Wikit käyttöön kunnissa?

Kirjoitettu: 27.11.2011

Wiki on verkkosivusto, johon käyttäjät tuottavat itse sisältöä. Tunnetuin wiki lienee Wikipedia, joka on yhteisöllisesti tuotettu sanakirja. Wikejä voidaan kuitenkin käyttää kaikenlaiseen yhteiseen tiedon rakenteluun.

Osallistumisen hienoimpana tavoitteena on yhteisen tiedon ja ymmärryksen rakentaminen. Siihen tarkoitukseen wiki olisi oiva työkalu. Näyttää kuitenkin siltä, että toistaiseksi alueellisia wiki-sivustoja on melko vähän. Uskon kuitenkin, että tulevaisuudessa wikit tai ”sosiaaliset verkkosivustot” tulevat yleistymään.

Väljästi ajateltuna ”sosiaalisia verkkosivustoja” on käytetty jo useamman vuoden ajan osallistumisen tukena. Esimerkiksi Espoon keskuksen kehittämisfoorumi on toiminut wikimäisesti: käyttäjät ovat osallistuneet sivuston sisällöntuotantoon. Se ei kuitenkaan edusta puhdasoppista wikiä, jossa kuka tahansa voi muokata mitä tahansa artikkelia. Osa sisällöistä on kokonaan Espoon kaupungin tuottamaa ja osa asukkaiden.

Puhdasoppisia wikejä, joissa kuka tahansa voi muokata mitä tahansa artikkelia, onkin vaikeampi löytää. Verkosta olen löytänyt kaksi aitoa alueellista wikiä: Häme-wiki ja Rajupusuwiki. Molemmat wikit vaikuttavat edelleen aktiivisilta. Nämä wikit on toteutettu MediaWiki-alustalle, jota käytetään myös Wikipediassa. Tästä syystä sivustot muistuttavat Wikipedian käyttöliittymää. Molemmista löytyy myös kartta: Häme-Wikiin on liitetty GoogleMaps-kartta ja Rajapusuwikiin Mapline Oy:n karttasovellus.

Häme-Wiki on alueellinen, avoin, Kanta-Hämettä esittelevä, netissä oleva tietosanakirja. Se sisältää tietoa ja tarinoita entisiltä ajoilta ja tästä päivästä. Kanta-Hämeen asukkaat voivat kirjoittaa Häme-Wikiin muisteluitaan ja yhdistykset ja yhteisöt voivat esitellä palvelussa toimintaansa.

Häme-Wiki on Kanta-Hämeen alueellinen wiki-sivusto, johon asukkaat ja muut toimijat ovat kirjoittaneet muistoistaan ja nykypäivästä. Kuva sivustolta 26.11.2011, lähde: www.hame-wiki.fi

Rajupusuwiki on vapaasti muokattava tietopankki Rantasalmen, Juvan, Joroisten ja Sulkavan kunnan kulttuuri- ja luontoympäristön kohteista. Hankkeen aikana on toteutettu useita oppimisprojekteja Sulkavalla ja Rantasalmella, joissa on tuotettu koululaisvoimin paikkatietoa wikiin.

Rajupusuwiki on Rantasalmen, Juvan, Joroisten ja Sulkavan kunnan yhteinen wiki. Kuva sivustolta 26.11.2011, lähde www.rajupusuwiki.fi

Wiki ei ole yksi tuote tai sovellus, vaan wiki-sovelluksia on kehitetty eri tarkoituksiin. Kannattaakin tutkia eri vaihtoehtoja ja arvioida niiden sopivuutta käyttötarkoitukseen. Kartta täydentää wikiä ja on mielestäni alueellisessa wikissä ehdoton. Uusi ja mielenkiintoinen suomalainen wiki-sovellus on Purot, jossa wiki-sisällöt ja keskustelu on liitetty näkyvästi toisiinsa.

Itse olen sitä mieltä, että yhteisöllisessä tiedonrakentelussa on osallistuvan suunnittelun tulevaisuus. Tulevaisuudessa tulee syntymään entistä vuorovaikutteisempia ja avoimempia alueellisia verkkosivustoja, joissa kunnat ovat mukana yhtenä toimijana.

Wiki ei kuitenkaan synny itsestään: wikin käynnistäminen vaatii resursseja ja markkinointia. Edellä mainituissa wikeissä molemmissa on taustalla mm. EU-rahoitusta.

Mitä mieltä sinä olet? Olisiko wiki toimiva työväline kuntien kehittämisessä? Entä käytännön maankäytön suunnittelussa?

Wiki-palveluita ja -sovelluksia (osa ilmaisia, osa maksullisia):

Lähteet:

Suunnitelmien arvioinnissa sisältö on tärkein

Kirjoitettu: 21.11.2011

Suunnitelmien arvioinnissa hyödynnetään monenlaisia verkko-osallistumistyökaluja. Karttasovellukset tekevät vähitellen tuloaan suunnitelmien esittelyyn ja arviointityökaluina käytetään kyselyitä tai palautelomakkeita.

Suunnitelmia voidaan pisteyttää erilaisilla asteikoilla tai voidaan pyytää kommentoimaan vaikkapa positiivisia ja negatiivisia seikkoja. Kokemukseni mukaan pisteytykset eivät ole kovinkaan antoisia (eivätkä luotettavia) ja avoin kommentointimahdollisuus on aina oltava tarjolla. Avoin kommenttikenttä jättää osallistujalle vapauden valita näkökulmansa, mutta tuottaa myös työläämpää analysoitavaa. Hyvin strukturoitu kysely taas voi tuottaa haluttua tietoa, mutta voi olla vastaajalle turhan vaikea. Esimerkiksi Tuusulassa kyseltiin asukkaiden näkökulmia yleiskaavoituksen rakennemalleihin asukaskyselyllä. Olisi mielenkiintoista kuulla, kuinka aktiivisesti asukkaat osallistuivat kyselyyn.

Tuusula kyseli mielipiteitä yleiskaavan rakennemalleista kyselyn avulla. Lähde: Tuusulan kunta, 2011.

Kuninkaankolmion alueella on käynnissä pehmoGIS-kysely, jonka avulla selvitetään mm. mielipiteitä uusista asuinalueista. Suunnitelmat on kuvattu lyhyillä teksteillä ja pienellä havainnekuvalla. Tämäkin on mielenkiintoinen versio suunnitelmien arvioinnista.

Kuninkaankolmion pehmoGIS-kyselyssä voi kommentoida tulevien asuinalueiden suunnitelmia. Lähde: Kuninkaankolmion pehmoGIS-kysely

Suunnitelmien arvioinnin haasteet
Yhteistä melkein kaikille suunnitelmien arviointitavoille näyttää olevan se, että suunnitelmiin perehtyminen on työlästä. Se korostuu entisestään, kun vaihtoehtoja on paljon, kuten suunnittelukilpailuissa. Helpointa arviointi on silloin, kun suunnitelmat voidaan pilkkoa pieniksi osasiksi, joita voi erikseen kommentoida, kuten esimerkiksi Maunulan pohjoisosan kehittämissuunnitelman Kerro kartalla -kyselyssä. Tässä kyselyssä on mielestäni onnistuneesti tuotu suunnitelmien keskeiset asiat kartalle havainnollisella tavalla. Myös kysymykset on asetettu hienosti siten, että ne ohjaavat osallistujaa perustelemaan vastauksensa.

Maunulan pohjoisosan kehittämissuunnitelman sisällöt on pilkottu sopivan kokoisiin paloihin, joten ne ovat helposti luettavissa ja kommentoitavissa. Lähde: Kerro kartalla -sivusto, Helsingin kaupunki, 2011.


Teksti ja kuvat riittää?
Aina ei tarvita hienoja karttasovelluksia tai kyselyitäkään. Järvenpään Saunaniityn asemakaavoituksessa kerättiin netin kautta kommentteja luonnosvaihtoehdoista yksinkertaisella palautelomakkeella. Kaavan ratkaisumallit oli esitelty kuvin ja tekstein nettisivuilla. Saatu palaute oli osuvaa ja asiallista. Eri menetelmin kerätyistä kommenteista laadittiin lopuksi yhteenveto. Saunaniityn kaava sai kiitosta Järvenpään kaupunginvaltuustolta vuorovaikutteisesta toimintatavasta – ihan ilman sen kummoisempia verkko-osallistumistyökaluja.

Järvenpään Saunaniityn kaavoituksessa luonnoksen ratkaisuvaihtoehdot esiteltiin nettisivuilla ja kommentteja kerättiin yksinkertaisella palautelomakkeella. Lähde: Järvenpään kaupunki.