Jos vaikka pelattais?

Kirjoitettu: 29.9.2012

Tämä artikkeli on vuodelta 2012. Linkit eivät välttämättä enää toimi. =)

Maankäytön suunnittelu on omalla tavallaan peli. Pelaamalla voi myös joskus osallistua. Nyt en tarkoita mitään valtapeliä vaan hauskaa, pelimäistä osallistumista. Suunnittelupelit ovat yksi osallistumisväline, jonka tarkoituksena on tehdä osallistumisesta mielenkiintoista ja hauskaakin – sekä osallistujalle että suunnittelijalle.

Ensimmäiset (?) internetin suunnittelupelit

Internet-pohjaisia suunnittelupelejä on ollut käytössä jo pitkään, mutta ne eivät ole saaneet ansaitsemaansa huomiota.

Tietojeni mukaan ensimmäiset kotimaiset Internetin suunnittelupelit olivat toiminnallisia html-sivustoja, joilla suunnitelmaa esimerkiksi visualisoitiin käyttäjän valintojen perusteella. Tampere 2020 – suunnittelupeli oli esimerkki visualisointiin perustuvasta simulointipelistä. Siinä käyttäjät saivat ehdottaa asukasmääriä suunnittelualueille. Sovellukseen oli toteutettu 3D-mallinnuksia eri asukasmääriin perustuvista vaihtoehdoista. Suunnittelupeliksi kutsuttiin myös Pihlajiston peliä, jonka avulla käyttäjä saattoi suunnitella Pihlajiston Seikkailumetsäksi nimetyn alueen toimintoja.

Skenaarioiden analysointia ja vuorovaikutusta

Nykyaikaiset pelit sisältävät kehittyneitä laskennallisia analyysejä ja monipuolista vuorovaikutusta. Joensuussa on kehitetty ja käytetty kaupunkisuunnittelupeliä, joka keskittyy liikennesuunnitteluun. Joensuun keskustan liikennemalli J1 –peli on eräänlainen konsultaatiopeli, jossa kerätään pelaajilta toimenpide-ehdotuksia ja priorisoidaan niitä yhteisöllisesti. Tässä pelissä on taustalla kehittynyt analyysitekniikka, mutta käyttöliittymä on monimutkaisen ja teknisen oloinen. Se ei vielä houkuttele kaikkia pelaamaan. Pelin lähdekoodi on kuitenkin avointa, joten jatkokehittelyä vois siis tehdä kuka vain. Lisäksi hienoa on, että peli mahdollistaa ryhmäytymisen. Ideoiden kehittymisen kannalta ryhmissä pelaaminen on antoisampaa kuin yksin.

Joensuun liikennesuunnittelupelissä tehdään muutosehdotuksia liikennejärjestelyihin (Lähde: Joensuun kaupunki 2011, kuva sivustolta 29.9.2012)

Tulevaisuus on virtuaalipeleissä

Suunnittelupelien näyttävintä sarjaa ovat 3D-virtuaaliympäristöt. Käytännön sovelluksia pitää kuitenkin etsiä ulkomailta. Betaville on New Yorkin yliopistossa kehitetty avoimen lähdekoodiin perustuva virtuaaliympäristö, jonka avulla on mahdollista jakaa, keskustella ja havainnollistaa fyysiseen ympäristöön liittyviä kehittämisehdotuksia.

Betaville on New Yorkin yliopiston kehittämä virtuaalimaailma ja -peli. Kuva käyttöliittymästä, lähde Polytechnic Institute of New York Universit.

Luovat pelit ovat tulossa

Monia suunnittelun osatekijöitä, esimerkiksi liikennettä, rakentamisen tehokkuutta, viheralueiden määrää on helppo analysoida ja mallintaa laskennallisesti. On hauskaa ja opettavaistakin testata erilaisia suunnittelun skenaarioita ja saada niistä palautetta. Suunnittelun taiteellinen ja kokemuksellinen puoli sen sijaan vaatii toisenlaisia, luovempia pelitilanteita. Suunnittelupelejä on käytetty jo jonkin aikaa muotoilun alalla. Menetelmä on vähitellen tuloillaan myös maankäytön suunnitteluun.

Työpajatyyppisen suunnittelupelin lopputulos voi näyttää vaikkapa tältä. Suunnittelupelin materiaalina voi käyttää melkein mitä vain valokuvista post-it-lappuhin ja pahvimukeista askartelutarvikkeisiin. Minkälaisia olisivat sähköiset askartelutarvikkeet?

Esimerkiksi Sipoon Sibbesborgin kilpailun alkuvaiheen asukastyöpajassa käytettiin luovuutta herättelevää mielikuvamenetelmää asukkaiden tarpeiden ja arvojen kartoittamiseen. Tehtävänä oli tunnistaa Sipoon nykyhetken vahvuudet ja kuvitella tulevaisuuden toiveiden Sipoo. Tehtävään liittyi laaja valikoima valokuvia, joista osallistujat valitsivat haluamansa. Osallistujat saivat kertoa ajatuksistaan kuvien kautta. Menetelmää sovellettiin myös netissä – kuvien valinta ja kommentointi rakennettiin nettikyselyksi.

Pelit sopivat avoimiin suunnittelutilanteisiin ja ongelmanratkaisuun

Suunnittelun varhaisessa vaiheessa peli voi toimia hyvin uusien ideoiden hahmottamisessa. Ongelmatilanteissa siitä voi olla hyötyä innovatiivisten ratkaisuiden löytämiseen. Pelit auttavat myös hahmottamaan suunnitteluprosessia. Roolipelit voivat avata uusia näkökulmia, kun asiaa joutuu pohtimaan jonkun muun toimijan näkökulmasta.

Tuleeko mieleesi muita esimerkkejä maankäytön suunnittelupeleistä?

Lähteet

otakantaa.fi on uusi vuorovaikutusfoorumi

Kirjoitettu: 1.9.2012

Oletko jo tutustunut otakantaa.fi-palveluun? Kyseessä on uusi kansalaisten ja hallinnon vuorovaikutusfoorumi. Palvelua kehitetään Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmassa (SADe-ohjelma).

Palvelu tarjoaa hallinnon käyttöön vuorovaikutustyökaluja ja toimintamalleja. Esimerkiksi verkkokeskustelu ja tekstin kommentointityökalu ovat käytössä jo nyt. Myöhemmin tulossa on ainakin aloitepalvelu kansalaisille sekä lausuntopalvelu, jolla virkamiehet voivat lähettää lausuntopyyntöjä ja seurata lausuntojen etenemistä. Palvelu auttaa myös osallistumisen suunnittelussa ja tietopankista löytyy demokratiaan ja kansalaisosallistumiseen liittyvää materiaalia.

otakantaa.fi sivusto on virkamiesten ja kansalaisten uusi vuorovaikutusfoorumi. Kuva sivustolta 31.8.2012, Oikeusministeriö.

Osallistumisympäristö & maankäytön suunnittelu

Osallistumisympäristöä voi käyttää missä tahansa julkishallinnon hankkeissa tai projekteissa. Olisiko tässä työväline myös kaavahankkeiden verkko-osallistumiseen? Tietojeni mukaan yksikään kunta ei ole vielä ottanut verkkovuorovaikutusta osaksi virallista kaavaprosessia. Monenlaisia menetelmiä on toki kaavahankkeissakin käytetty, mutta ne ovat olleet yleensä ainutkertaisia. Monia esimerkkejä on tässäkin blogissa esitelty. Systemaattista toimintatapaa ei missään kunnassa taida olla käytössä.

Tällä hetkellä osallistumisympäristössä näyttää olevan yksi rakennettuun ympäristöön liittyvä hanke: Uuden Oulun kulttuuriympäristöohjelma. Kartta olisi kyllä tarpeen näissä keskusteluissa, jotka liittyvät paikkaan tavalla tai toisella. SADe-ohjelman Elinympäristön tietopalvelut -osiossa on kehitteillä karttapohjaisia sovelluksia. Toivottavasti sovellukset tulevat toimimaan yhteen siten, että samaa karttasovellusta voidaan hyödyntää osallistumisympäristössä.

Karttalinkki olisi olennainen työkalu, kun puhutaan tärkeistä paikoista. Kuva otakantaa.fi sivustolta 31.8.2012, Oikeusministeriö.

Jatkuva kehittäminen

Osallistumisympäristöä kehitetään jatkuvasti ja kehitystyö on käyttäjälähtöistä: hankkeessa on sovellettu monenlaisia tapoja osallistaa kansalaisia ja osallistumisen asiantuntijoita työkalun kehittämiseen. Jo projektin alkuvaiheessa ministeriö kokosi kaksi ryhmää, kansalaisraadin ja kehittäjäyhteisön, jotka ovat vaikuttaneet työkalun valmisteluun. Sivuston kautta voi tietysti myös antaa palautetta kuka tahansa.

Tästä ajattelutavasta on hyvä ottaa oppia – sivusto tai palvelu ei ole koskaan valmis!