Terveisiä Lissabonin ePlanning-konferenssista!

Pakko myöntää, että verkko-osallistumisen kehittäminen on aikaisemmin ollut kovin työkalukeskeistä. On kehitetty erilaisia välineitä ja menetelmiä asukastiedon keruuseen, vuorovaikutukseen ja tiedon jakamiseen. Välineiden tuottama hyöty ja vaikuttavuus ovat jääneet liiaksi sivurooliin.

Tilanne on nykyään toinen: tarjolla on laaja valikoima työkaluja, jotka vain odottavat käyttöönottoa. Sosiaalinen media tarjoaa vuorovaikutukseen ilmaisia kanavia, jos niitä vain halutaan ja osataan käyttää. Karttakyselyn rakentaminen ei enää edellytä erityisosaamista, kun kyselytyökalut Maptionnaire ja eHarava ovat kohtuuhintaan käytössämme. Erilaiset vuorovaikutteiset 3D-työkalutkin, virtuaalimallit ja -ympäristöt ovat parhaillaan tulossa yleisempään käyttöön.

Osallistuin viime viikolla Lissabonissa järjestettyyn ePlanning-konferenssiin (II International Conference ’Urban e-Planning’), jossa oli esillä laaja kattaus sähköisen suunnittelun tutkimushankkeita ja työkaluja. Itse olin esittelemässä paikkamuistojen joukkoistamisprojektiamme, Muistojen Nikkilää, yhdessä Sipoon yleiskaava-arkkitehti Eveliina Harsian kanssa.

Konferenssissa esitettiin useaan otteeseen vaikuttavuuteen liittyviä kysymyksiä: miten työkalut auttavat suunnittelemaan parempaa ympäristöä, miten asukkaiden tuottama tieto otetaan mukaan suunnitteluun, miten varmistetaan, että tietoa hyödynnetään, ja niin edelleen. Konkreettisia vastauksia näihin kysymyksiin ei oikein vielä löydy, mutta yleisellä tasolla on selvää, että välineiden ohella tarvitaan oikeanlaista, asukaslähtöistä asennetta ja osaamista sekä riittäviä, oikein kohdennettuja resursseja tiedon hallintaan ja yhteistyön rakentamiseen.

Omassa esityksessämme kerroimme siitä, miten Muistojen Nikkilä -projektissa on kerätty ja jaettu paikkaan liittyviä muistoja ja kokemuksia. Tässäkin projektissa vaikuttavuutta on melko vaikea osoittaa. Henkilökohtaisesti tiedän, että Nikkilä-muistojen läpikäyminen on muuttanut omaa käsitystäni paikasta ja siihen liittyvistä merkityksistä. Vaikuttavuus edellyttää kuitenkin sitä, että ajattelun muutosta tapahtuu laajemminkin.

Yksi konkreettinen tulos Muistojen Nikkilä –projektin vaikuttavuudesta oli yhteistyössä paikallisten toimijoiden, Sibbo Hembygdsföreningenin ja Sipoon rakennusperinne –yhdistysten sekä taiteilija Maikku Huovilan kanssa helmikuussa 2017 toteutettu Muistojen Nikkilä –kyläilta, jossa projektin aikana kertynyttä materiaalia tutkittiin yhdessä nikkiläläisten kanssa. Tapahtuma oli kaikin puolin oikein onnistunut.

Tavoitteenamme on jatkossakin toteuttaa toimenpiteitä, joissa paikkamuistot otetaan osaksi suunnittelua mahdollisimman monella eri tasolla. Sähköiset työkalut voivat tukea vaikuttavuutta, mutta tarvitaan myös muita resursseja. Konferenssiesityksessään Maarit Kahila mainitsi Lahden kaupungin hyvänä esimerkkinä siitä, miten karttakyselyillä kerätty tieto on tuotu kaupungin paikkatietojärjestelmän kautta kaikkien työntekijöiden saataville. Tämäkään ei tapahdu itsestään, vaan vaatii paljon työtä ja tahtoa. Tiedonkeruun ohella onkin muistettava panostaa myös aineiston käsittelyyn, analysointiin ja jatkokäyttöön.

Eihän jätetä osallistumista kesken, vaan pidetään huolta arvokkaasta osallistumisen kautta kerätystä aineistosta ja rakennetaan siitä uutta tietoa!