Kaupunkisuunnittelun erilaiset some-profiilit

Kirjoitettu: 21.9.2016

Pilvi ja iPhone Nikkilässä

Osa some-kyselyyni vastanneista kaupunkisuunnittelun asiantuntijoista koko ongelmalliseksi oman yksityisprofiilin ja työprofiilin yhdistämisen. Erilaisissa vaihtoehdoissa on hyvät ja huonot puolensa. Osa haluaa pitää työasiat tiukasti erillään muusta elämästään, osa taas kokee, että työ on osa persoonaa eikä niitä ole tarpeen erotella somessakaan.

Somessa voi olla mukana monella tapaa. Kaupunkisuunnittelun kentältä löytyy karkeasti jaoteltuna 4+1 erilaista profiilityyppiä:

1: Organisaation profiili

Twitterissä löytyy muutamia kaavoitusorganisaatioiden profiileja ja Facebookissa on useitakin kaavoitussivuja. Esimerkiksi Tuusulan kuntakehitys ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ovat tviittavia organisaatioita. Pääsääntöisesti ihmiset ovat enemmän kiinnostuneita ihmisistä kuin organisaatioista, joten yleensä organisaatioilla on vähemmän seuraajia kuin henkilöillä. Helsinki suunnittelee -tili on kuitenkin poikkeus yli 7.300 seuraajallaan.

2: Puhtaasti työroolissa

Osa kaavoittajista kokee helpommaksi toimia somessa erillisen työprofiilin kautta. Tähän ratkaisuun on päädytty esimerkiksi Hyvinkäällä, missä Anne Kaavoituspäälliköllä on oma Facebook-profiili. Hyvinkäällä on lisäksi kaavoitusorganisaation Facebook-sivu.

3: Vahvasti ammatillinen henkilöprofiili

Erityisesti päälliköt toimivat toisinaan selkeästi työ- tai virkaroolissaan, organisaation edustajina, vaikka profiili olisikin henkilökohtainen. Kun nimi on tarpeeksi tuttu, olet virkahenkilönä somessakin – tahdoit tai et. Esimerkiksi Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö Mikko Aho tviittaa oman profiilikuvauksensa mukaan ”viran puolesta ja vähän omastakin”.

4: Ammatillinen ja henkilökohtainen profiili sekoittuvat

Monella asiantuntijalla henkilökohtainen ja ammatillinen profiili sekoittuvat. Itse kokisin hankalaksi erotella privaattiminää ja työminää – erillisten profiilien ylläpitäminen tuntuisi työläältä ja rajoittavalta. Eri some-kanavissa kuitenkin toimin vähän eri painotuksella, Twitter-tiliäni käytän ensisijaisesti ammatilliseen viestintään, Facebook-elämäni on vähän vapaamuotoisempa ja Instagramissa olenkin jo enemmän vapaalla.

+ 1: Puhtaasti henkilökohtainen profiili

Viidentenä vaihtoehtona on vielä täysin henkilökohtainen profiili, johon ei työasioita sotketa. Olisikohan niin, että asiantuntijatehtävissä toimivilla tämä alkaa jo olla harvinaisempaa?

Mikä tapa toimii sinulle? Tuleeko mieleesi esimerkkejä erilaisista profiileista kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun kentällä?

Somen käyttö lisääntyy kunnissa

Kirjoitettu: 27.4.2016

Kuntaliiton verkkoviestintäkyselyn (Hagerlund & von Frenckell 2016) perusteella on selvää, että sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt ja lisääntyy kunnissa edelleen. Lähes kolmannes kunnanjohtajista on nyt sosiaalisessa mediassa, ja suurissa kaupungeissa käytetään monipuolisesti eri some-kanavia yhteisöpalveluista blogeihin. Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu jäävät kuitenkin vähemmistöön, kun tarkastellaan eri toimialoja. Yleisimmin somea käytetään nuorisotoimessa, kulttuuritoimessa, kirjastossa ja liikuntatoimessa.

Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu näkyvät tuloksissa huonosti myös siksi, että kunnan organisaatiossa yksikkö voi sijaita esimerkiksi keskushallinnossa tai teknisessä toimessa. Joka tapauksessa emme ole somen käytössä kehityksen kärjessä. Tämä vahvistaa käsitystäni siitä, että kärjessä olevien toimialojen tehtäviin somen käyttö sopii luontevammin ja se on ehkä myös helpommin otettavissa käyttöön kuin kaupunkisuunnittelussa.

Millä kuntanne toimialoilla käytetään sosiaalisen median kanavia? Lähde: Hagerlund, T. & von Frenckell, J., (2016), Kuntaliitto.
Millä kuntanne toimialoilla käytetään sosiaalisen median kanavia? Lähde: Hagerlund & von Frenckell (2016), Kuntaliitto.

Suosituimmat kanavat

Kunnissa eniten käytetyt some-kanavat ovat (1) Facebook, (2) YouTube, (3) Twitter, (4) Instagram, (5) Blogit. Tämä vertautuu mielenkiintoisesti tekemääni Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa -kyselyyn, jossa kaupunkisuunnitteluorganisaatioissa yleisimmin käytetyt kanavat olivat (1) Facebook,  (2) Twitter, (3) Blogi, (3) YouTube ja (5) keskustelufoorumit. Samat kanavat hieman eri järjestyksessä, mutta kaupunkisuunnittelussa erikoisuutena nousee esille perinteinen keskustelufoorumi. Ero saattaa johtua tietysti myös tarjolla olevista vastausvaihtoehdoista. En osaa sanoa, onko keskustelufoorumi ollut vaihtoehtona Kuntaliiton kyselyssä.

Mitä sosiaalisen median kanavia kuntanne virallisesti käyttää? Lähde: Hagerlund, T. & von Frenckell, J., (2016), Kuntaliitto.
Mitä sosiaalisen median kanavia kuntanne virallisesti käyttää? Lähde: Hagerlund & von Frenckell (2016), Kuntaliitto.

 

Osallisuuspalveluissa hyödyntämätöntä potentiaalia

Oikeusministeriön osallisuuspalveluista erityisesti eHarava on kiinnostava kaavoituksen näkökulmasta, koska palvelu tukee erityisesti maankäytön suunnitteluun liittyvän tiedon keruuta. Tulosten perusteella Harava on käytössä 16 % kunnista, ja 17 % suunnittelee käyttöönottoa. On huomattava, että tässä on kyselty ainoastaan eHaravan käyttöä, vaikka vastaavanlaisia karttakyselyitä on tarjolla muitakin, kuten Mapita Oy:n Maptionnaire.

eTarkkailjan potentiaalia ei ilmeisesti ole vielä ymmärretty, koska se on jonon hännillä. Se on palvelu, jonka avulla kuntalainen voi helposti seurata omaan alueeseensa liittyviä aiheita. Vaikka Tarkkailija onkin enemmän kuntalaisille suunnattu, myös kunta voi ottaa sen käyttöön esimerkiksi luomalla suunnitteluhankkeelle tai alueelle oman julkisen Vahdin ja jakamalla sen aiheeseen liittyvällä nettisivuilla. Helpottaisi esimerkiksi kunnan päätöksenteon seuraamista.

Otakantaa.fi-palvelu on jo melko laajasti käytössä kunnissa, ja sillä olisi myös potentiaalia kaavoituksessa, keskustelu- ja ideointikanavana suunnitteluprosessien eri vaiheissa. Lupapiste on ilahduttavasti käytössä liki kolmannessa kunnassa, ja toinen kolmannes jo suunnittelee käyttöönottoa.

Onko kunnassa ollut käytössä seuraavat oikeusministeriön osallisuuspalvelut? Lähde: Kuntaliitto 2016.
Onko kunnassa ollut käytössä seuraavat oikeusministeriön osallisuuspalvelut? Lähde: Hagerlund, T. & von Frenckell, J., (2016), Kuntaliitto.

Lähteet:

Hagerlund, T., (2016). Lähes kolmannes kunnanjohtajista sosiaalisessa mediassa. Kuntaliitto.
Hagerlund, T. & von Frenckell, J., (2016). Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö. PowerPoint-esitys. Kuntaliitto.