Suunnitelmien arvioinnissa sisältö on tärkein

Kirjoitettu: 21.11.2011

Suunnitelmien arvioinnissa hyödynnetään monenlaisia verkko-osallistumistyökaluja. Karttasovellukset tekevät vähitellen tuloaan suunnitelmien esittelyyn ja arviointityökaluina käytetään kyselyitä tai palautelomakkeita.

Suunnitelmia voidaan pisteyttää erilaisilla asteikoilla tai voidaan pyytää kommentoimaan vaikkapa positiivisia ja negatiivisia seikkoja. Kokemukseni mukaan pisteytykset eivät ole kovinkaan antoisia (eivätkä luotettavia) ja avoin kommentointimahdollisuus on aina oltava tarjolla. Avoin kommenttikenttä jättää osallistujalle vapauden valita näkökulmansa, mutta tuottaa myös työläämpää analysoitavaa. Hyvin strukturoitu kysely taas voi tuottaa haluttua tietoa, mutta voi olla vastaajalle turhan vaikea. Esimerkiksi Tuusulassa kyseltiin asukkaiden näkökulmia yleiskaavoituksen rakennemalleihin asukaskyselyllä. Olisi mielenkiintoista kuulla, kuinka aktiivisesti asukkaat osallistuivat kyselyyn.

Tuusula kyseli mielipiteitä yleiskaavan rakennemalleista kyselyn avulla. Lähde: Tuusulan kunta, 2011.

Kuninkaankolmion alueella on käynnissä pehmoGIS-kysely, jonka avulla selvitetään mm. mielipiteitä uusista asuinalueista. Suunnitelmat on kuvattu lyhyillä teksteillä ja pienellä havainnekuvalla. Tämäkin on mielenkiintoinen versio suunnitelmien arvioinnista.

Kuninkaankolmion pehmoGIS-kyselyssä voi kommentoida tulevien asuinalueiden suunnitelmia. Lähde: Kuninkaankolmion pehmoGIS-kysely

Suunnitelmien arvioinnin haasteet
Yhteistä melkein kaikille suunnitelmien arviointitavoille näyttää olevan se, että suunnitelmiin perehtyminen on työlästä. Se korostuu entisestään, kun vaihtoehtoja on paljon, kuten suunnittelukilpailuissa. Helpointa arviointi on silloin, kun suunnitelmat voidaan pilkkoa pieniksi osasiksi, joita voi erikseen kommentoida, kuten esimerkiksi Maunulan pohjoisosan kehittämissuunnitelman Kerro kartalla -kyselyssä. Tässä kyselyssä on mielestäni onnistuneesti tuotu suunnitelmien keskeiset asiat kartalle havainnollisella tavalla. Myös kysymykset on asetettu hienosti siten, että ne ohjaavat osallistujaa perustelemaan vastauksensa.

Maunulan pohjoisosan kehittämissuunnitelman sisällöt on pilkottu sopivan kokoisiin paloihin, joten ne ovat helposti luettavissa ja kommentoitavissa. Lähde: Kerro kartalla -sivusto, Helsingin kaupunki, 2011.


Teksti ja kuvat riittää?
Aina ei tarvita hienoja karttasovelluksia tai kyselyitäkään. Järvenpään Saunaniityn asemakaavoituksessa kerättiin netin kautta kommentteja luonnosvaihtoehdoista yksinkertaisella palautelomakkeella. Kaavan ratkaisumallit oli esitelty kuvin ja tekstein nettisivuilla. Saatu palaute oli osuvaa ja asiallista. Eri menetelmin kerätyistä kommenteista laadittiin lopuksi yhteenveto. Saunaniityn kaava sai kiitosta Järvenpään kaupunginvaltuustolta vuorovaikutteisesta toimintatavasta – ihan ilman sen kummoisempia verkko-osallistumistyökaluja.

Järvenpään Saunaniityn kaavoituksessa luonnoksen ratkaisuvaihtoehdot esiteltiin nettisivuilla ja kommentteja kerättiin yksinkertaisella palautelomakkeella. Lähde: Järvenpään kaupunki.

Kaavasivut vertailussa: vain viralliset dokumentit vai monipuolista tietoa kaavoista?

Kirjoitettu: 29.8.2011

Ero niukkojen ja runsaiden kaavasivujen välillä on huima. Joidenkin kuntien vireillä olevista kaavahankkeista löytyy netistä vain viralliset dokumentit, eräillä vain esimerkiksi asemakaavaluonnos. Näiden kohdalla kysymysmerkiksi jää, mitä on suunnitteilla, minne ja missä vaiheessa voisi osallistua. Runsaasti tietoa jakavia kuntia ovat yllättäen pääasiassa pienet tai keskisuuret kunnat, joista useat ovat avanneet sivuilla kaavojen tavoitteita ja osallistumisvaiheita monipuolisesti. Isoista kaupungeista asukaslähtöisin mielestäni on Espoo: Avoin Espoo -palvelu mahdollistaa sisällöllisesti monipuolisen tiedottamisen.

Kaavasivut kaavoituksen työkaluna
Kaavasivut voivat toimia myös kaavoituksen työvälineenä. Niiden avulla tärkeät dokumentit löytyvät tarvittaessa ex-tempore neuvottelutilanteissa, jos vain netti on saatavilla. Yleisötilaisuudessakin voi hyödyntää nettisivua, vaikka ihan niiden varaan ei kannatakaan heittäytyä. Tekniikka ei aina toimi odotetulla tavalla. Hypertekstin (linkityksen) ansiosta internet on mielestäni loistava väline monimutkaisen suunnitteluaineiston ja toisinaan mutkikkaan prosessin esittämiseen. Joskus hyvä nettisivusto voi auttaa kaavoittajaa itseäänkin hahmottamaan suunnittelun sisällöt paremmin.

Kun sivuston sisältö suunnitellaan asukaslähtöisesti, se auttaa myös kunnan työntekijöitä asiakaspalvelussa ja tiedonhaussa. Jos esimerkiksi kirjoitat sivustolle selkeästi, mitä asemakaavan luonnosvaiheen jälkeen suunnittelussa on tapahtunut, se on helppo jonkun muunkin kertoa asiakkaalle.

Järvenpäässä kaavasivu voi kasvaa pitkäksikin. Käyttäjä löytää kuitenkin uusimman tiedon sivun yläreunasta. Prosessi ja tavoitteet on avattu yleiskielellä ja sivut ovat saaneet kiitosta myös muilta viranomaisilta. Lähde: Järvenpään kaupungin www-sivut 2011.

Kartan kautta kaavoihin?
Suuret kaupungit (esim. Tampere ja Helsinki) kehittäneet karttasovelluksia, joiden avulla voi etsiä kaavoja. Kartan kautta haku on hyvä juttu, mutta mielestäni se ei saa olla ainoa reitti kaavatietoihin. Monimutkaiset karttasovellukset eivät ole yhtä toimintavarmoja kuin perinteiset www-sivut. Kun kartta ei toimi, kaavatietoihin ei pääsekään lainkaan. Toinen yhtä tärkeä syy on käyttäjien erilaiset tiedonhakutavat: osa lukee karttaa sujuvasti, osa taas hakee tietoa mieluummin tekstipohjaisesti haun tai navigaation kautta.

Tulevaisuudessa toivon ja odotan, että kuntien sisällönhallintajärjestelmiin saadaan integroitua karttasovellus, joka mahdollistaa sijaintitiedon ja kaavaan liittyvien paikkatietojen julkaisemisen kaavasivuihin liitettynä.

Tältä näyttää Tampereen kaupungin vireillä olevien kaavojen sivu, kun karttasovellus ei toimi. Lähde: Tampereen kaupungin www-sivusto, 2011.

Yhteenvetona suosituksia kaavasivujen suunnittelijalle:

  • Linkitys kartalta kaavatietoihin on hyvä juttu, mutta se ei saa kuitenkaan olla ainoa tiedonhakutapa.
  • Kerro suunnittelun tavoitteet, sisällöt ja vaiheet yleiskielellä.
  • Julkaise vähän enemmän kuin vain viralliset dokumentit, niin käyttäjät pääsevät jyvälle sisällöistä
  • Suunnittele sivusto asukaslähtöisesti. Siitä hyötyvät myös kunnan omat työntekijät mm. asiakaspalvelussa ja kaavoituksessa.
  • Muista myös kaavasivujen linkitys muille sivuille (esim. uutiset ja kaavakuulutukset) – ja päin vastoin!

Vertailussa olivat mukana samat sivustot, joita vertailin aiemmin kaavasivujen sijainnin näkökulmasta.