Jos vaikka pelattais?

Kirjoitettu: 29.9.2012

Tämä artikkeli on vuodelta 2012. Linkit eivät välttämättä enää toimi. =)

Maankäytön suunnittelu on omalla tavallaan peli. Pelaamalla voi myös joskus osallistua. Nyt en tarkoita mitään valtapeliä vaan hauskaa, pelimäistä osallistumista. Suunnittelupelit ovat yksi osallistumisväline, jonka tarkoituksena on tehdä osallistumisesta mielenkiintoista ja hauskaakin – sekä osallistujalle että suunnittelijalle.

Ensimmäiset (?) internetin suunnittelupelit

Internet-pohjaisia suunnittelupelejä on ollut käytössä jo pitkään, mutta ne eivät ole saaneet ansaitsemaansa huomiota.

Tietojeni mukaan ensimmäiset kotimaiset Internetin suunnittelupelit olivat toiminnallisia html-sivustoja, joilla suunnitelmaa esimerkiksi visualisoitiin käyttäjän valintojen perusteella. Tampere 2020 – suunnittelupeli oli esimerkki visualisointiin perustuvasta simulointipelistä. Siinä käyttäjät saivat ehdottaa asukasmääriä suunnittelualueille. Sovellukseen oli toteutettu 3D-mallinnuksia eri asukasmääriin perustuvista vaihtoehdoista. Suunnittelupeliksi kutsuttiin myös Pihlajiston peliä, jonka avulla käyttäjä saattoi suunnitella Pihlajiston Seikkailumetsäksi nimetyn alueen toimintoja.

Skenaarioiden analysointia ja vuorovaikutusta

Nykyaikaiset pelit sisältävät kehittyneitä laskennallisia analyysejä ja monipuolista vuorovaikutusta. Joensuussa on kehitetty ja käytetty kaupunkisuunnittelupeliä, joka keskittyy liikennesuunnitteluun. Joensuun keskustan liikennemalli J1 –peli on eräänlainen konsultaatiopeli, jossa kerätään pelaajilta toimenpide-ehdotuksia ja priorisoidaan niitä yhteisöllisesti. Tässä pelissä on taustalla kehittynyt analyysitekniikka, mutta käyttöliittymä on monimutkaisen ja teknisen oloinen. Se ei vielä houkuttele kaikkia pelaamaan. Pelin lähdekoodi on kuitenkin avointa, joten jatkokehittelyä vois siis tehdä kuka vain. Lisäksi hienoa on, että peli mahdollistaa ryhmäytymisen. Ideoiden kehittymisen kannalta ryhmissä pelaaminen on antoisampaa kuin yksin.

Joensuun liikennesuunnittelupelissä tehdään muutosehdotuksia liikennejärjestelyihin (Lähde: Joensuun kaupunki 2011, kuva sivustolta 29.9.2012)

Tulevaisuus on virtuaalipeleissä

Suunnittelupelien näyttävintä sarjaa ovat 3D-virtuaaliympäristöt. Käytännön sovelluksia pitää kuitenkin etsiä ulkomailta. Betaville on New Yorkin yliopistossa kehitetty avoimen lähdekoodiin perustuva virtuaaliympäristö, jonka avulla on mahdollista jakaa, keskustella ja havainnollistaa fyysiseen ympäristöön liittyviä kehittämisehdotuksia.

Betaville on New Yorkin yliopiston kehittämä virtuaalimaailma ja -peli. Kuva käyttöliittymästä, lähde Polytechnic Institute of New York Universit.

Luovat pelit ovat tulossa

Monia suunnittelun osatekijöitä, esimerkiksi liikennettä, rakentamisen tehokkuutta, viheralueiden määrää on helppo analysoida ja mallintaa laskennallisesti. On hauskaa ja opettavaistakin testata erilaisia suunnittelun skenaarioita ja saada niistä palautetta. Suunnittelun taiteellinen ja kokemuksellinen puoli sen sijaan vaatii toisenlaisia, luovempia pelitilanteita. Suunnittelupelejä on käytetty jo jonkin aikaa muotoilun alalla. Menetelmä on vähitellen tuloillaan myös maankäytön suunnitteluun.

Työpajatyyppisen suunnittelupelin lopputulos voi näyttää vaikkapa tältä. Suunnittelupelin materiaalina voi käyttää melkein mitä vain valokuvista post-it-lappuhin ja pahvimukeista askartelutarvikkeisiin. Minkälaisia olisivat sähköiset askartelutarvikkeet?

Esimerkiksi Sipoon Sibbesborgin kilpailun alkuvaiheen asukastyöpajassa käytettiin luovuutta herättelevää mielikuvamenetelmää asukkaiden tarpeiden ja arvojen kartoittamiseen. Tehtävänä oli tunnistaa Sipoon nykyhetken vahvuudet ja kuvitella tulevaisuuden toiveiden Sipoo. Tehtävään liittyi laaja valikoima valokuvia, joista osallistujat valitsivat haluamansa. Osallistujat saivat kertoa ajatuksistaan kuvien kautta. Menetelmää sovellettiin myös netissä – kuvien valinta ja kommentointi rakennettiin nettikyselyksi.

Pelit sopivat avoimiin suunnittelutilanteisiin ja ongelmanratkaisuun

Suunnittelun varhaisessa vaiheessa peli voi toimia hyvin uusien ideoiden hahmottamisessa. Ongelmatilanteissa siitä voi olla hyötyä innovatiivisten ratkaisuiden löytämiseen. Pelit auttavat myös hahmottamaan suunnitteluprosessia. Roolipelit voivat avata uusia näkökulmia, kun asiaa joutuu pohtimaan jonkun muun toimijan näkökulmasta.

Tuleeko mieleesi muita esimerkkejä maankäytön suunnittelupeleistä?

Lähteet

Seikkailua virtuaalimalleissa

Kirjoitettu: 4.3.2012

Kolmiulotteiset visualisoinnit ovat parhaimmillaan loistavia välineitä havainnollistamisessa. Suunnittelun arkipäivää ne ovat olleet jo ainakin vuosikymmenen ajan. Toimivia 3D-osallistumisvälineitä sen sijaan saamme vielä odotella.

Tutustuin muutamiin internetissä toimiviin virtuaalimalleihin, joiden tarkoituksena on havainnollistaa suunnitelmia. Mallit toimivat teknisesti ihan hyvin, mutta niiden käyttäminen on liian vaikeaa.

SITOn internetissä toimivaa virtuaalimallia on käytetty mm. Espoon Tapiolassa. Sen käyttöliittymä näyttää perustuvan 3D-peleistä kopioituihin toimintoihin ja katselukulmaan (ns. first-person perspective), jossa näkymää katsotaan pelaajan perspektiivistä. Itse en onnistunut liikkumaan virtuaalimallissa haluamallani tavalla. Kun pyysin erästä 3D-pelaamiseen rutinoitunutta ystävääni kokeilemaan, sujui käyttö häneltä hieman paremmin. Hän koki ongelmaksi kuitenkin sen, että sovellus ei toiminut täysin samalla tavalla kuin peleissä. Esimerkiksi sivusuuntainen liikkuminen ei toiminut ja eteneminen tuntui hitaalta ja kankealta.

Tässä sovelluksessa käyttäjän on valittava itselleen avatar ennen virtuaalimallin katselemista. Mitä mahtaa osallistuja miettiä saadessaan eteensä Avatar selector -näkymän? Kieli tuskin on käyttötilanteeseen nähden ymmärrettävää, eikä hahmon valitseminen tunnu edes tarpeelliselta.

Ennen virtuaaliseikkailua käyttäjän pitää valita itselleen hahmo. (Kuva Tapiolan virtuaalimallista 4.3.2012, SITO ja Espoon kaupunki)
Käyttöliittymää ohjataan 3D-peleistä kopioiduilla näppäinkomennoilla. (Kuva Tapiolan virtuaalimallista 4.3.2012, SITO ja Espoon kaupunki)

Mielestäni pelien käyttöliittymäratkaisuja ei pitäisi suoraan kopioida osallistumissovelluksiin. Pelien maailmassa viihdytään ja vietetään aikaa, kun taas osallistumissovelluksen tarkoitus on antaa mahdollisimman helposti ja nopeasti riittävä ja oikea informaatio käsillä olevasta suunnitelmasta. En usko, että ainakaan vielä tänä päivänä maankäytön suunnittelusta kiinnostuneista osallistujista kovinkaan suuri osa harrastaa 3D-pelaamista.

Peleistä saattaa löytyä hyviäkin ratkaisuja sovellettavaksi, mutta virtuaalimallien tarkastelussa kannattaisi mieluummin ottaa mallia vaikkapa Google Mapsin Street View -toiminnosta.

Hienoa kuitenkin, että virtuaalimalleja ryhdytään viimein hyödyntämään myös osallistumisessa. Tekniikka näyttää olevan kunnossa, toivottavasti käyttöliittymätkin saadaan lähiaikoina helpommiksi.