Onko olemassa verkko-osallistumissovellusta, joka toteuttaisi osallistujien tarpeet ja liittyisi samaan aikaan hallinnon prosesseihin kitkattomasti?
Osallistujalähtöisyydellä tarkoitan verkko-osallistumista, joka on osallistujille motivoivaa ja täyttää ainakin jonkin osallistujan henkilökohtaisen tarpeen. Esimerkiksi teemakohtaiset palautekanavat, kuten Fillarikanava voivat olla tällaisia. Ne eivät kuitenkaan suoraan liity hallinnolliseen prosessiin. Fillarikanava on kuitenkin poikkeus, siitä lisää jäljempänä.
Hallintolähtöiset sovellukset ovat sellaisia, jotka on kehitetty liittymään maankäytön suunnitteluprosessiin parhaalla mahdollisella tavalla. Ne voivat antaa tiettyyn suunnitteluhankkeeseen ja -vaiheeseen optimaalista tietoa tai jakavat tietoa. Esimerkkejä hallintolähtöisistä sovelluksista ovat hankekohtaiset nettikyselyt ja kunnan www-sivut.
Kunnan www-sivustoa osallistujalähtöisempiä ovat alueelliset nettifoorumit, jotka on suunniteltu asukkaiden tarpeisiin, mutta tarjoavat tietoa myös hallinnolle ja suunnittelulle. Esimerkkejä tällaisista sivustosta on Espoon keskuksen kehittämisfoorumi ja Helsingin kaupunginosayhdistysten sivustot.
Fillarikanava havainnollistaa hyvin käyttäjälähtöisen ja hallintolähtöisen verkko-osallistumisen eroja. Antti Poikola kirjoittaa artikkelissaan Kaupunkiosallistumisen formaatti seuraavasti:
Temaattisesti rajattu fokus (pyöräily) ja karttapohjainen käyttöliittymä on suunniteltu tukemaan vuorovaikutusta, jossa kerätty informaatio on mahdollisimman kohdistettua ja konstruktiivista. Pyöräilijät kokevat, että kanava on suunnattu heille, minkä on havaittu vaikuttavan keskustelun laatuun positiivisesti. Karttapohjaisuus puolestaan ohjaa antamaan tarkkoja huomioita yleisten ”Helsinkiin tarvitaan lisää pyöräkaistoja” -tyyppisten kommenttien sijaan.
Fillarikanava on käyttäjälähtöinen sovellus, joka motivoi ja täyttää käyttäjien tarpeet. Sen liittämiseksi hallinnon prosesseihin on tehty aktiivisesti työtä hyvin tuloksin Helsingissä.
Voidaanko tästä päätellä, että tietoa pitäisi kerätä tiettyyn teemaan erikoistuneiden sovellusten avulla? Suunnittelu kuitenkin tarvitsee tietoa monelta eri elämän alueelta, joten tarvittaisiin useita erilaisia kanavia. Niiden seuraaminen ja ylläpito olisi työlästä, mutta sitä voisi teoriassa tukea jonkinlaisen ”tiedonkeruusovelluksen” avulla. Se kokoaisi eri kanavien tiedot yhteen suunnittelussa hyödynnettäväksi.
Ainakin on selvästi olemassa tarve sovittaa hallinnon prosesseja kohti osallistujalähtöisiä sovelluksia. Se voisi tapahtua verkostoitumalla ja jakamalla tietoa.
Taas oivallisen osuvaa analyysia Pilvi!
On totta, että Fillarikanavan liittämisesksi hallinnon prosesseihin on tehty työtä, mutta valitettavasti on pakko myöntää, että työ on kesken ja kytkös on edelleen ohut.
Itse olen vahvasti hajautetun mallin kannalla, eli luodaan verkkoon eri tarkoituksiin erilaisia tiloja. Toki lukuisten eri palveluiden seuraaminen ja ylläpito on työlästä, jos se on tehtävä manuallisesti ja jos se on kaikki kaupungin vastuulla.
Ratkaisuina visioin A) teknisen integraation, jossa data liikkuu puolivirallisisita temaattisista palveluista viralliseen kaupungin palautteen- tai asukastiedon keruupalveluun ja toisin päin, sekä B) palveluiden ylläpidon ja seurannan hajauttamisen asiasta kiinnostuneille yhteisöille.
A)
Teknisesti on mahdollista johtaa temaattisesti tai alueellisesti tai jollain muulla tavalla tarkkaan fokusoiduista tiedonkeruu-palveluista saatava data esimerkiksi kaupungin keskitettyyn palautteenhallintajärjestelmään (jollaiset varmasti yleistyvät tulevaisuudessa). Helsinki on kehittämässä niinsanottua ”palauteydintä”, joka olisi virkamiesten one-and-only-käyttöliittymä kaikkia eri kanavia pitkin tulevaan palautteeseen. Ainakin on ollut lupauksissa, että kyseiseen palauteydinjärjestelmään on mahdollista tuottaa myös avoimien rajapintojen kautta dataa ulkoisista kolmansien osapuolien ylläpitämistä palveluista.
Tällä hetkellä Hesarin Omakaupunki -sivuilla jätetyt ( http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/fiksaus/haku/fillarikanava/ ) pyöräilypalautteet jo siirtyvät automaattisesti Fillarikanavaan. Vastaavalla tavalla olisi teknisesti aivan mahdollista kytkeä ulkoisia palveluita kaupungin järjestelmiin, jolloin virkamiehet vosivat seurata palautetta vain yhdestä paikasta.
B)
Mikäli teknistä kytköstä ei ole mahdollista tehdä tai vaikka se tehtäisiinkin, niin sitä on mahdollista tukea sopimussuhteisella yhteistyöllä olemassaolevien asukasyhteisöjen kanssa. Olen kutsunut tätä termillä ”osallistava hankinta” ( http://www.mahdollista.fi/2011/02/03/osallistava-alihankinta/ ).
Fillarikanavan tapauksessa on ollut ehdolla ja esillä yhteistyö Helsingin polkupyöräilijöiden kanssa. Fillarikanavan hallinnointi voitaisiin siirtää Helsingin Polkupyöräilijät ry:lle. Kaupungin virallinen rooli Fillarikanavassa pienenisi ja se korvattaisiin HePo:n ja Helsingin kaupungin pyöräilyprojektin tiiviillä yhteistyöllä.
Tavoitteena olisi kehittää pitkäaikainen ja molempia osapuolia (Kaupunki ja HePo) tukeva yhteistyömalli pyöräilyprojektin (kaupungin sisäinen virastojen välinen projekti) ja HePo:n välille. HePo toimisi välittäjänä ja edistäisi pyöräilyprojektin ja laajan pyöräilijäyleisön välistä vuorovaikutusta Fillarikanava -palvelun avulla. Pyöräilyprojekti maksaisi HePo:lle jatkuvasta palautteen keruusta, esikäsittelystä ja välittäjänä toimimisesta, joka ei kuulu järjestön tavanomaiseen toimintaan.
Tulipas pitkä kommentti…
Kiitos kommentista Antti!
Fillarikanava ja kirjoituksesi tosiaan toivat mieleeni ajatuksen, että sovelluksiin on (ainakin) nämä kaksi erilaista lähestymistapaa. Olen samaa mieltä, että temaattisesti kohdennetut sovellukset – tai tilat – ovat tulevaisuutta. Samalla kuitenkin on tarve hallintolähtöisille sovelluksille ja menetelmille, ja niitäkin usein yritetään kehittää mahdollisimman osallistujalähtöisiksi.
Pitkän aikavälin tavoitteena pitäisi varmaankin olla näiden kahden linjan ja näkökulman lähentyminen. Se vaatii avoimuutta ja keskustelua. Kiitos sinulle tiedon jakamisesta tälläkin foorumilla!
Sitä jäin vielä miettimään, miten esittämäsi malli toimisi pienemmillä paikkakunnilla. Helsinki näyttää olevan aktiivinen verkko-osallistumisen kehittäjä ja toimintaympäristönä pääkaupunki on omaa luokkaansa. Suomen suurissa kaupungeissa osallistujien määrä ja osallistumisen konteksti on melko erilainen kuin esimerkiksi keskisuurissa kunnissa ja kaupungeissa.