Onko olemassa verkko-osallistumissovellusta, joka toteuttaisi osallistujien tarpeet ja liittyisi samaan aikaan hallinnon prosesseihin kitkattomasti?
Osallistujalähtöisyydellä tarkoitan verkko-osallistumista, joka on osallistujille motivoivaa ja täyttää ainakin jonkin osallistujan henkilökohtaisen tarpeen. Esimerkiksi teemakohtaiset palautekanavat, kuten Fillarikanava voivat olla tällaisia. Ne eivät kuitenkaan suoraan liity hallinnolliseen prosessiin. Fillarikanava on kuitenkin poikkeus, siitä lisää jäljempänä.
Hallintolähtöiset sovellukset ovat sellaisia, jotka on kehitetty liittymään maankäytön suunnitteluprosessiin parhaalla mahdollisella tavalla. Ne voivat antaa tiettyyn suunnitteluhankkeeseen ja -vaiheeseen optimaalista tietoa tai jakavat tietoa. Esimerkkejä hallintolähtöisistä sovelluksista ovat hankekohtaiset nettikyselyt ja kunnan www-sivut.
Kunnan www-sivustoa osallistujalähtöisempiä ovat alueelliset nettifoorumit, jotka on suunniteltu asukkaiden tarpeisiin, mutta tarjoavat tietoa myös hallinnolle ja suunnittelulle. Esimerkkejä tällaisista sivustosta on Espoon keskuksen kehittämisfoorumi ja Helsingin kaupunginosayhdistysten sivustot.
Fillarikanava havainnollistaa hyvin käyttäjälähtöisen ja hallintolähtöisen verkko-osallistumisen eroja. Antti Poikola kirjoittaa artikkelissaan Kaupunkiosallistumisen formaatti seuraavasti:
Temaattisesti rajattu fokus (pyöräily) ja karttapohjainen käyttöliittymä on suunniteltu tukemaan vuorovaikutusta, jossa kerätty informaatio on mahdollisimman kohdistettua ja konstruktiivista. Pyöräilijät kokevat, että kanava on suunnattu heille, minkä on havaittu vaikuttavan keskustelun laatuun positiivisesti. Karttapohjaisuus puolestaan ohjaa antamaan tarkkoja huomioita yleisten ”Helsinkiin tarvitaan lisää pyöräkaistoja” -tyyppisten kommenttien sijaan.
Fillarikanava on käyttäjälähtöinen sovellus, joka motivoi ja täyttää käyttäjien tarpeet. Sen liittämiseksi hallinnon prosesseihin on tehty aktiivisesti työtä hyvin tuloksin Helsingissä.
Voidaanko tästä päätellä, että tietoa pitäisi kerätä tiettyyn teemaan erikoistuneiden sovellusten avulla? Suunnittelu kuitenkin tarvitsee tietoa monelta eri elämän alueelta, joten tarvittaisiin useita erilaisia kanavia. Niiden seuraaminen ja ylläpito olisi työlästä, mutta sitä voisi teoriassa tukea jonkinlaisen ”tiedonkeruusovelluksen” avulla. Se kokoaisi eri kanavien tiedot yhteen suunnittelussa hyödynnettäväksi.
Ainakin on selvästi olemassa tarve sovittaa hallinnon prosesseja kohti osallistujalähtöisiä sovelluksia. Se voisi tapahtua verkostoitumalla ja jakamalla tietoa.
