Lisää kaavoitusta Facebookissa

Kirjoitettu: 30.11.2017

Siitä on hieman yli vuosi, kun totesin teidän lukijoiden avustuksella, että ei yhdeksän, vaan ainakin kymmenen kaavoitusorganisaatiota on Facebookissa. Vuodessa ehtii tapahtua paljon, joten nyt on aika päivittää tilanne.

Vuoden aikana Facebook-sivun ovat avanneet ainakin Jyväskylän kaupunkisuunnittelu ja Tampereen asemakaavoitus. Kuvassa somepöllöni Häästäk esitteleekin juuri tätä Tampereen sivua.

Vantaan kaupunkisuunnittelu -sivun nimi on muuttunut ja on nykyään Vantaan kaupunki suunnittelee ja rakentaa. Sivulla yhdistyy maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialat. Helsinki on organisaatiomuutoksen myötä muuttanut sivunsa nimeksi Helsingin kaupunkiympäristö ja muutama muukin sivu on saanut uuden nimen ja käyttäjänimen, ja sitä myötä linkitkin ovat muuttuneet.

Ihan äskettäin, itse asiassa eilen, myös oma työorganisaationi lähti Facebookiin Sipoo rakentaa ja kehittää -sivulla, jossa yhdistyy kaavoitus, kehittäminen ja rakentaminen kahden eri osaston yhteistyönä. Saatatte huomata siinä yhtäläisyyksiä Vantaan sivuun. 😉

Tällä hetkellä lista Facebookissa olevista kaavoitusorganisaatioista näyttää siis tältä:

Kerrothan taas, jos joku puuttuu listalta?

Näyttää siltä, että Facebook-sivuilla on kaksi erilaista mallia: yhteen toimialaan perustuva tai osastorajat ylittävä malli. Lienee makuasia, kumpaa suosii, mutta itse pidän jälkimmäisestä enemmän. Uskon myös, että asukkaille rakentamisen, suunnittelun ja kuntakehittämisen kokonaisuus hahmottuu parhaiten kokonaisuutena.

Sanoita tavoitteet ja käyttötarkoitukset

Kirjoitettu: 8.10.2017

Tavoitteiden pukeminen selkeiksi ajatuksiksi ja sanoiksi on usein vaikeaa. Verkko-osallistumisen tavoitteiden asettelu voi olla vaikeampaa kuin monessa muussa asiassa, koska kysymys on monimutkaisesta ja aika abstraktista asiasta: osallistumisesta, vuorovaikutuksesta ja demokratiasta.

Määrälliset tavoitteet ovat helppoja. Verkkokyselylle voi asettaa tavoitteeksi vastaajamäärän tai Facebook-sivulle seuraajamäärän. Somessa voidaan seurata postauksien tavoittavuutta ja käyttäjien sitoutumista niihin. Määrälliset tavoitteet eivät kuitenkaan riitä, jos halutaan parantaa osallistumisen laatua ja vaikuttavuutta suunnitteluun. Laatutavoitteista pitäisi pystyä keskustelemaan, jotta osataan valita oikeat välineet ja toimenpiteet.

Olen rakentanut listan tavoitteista verkko-osallistumisen suunnittelua varten. Voit käyttää tätä listaa pohjana ja muokata siitä omiin tarpeisiisi sopivan. Itse olen käyttänyt listaa esimerkiksi kaupunkisuunnitteluun liittyvien somesuunnitelmien pohjana. Sanoitettujen tavoitteiden kanssa on helpompi aloittaa keskustelu tavoitteista ennen välineiden ja menetelmien valitsemista.

Kunnan tai alueen imagotavoitteet:

  • näkyvyyden ja tunnettuuden lisääminen
  • imagon kohentaminen tai rakentaminen
  • houkuttelevuuden parantaminen asuinpaikkana
  • kunnan houkuttelevuuden lisääminen työnantajana

Viestinnälliset tavoitteet:

  • tiedon jakaminen laajemmille tai uusille kohderyhmille
  • tiedon ymmärrettävyyden ja luettavuuden parantaminen
  • epävirallisempi viestintä
  • suunnitteluprosessin avoimuuden lisääminen

Vuorovaikutteisen suunnittelun tavoitteet:

  • demokratian edistäminen
  • vuorovaikutteisuuden lisääminen
  • tiedon rakentaminen yhdessä kuntalaisten kanssa
  • kuntalaisten ja hallinnon välisen kuilun kaventaminen
  • kuntalaisten arkielämän ja tarpeiden ymmärtäminen
  • kuntalaisten osallistuminen asioiden valmisteluun
  • asukaslähtöisen (bottom-up) kehittämisen edistäminen
  • kuntalaisten osallistumiskokemuksen parantaminen
  • kansalaisvaikuttamisen tai -aktivismin edistäminen
  • päätöksenteon hyväksyttävyyden parantaminen

Tätä listaa voi ja pitääkin kehittää edelleen. Mitä sinä lisäisit tai muuttaisit?

Tavoitteista käyttötarkoituksiin

Tavoitekeskustelua on joskus vaikea pitää näin yleisellä tasolla. Kannattaa kuitenkin pyrkiä erottamaan toisistaan konkreettiset verkko-osallistumisen käyttötarkoitukset ja tavoitteet. Käyttötarkoituksista varmasti tulee puhe tavoitteiden ohella ja niitä on toisinaan vaikea erottaa toisistaan. Käyttötarkoituksiin on kuitenkin sisäänrakennettu tavoitteita, jotka olisi hyvä tunnistaa. Jos tavoitteita ei tunnisteta, ei myöskään voida myöhemmin arvioida tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Kaupunkisuunnitteluun liittyviä käyttötarkoituksia ovat esimerkiksi:

  • suunnitelmista tiedottaminen
  • kysymyksiin vastaaminen
  • keskustelu suunnittelun tavoitteista ja lähtökohdista
  • tiedon kerääminen suunnittelun lähtötiedoksi
  • suunnitelmien arviointi ja keskusteluttaminen
  • paikalliseen keskusteluun osallistuminen
  • kunnan tai alueen imagon rakentaminen
  • verkostoituminen (esim. asiantuntijoiden tai paikallisten toimijoiden kanssa)
  • markkinointi (esim. aluemarkkinointi tai tontinmyynti)
  • palautteen vastaanottaminen (esim. palaute suunnitelmista)

Kannustan avaamaan keskustelua sähköisen osallistumisen tavoitteista. Viimeistään sosiaalisen median käyttöönottoa suunniteltaessa tavoitekeskustelu on mielestäni välttämätön.

Mitä mieltä sinä olet? Tarvitaanko tavoitekeskustelua?