Avainsana: sosiaalinen media

Mobiilinetti muuttaa toimintatapoja

Kirjoitettu: 14.12.2015

Uudenlainen viestintätapa muuttaa myös työhön liittyvää viestintää. Olemme siirtymässä tapaan viestiä työstämme jatkuvasti.
Mobiilikäytön lisääntyminen on tuonut uudenlaisen viestintätavan myös työelämään.

Internetin käyttäjien osuus kasvaa enää vanhimmissa ikäluokissa. Vuonna 2015 suomalaisista 16 – 74 vuotiaista 93 % on käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Jos mukaan otetaan vanhempi ikäluokka 75 -89 vuotiaat, on kokonaisosuus hieman alempi, 87 %.  Nämä tiedot käyvät ilmi tilastokeskuksen vuosittaisesta tutkimuksesta Väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä, joka julkaistiin marraskuun lopussa.

Sen lisäksi, että suurin osa suomalaisista käyttää nettiä, meistä 68 % käyttää sitä useita kertoja päivässä. Alle 45-vuotiaista jopa yhdeksän kymmenestä toimii näin. Myös mobiilikäyttö on lisääntynyt entisestään: älypuhelimella nettiä kodin ja työpaikan ulkopuolella nettiä on käyttänyt vuonna 2015 62 %.

Sosiaalisen median palveluita puolestaan käyttää nyt jo yli puolet suomalaisista, 16 – 75 vuotiaista 58 %.

Aiheesta kirjoitti myös sosiaalisen median asiantuntija Minna Valtari Somecon blogissa (Sosiaalisen median ja älypuhelinten käyttö Suomessa 2015). Mobiilikäytön lisääntyminen tarkoittaa hänen mukaansa myös viestinnällisten toimintatapojemme muutosta. Älypuhelinten avulla viestitään nopeasti ja helposti ystäville ja tutuille asioista, joita juuri nyt tapahtuu. Tämä uudenlainen toimintatapa on Valtarin mukaan siirtymässä myös työelämään. Olemme siirtymässä tapaan kertoa jatkuvasti oman työmme sisällöistä ja tuloksista.

Valtarin mukaan yhteisöpalveluiden käytössä ei enää ole kyse pelkästään some-kanavien ylläpidosta. Hän ennustaa, että tulevaisuudessa yhä useammissa organisaatioissa työntekijät näkyvät laajalla rintamalla sosiaalisessa mediassa. Tästä puhutaan yritysten markkinointiviestinnässä termillä työntekijälähettilyys.

Mielestäni myös julkisella sektorilla on nähtävissä muutosta samaan suuntaan. Käy katsomassa vaikkapa Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden tai ELY-keskuksen Facebook-sivuja. Tänä jouluna molemmissa näkyy aivan uudella tavalla työntekijöiden osallistuminen sisällöntuotantoon. Voiko tätä jo sanoa trendiksi? Ehkä ei, mutta jonkinlainen signaali se on. Virallisen viestinnän rinnalle on somen myötä tulossa epävirallisempi, ihmisläheisempi tapa viestiä. Tykkäätkö siitä?

Lähde:
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.12.2015].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2015/sutivi_2015_2015-11-26_tie_001_fi.html

Jämsä bloggaa ja somettaa

Kirjoitettu: 5.10.2015

Lähde: Jämsän kaupunki, kuvakaappaus Jämsä bloggaa -blogin etusivulta 5.10.2015.
Lähde: Jämsän kaupunki, kuvakaappaus Jämsä bloggaa -blogin etusivulta 5.10.2015.

Ilahduin niin löytäessäni Jämsän kaupungin blogin ja erityisesti kaavoitusarkkitehti Kari Stenlundin artikkelin ”Kaavoitustyöhön lisää vuorovaikutusta ja keskustelua”.

Stenlund nostaa artikkelissaan esiin asioita, joiden vuoksi osallistumiseen ja vuorovaikutukseen panostetaan entistä enemmän:

  • suunnittelija saa osallisilta tärkeää tietoa suunnittelun pohjaksi,
  • vuorovaikutus kaavaprosessin aloitusvaiheessa voi vähentää valituksia,
  • hallintorajat ylittävä yhteistyö lisää vuorovaikutusta myös suunnittelijoiden ja virkamiesten kesken,
  • yhteiset tavoitteet kirkastuvat vuorovaikutuksessa.

Olen samaa mieltä Stenlundin kanssa myös siitä, että emme välttämättä tarvitse uusia osallistumissovelluksia. Hyviä työkaluja löytyy verkosta ilmaiseksi, kun vain ottaa ne käyttöön. Jos omaa osaamista työkalujen käyttöönottoon ei ole, kannattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen. 😉

Blogissa on hienointa se, että kirjoittajia on kaupungin eri toimialoilta, ja he ovat näkyvillä blogisivulla omilla nimillään, moni ihan kuvan kera. Sivuilla todetaan, että mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä ne edusta kaupungin virallista kantaa. Lause on hyvä, koska se varmasti antaa ilmaisunvapautta kirjoittajille.

Ainoa minua hämmentävä seikka Jämsän blogissa on se, että se on toteutettu wordpress.com palveluun, eikä omalle palvelimme. Tämä hieman rajoittaa blogin säätämistä omiin tarkoituksiin. Lisäksi wordpress.com-päätteisen osoitteen käyttäminen vaikuttaa mielestäni blogin imagoon. Ehkäpä valinta on kuitenkin tässä tapauksessa tarkoin harkittu ja tarkoituksena on lisätä blogin epämuodollisuutta ja epävirallisuutta?

Sosiaalisen median ja vuorovaikutuksen merkitys näyttää kasvavan koko ajan kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa. Saan siitä paljon intoa jatkaa omaa työtäni. Stenlundkin kertoo, että Jämsän taajamaosayleiskaavatyössä tullaan hyödyntämään koko projektin ajan sosiaalista mediaa ja muita osallistamismenetelmiä. Tuskin maltan odottaa, että kuulemme lisää jämsäläisten some-kokemuksista.

Seuraa sinäkin Jämsän blogia!