Käytettävyyskriteereiden tulkintaa

Kirjoitettu: 26.8.2011

Timo Jokelan blogikirjoitus käytettävyyden määritelmästä palautti minut pohtimaan, mitä käytettävyyskriteerit tarkoittavat verkko-osallistumisen kontekstissa.

Käytettävyyden määritelmä (ISO 9241-11 standardi) on laadittu työympäristöissä käytettäville tuotteille. Verkko-osallistuminen on osallistujakäyttäjän näkökulmasta yleensä vapaa-ajalla tapahtuvaa toimintaa, kun taas virkamies- tai suunnittelijakäyttäjälle työtä. Tässä tarkastelen käytettävyyden osatekijöitä lähinnä osallistujan näkökulmasta.

Mielestäni on tärkeää muistaa, että osallistujalle käyttö on vapaaehtoista. Mikäli osallistujat toimivat kuten kuntien verkkosivujen käyttäjät, he ovat silti hyvin tavoiteorientoituneita. Kyse ei ole huvin vuoksi surffailusta, vaan käyttäjän tulee löytää etsimänsä nopeasti ja vaivattomasti. Osallistumisen tulee olla helppoa ja sujuvaa.

Tuloksellisuus

Tuloksellisuus tarkoittaa käytettävyyden määritelmän mukaan sitä tarkkuutta ja täydellisyyttä, jolla käyttäjät saavuttavat määritetyt tavoitteet. (ISO 9241-11)

Osallistujalla on tavoitteita, joita hän pyrkii saavuttamaan osallistumisen kautta. Osallistujan tavoitteena saattaa olla esimerkiksi oman elinympäristön säilyttäminen tai kehittäminen omia tarpeita ja toiveita vastaavaksi. Toisaalta tavoitteena voi myös olla vaikeammin tunnistettava tarve tulla kuulluksi. Verkko-osallistumisen avulla voidaan mielestäni melko hyvin tukea kuulluksi tulemisen tarvetta.

Tuloksellisuutta voidaan tarkastella suppeasti yhden käyttökerran näkökulmasta. Silloin se tarkoittaa osallistujalle mm. onnistunutta tiedonhakua tai omien mielipiteiden esiin tuomista. Jos tuloksellisuutta tarkastelee laajemmin koko osallistumisprosessin ajalta, se liittyy vaikuttavuuteen. Silloin kyse on siitä, onko osallistujan näkökulmat huomioitu lopullisessa maankäytön suunnitelmassa.

Tehokkuus

Tehokkuuden voidaan ajatella tarkoittavan voimavarojen käyttö suhteessa tarkkuuteen ja täydellisyyteen käyttäjien saavuttaessa tavoitteet. (ISO 9241-11)

Tehokkuus yhdistetään yleensä vahvasti työhön liittyviin järjestelmiin. Verkko-osallistumisessa sitä voi mielestäni ajatella laajasti resurssien tehokkaana hyödyntämisenä. Resurssit ovat tässä tapauksessa toisaalta kunnan taloudellisia ja henkilöresursseja, mutta toisaalta myös laajemmin koko osallistujajoukon resursseja, osallistumiseen käytettyä aikaa, tietoa ja ihmisiä.

Tyytyväisyys

Tyytyväisyys on epämukavuuden puuttumista ja myönteistä suhtautumista tuotteen käyttöön. (ISO 9241-11)

Tyytyväisyys on verkko-osallistumisessa haastava tavoite silloin, kun osallistumisen sisällöt ovat epämukavia osallistujan kannalta. Esimerkiksi oman asuinalueen täydennysrakentaminen saattaa olla niin merkittävä ja negatiivinen asia, että tekee myös verkko-osallistumisesta epämukavaa.

Jos unohdetaan sisältöihin liittyvien kofliktien mahdollisuus, voidaan keskittyä verkko-osallistumisjärjestelmään liittyvän tyytyväisyyden tavoitteluun. Vaikka kyseessä olisi konfliktikaava, mahdollisuus osallistua voidaan kokea positiivisena. Tyytyväisyyttä lisää virheetön verkko-osallistumissovellus, joka antaa osallistujalle enemmän onnistumisen kokemuksia kuin epäonnistumisia. Toisaalta optimaalinenkaan käytettävyys ei poista konflikteja.

Vaikuttavuus

Wikipediassa mainitaan lisäksi vaikuttavuus yhtenä käytettävyyskriteerinä. Yleisesti sillä tarkoitettaneen käyttäjän ja järjestelmän (tai palvelun) välisen vuorovaikutuksen vaikuttavuutta. Osallistumisen kontekstissa vaikuttavuus pitää kuitenkin ymmärtää laajemmin vaikuttavuutena suunnittelun sisältöihin. Yksittäisen osallistujan vaikuttavuutta lopulliseen maankäytön suunnitelmaan on kuitenkin hyvin vaikea mitata tai todentaa.

Nämä ovat minun tulkintojani verkko-osallistumisen käytettävyystekijöistä, jotka perustuvat aiemmin tekemiini käyttäjätutkimuksiin ja käytännön tapauksiin verkko-osallistumisen parissa. Erilaisetkin näkökulmat ovat tervetulleita! =)

Verkko-osallistumista vai -asiointia

Kirjoitettu: 24.8.2011

Kuntien sähköisten palveluiden kehittäminen on viime vuosina ollut vauhdikasta. On kehitteillä sähköistä asiointia, palautejärjestelmiä ja erilaisia osallistumisvälineitä. Asiakaspalautteesta ja osallistumisesta puhutaan usein samaan hengenvetoon. Välillä olen itsekin pyörällä päästäni, mistä tässä kaikessa onkaan kyse.

Verkkoasiointi (sähköinen asiointi) ja verkko-osallistuminen liittyvät kyllä toisiinsa, mutta niissä on aivan selviä eroja. Verkko-osallistuminen on osallistumista yhteisten asioiden valmisteluun. Verkkoasiointi taas liittyy asukkaan omien käytännön asioiden hoitamiseen, kuten esimerkiksi rakennusluvan hakemiseen. Kunnan näkökulmasta verkko-osallistumisella tavoitellaan laajempaa joukkoa, asukasryhmiä. Verkko-osallistumisen yksi tärkeimpiä tavoitteita onkin osallistujajoukon laajentaminen ja yhteisen ymmärryksen muodostaminen. Asioinnin kohderyhmänä ovat yksittäiset asukkaat eli asiakkaat.

Verkko-osallistumisella ja -asioinnilla on erilaiset kohderyhmät (käyttäjät), tavoitteet ja tarkoitus.

Alla olevassa kaaviokuvassa olen yrittänyt hahmottaa verkko-osallistumisen ja -asioinnin eroja: ne ovat molemmat kunnan asiakkailleen tarjoamia verkkopalveluita ja niissä voidaan hyödyntää samoja verkkotyökaluja. Esimerkiksi palautejärjestelmää voidaan eri tavoin sovellettuna hyödyntää sekä sähköiseen asiointiin että osallistumiseen. Toisaalta verkkoasioinnissa saatetaan hyödyntää sellaisia työkaluja, jotka helpommin liitetään verkko-osallistumiseen. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun palvelukartta on mielestäni verkkoasiointipalvelu, mutta se sisältää keskusteluominaisuuksia.

Verkko-osallistuminen ja verkkoasiointi ovat kuntien asukkailleen tarjoamia verkkopalveluita. Niissä molemmissa voidaan hyödyntää monenlaisia verkkotyökaluja. Erona ovat kuitenkin palveluiden tavoitteet ja kohderyhmät (käyttäjät).

Nämä käsitteet voinee ymmärtää useammallakin eri tavalla. Sano sinä, olenko oikeilla jäljillä vai oletko aivan eri mieltä?