Keskustelu on avattu, miksei kukaan osallistu?

Kirjoitettu: 17.9.2011

Jos päätetään hyödyntää keskustelupalstaa osallistumiskanavana, keskustelu pitää saada käynnistettyä ja ylläpidettyä vilkkaana. Muutoin siitä ei ole juurikaan hyötyä. Mistä sitten johtuu, että keskustelut eivät lähde käyntiin tai ne tyssäävät heti alkuinnostuksen jälkeen. Esimerkiksi Tuusulassa yleiskaavaan liittyvä verkkokeskustelu ei näytä käynnistyvän, vaikka kunta on tehnyt aloitteen. Järvenpäässä kaavoituksen keskustelupalstalla ovat osallistuneet vain yksittäiset motivoituneimmat kuntalaiset, vaikka kaavoitus on yrittänyt kannustaa keskusteluun. Helsingissäkään kommentteja ei verkkokeskusteluihin näytä kertyvän kuin vain muutamia kymmeniä, vaikka potentiaali on huomattavasti suurempi.

Tässä muutamia mahdollisia syitä osallistumisen nihkeyteen:

Käytettävyysongelmat karkottavat osallistujia
Onko keskustelualueella tai sivustolla käytettävyysongelmia, jotka saavat käyttäjät luopumaan leikistä kesken kaiken? Esimerkiksi pakollisen rekisteröitymisen on huomattu suoraan vähentävän keskustelujen määrää. Hankala rekisteröitymisprosessi voi myös aiheuttaa sen, että keskusteluihin päätyvät vain kaikkein motivoituneimmat osallistujat, jotka usein ovat ns. vastustajia. Tällöin keskustelussa saattaa nousta esiin vain yksi näkökulma.

Etukäteen tapahtuva moderointi saattaa myös vähentää osallistumisintoa. Verkkokeskustelun odotetaan nykyään olevan reaaliaikaista.

Löydetäänkö osallistumiskanava?
Osallistumismahdollisuuksista pitäisi tiedottaa siellä, missä käyttäjät ovat. Jos tieto löytyy vain kaavoituksen sivuilta, käyttäjiä tuskin löytyy riittävästi. Kunnan omien sivujen lisäksi on mietittävä myös muita kanavia. Tietoa voi levittää mm. muilla keskustelufoorumeilla (esim. asukasyhdistysten foorumit). Usein paikallislehtien keskustelupalstoilla on monikertaisesti lukijoita verrattuna kunnan omaan sivustoon. Sosiaalinen media on tehokas tiedonlevittäjä. Hankkeelle voi esimerkiksi perustaa sivun Facebookiin: yhteisössä suosittelu, jakaminen ja tykkääminen levittävät sanaa tehokkaasti.

Oulun yliopiston tutkijat ovat todenneet, että verkko-osallistumista voi aktivoida ryhmä “avainosallistujia”, joka on koottu aktiivisista paikallisista toimijoista. Avainosallistujat osallistuvat myös verkossa ja “levittävät sanaa” alueella. (Nuojua 2010)

Onko motivaatio kohdallaan?
Keskusteluun osallistuminen voi olla vaikeaa, jos keskustelut eivät liity konkreettisiin hankkeisiin tai aiheita ei koeta tärkeiksi.

Onko suunnitelmat esitetty sillä tavoin, että niihin on mielekästä ja helppoa osallistua? Löytääkö kuntalainen yhtymäkohtia omaan rooliinsa kunnan asukkaana tai muuna toimijana? Esimerkiksi yleiskaavatason osallistuminen on koettu haastavaksi, koska silloin ei vielä keskustella konkreettisista asioista eikä suunnittelu ole riittävän tarkalla tasolla. Konkreettisissakin hankkeissa on toisinaan haastavaa ohjata keskustelu olennaisiin kysymyksiin. Tässä auttaa suunnittelijoiden oma osallistuminen keskusteluun.

Onko keskustelu vaikuttavaa?
Voiko osallistuja kokea, että hänen kommenttinsa on otettu vastaan? Kunnan virkamiesten tai suunnittelijoiden poissaolo huomataan. Vaikuttavuuden kokemus kuitenkin edellyttää, että myös suunnittelijat näkyvät verkossa ja vastaavat esiin nouseviin kysymyksiin.

Onko keskustelun taso sopiva?
Jos keskustelun taso nostetaan heti aluksi liian asiantuntevaksi, osallistumisen kynnys voi olla liian korkea. Kuntalaisille pitää tarjota mahdollisuus keskustella arkielämään liittyvistä asioista omalla kielellään. Jos asiantuntijat ovat ehtineet vallata keskustelukentän, on asukkaan vaikea liittyä mukaan.

Minkälaisia kokemuksia sinulla on? Onko keskustelu sujunut vai tökkinyt? Mitä arvelet olleen syynä?

Lähde:
Johanna Nuojua, Leena Soudunsaari, Helka-Liisa Hentilä. 2010. Boosting web-based public participation in urban planning with a group of key stakeholders. PDC ’10 Proceedings of the 11th Biennial Participatory Design Conference. ACM New York, NY, USA ©2010, pp. 239-242. ISBN: 978-1-4503-0131-2.

Ei tää kuitenkaan mihinkään vaikuta?

Kirjoitettu: 1.9.2011

Riippumatta siitä, onko kunnassa hyvä vai huono osallistumisilmapiiri, aina löytyy osallistujia, jotka epäilevät osallistumisen vaikuttavuutta. Yleensä jokaisessa asukaskyselyssä löytyy vähintään muutama kommentti, joissa moititaan: “Ei tää kuitenkaan mihinkään vaikuta!”.

Uskon, että osallistumisen järjestäjät ovat kuitenkin aina aidosti kiinnostuneita osallistujien näkemyksistä. Osallistuminen vaikuttaa aina johonkin: jos ei suoraan itse suunnitelmaan, niin yleiseen ymmärrykseen ja julkiseen keskusteluun. Tästä syystä Osallistujan voi kuitenkin vaikea kokea vaikuttaneensa, koska yksittäisen osallistujan vaikutusta suunnittelun lopputulokseen on kuitenkin vaikeaa (ellei jopa mahdotonta) jäljittää.

Vaikuttavuus ja vaikuttavuuden kokemus ovat kaksi eri asiaa. Vaikuttavuuteen voi olla vaikea tarttua, mutta sen kokemiseen voi osallistumisen järjestäjä vaikuttaa paljonkin. Helposti opittavat ja miellyttävät osallistumistyökalut voivat jo itsessään lisätä vaikuttavuuden kokemusta, mutta tärkeintä kuitenkin on vastapalautteen antaminen.

Käyttäjä saa ensimmäisen vastapalautteen yleensä ohjelmistolta. Ei ole siis yhdentekevää, miten verkko-osallistumissovelluksen ja käyttäjän välinen dialogi on suunniteltu. Kun käyttäjä jättää palautteensa, vastaa kyselyyn, kommentoi tai kirjoittaa keskustelupalstalle, ohjelman antama automaattinen vastaus on ensimmäinen ja siksi erittäin tärkeä palaute kommentista. Käytännössä tämä koneen antama viesti tulkitaan vastaanottajan eli osallistumisen järjestäjän vastapalautteeksi.

Hyvästä vastapalautteesta tulee käydä ilmi paitsi lämmin kiitos osallistumisesta, myös miten palautetta käsitellään jatkossa ja miten se huomioidaan suunnittelussa. Minun mielestäni pelkkä “Kiitos palautteestanne!” ei siis riitä.

Esimerkiksi nettikyselyyn sopiva vastapalaute voisi olla seuraavanlainen:

Kiitos palautteestanne! Suunnittelija N.N. lukee palautteet ja ne huomioidaan X:n alueen suunnittelussa. Palautteista laaditaan yhteenveto, joka julkaistaan suunnitteluhankkeen internetsivulla (linkki) pp.kk.vvvv. Lisätietoja kyselystä antaa suunnittelija N.N. (yhteystiedot).

Seuraava vaihe vastapalautteen antamisessa on tietysti henkilökohtainen tai yhteenvedon muodossa esitetty vastapalaute, jossa otetaan kantaa saatujen kommenttien sisältöön.