivustoa.

OPUS-hankkeessa kehitetyn Kehittämisfoorumin konseptiin sisältyy sisällöllisiä ja käyttöliittymällisiä ideoita, joista voi edelleen ottaa oppia. Haluan nostaa esiin kaksi työkalua: Paikallistietokartta ja prosessipuut ovat käyttöliittymiä paikalliseen tietoon. Molemmat tukevat tiedon organisointia ja visualisointia omalla erityisellä tavallaan.

Paikallistietokartta – sijaintiin perustuvaa tiedonhakua
Kehittämisfoorumin karttasovelluksessa, Paikallistietokartassa erityistä on paikallisten toimijoiden tuottaman ”epävirallisen” tai ”kokemuksellisen” tiedon ja virallisen paikkatiedon yhdistäminen. Erilaisia kommentointikarttoja ja karttakyselyitä sekä toisaalta virallista paikkatietoa sisältäviä nettikarttoja toki on nykyään jo melkein joka kunnassa. Toistaiseksi en kuitenkaan ole tavannut nettikarttaa, jossa olisi viety samalle tasolle ”pehmeän” ja ”kovan” paikkatiedon yhdistäminen. Kartalta löytyy esimerkiksi virallista tietoa kaavahankkeista, kannanottoja, paikallisia uutisia ja käyttäjien kommentteja.

Kommentteja Espoon keskuksen Paikallistietokartalla. Kuva sivustolta 10.12.2011 (www.espoonkeskus.fi).

Prosessipuu – ajankohtaan perustuvaa tiedon etsintää
Prosessipuu on osoittautunut hyväksi tavaksi visualisoida hankkeen eri vaiheita kronologisessa järjestyksessä eri näkökulmista käsin. Prosessipuulla voidaan kuvata alueen suunnittelun ja rakentumisen vaiheita. Ideana on esittää rinnakkain alueen suunnitteluun liittyvät eri näkökulmat ja prosessit. (2,3) Prosessipuuta kannattaisi mielestäni kehittää edelleen siten, että sen avulla voisi havainnollistaa tapahtumien ja päätösten liittymistä eri alueiden suunnitteluun ja rakentumiseen sekä eri suunnitteluprosessien kytkeytymistä toisiinsa.

Kiitän omasta puolestani kaikkia Espoon keskuksen kehittämisfoorumin käyttäjiä ja ylläpitäjiä. Tehty työ ei valu hukkaan: foorumin kautta saadut kokemukset ovat olleet erittäin arvokkaita ja ideat jalostuvat edelleen uusiksi työkaluiksi.

Lähteet:

  1. Espoon keskuksen kehittämisfoorumi, Sivuston esittely.
  2. Heli Rantanen & Pilvi Nummi. 2009. Alueella on tietoa. Teoksessa Oppiva kaupunkisuunnittelu. Aija Staffans & Erja Väyrynen (toim.).
  3. Pilvi Nummi. 2007. Verkko-osallistuminen kaavoituksen tukena: Käyttäjäkeskeinen näkökulma työkaluihin ja menetelmiin. Diplomityö, TKK Arkkitehtiosasto.