Maptionnaire – hyvä vaihtoehto karttakyselyiden tekemiseen

Kirjoitettu: 8.6.2015

Viime viikolla pidetyssä Mapitan kesäpäivässä Maptionnaire-kyselytyökalun käyttäjät kertoivat kokemuksistaan karttakyselyiden tekemisestä ja Mapitan edustajat esittelivät työkalun uusia ominaisuuksia. Mielestäni Maptionnaire ansaitsee pienen esittelyn, joten tässä poimintani iltapäivän annista.

Lähiluontokartoitusta ja analysointia Lahdessa

Lahden kaupungin maankäytön vuorovaikutussuunnittelija Henrik Saari kertoi Maptionnairen käytöstä päiväkotien lähiluontokartoituksessa ja yleiskaavaan liittyvien Oma Lahti -iltojen taltioinnissa. Lähiluontokyselyssä selvitettiin, missä päiväkotien käyttämät lähiluontoalueet sijaitsevat ja miten päiväkodit hyödyntävät niitä toiminnassaan. Kyselyssä oli kolme osa-aluetta:

  • luontoalueet kartalla,
  • reitit luontoalueille sekä
  • tärkeät kohteet luonnossa.

Kysely tehtiin opastettuna eli vastaajan apuna oli kyselyn hyvin tunteva henkilö. Tällainen kyselytapa varmasti auttaa saamaan tarkempaa tietoa. Mieleeni tuli myös mahdollisuus käyttää kyselyä osana perinteistä haastattelututkimusta.

Kuvakaappaus Lahden lähiluontokartoituksen kyselystä.
Kuvakaappaus Lahden lähiluontokartoituksen kyselystä.

Oma Lahti -illat olivat asukastyöpajoja, joissa kerättiin tietoa Lahden yleiskaavan suunnittelua varten. Toisin kuin voisi arvella, Maptionnairea ei käytetty työpajoissa, vaan niiden jälkeen. Henrik Saari kertoi, että työpajoissa tärkeintä oli osallistujien välinen keskustelu, joten kommentit kerättiin kartoille perinteisellä post-it-lappumenetelmällä. Kyselytyökalua käytettiin vasta työpajojen jälkeen kommenttien analysointiin ja jatkokäsittelyyn. Maptionnaire todettiin toimivaksi tässäkin tapauksessa: tallennettu aineisto on helpommin hyödynnettävissä jatkossa, kun kommentteja voi tarkastella selaimessa analyysityökalun avulla.

Pro Helsinki 2.0 -varjokaavan joukkoistaminen

Maptionnairella voi tehdä kyselyn, jossa kaikki annetut kommentit ovat julkisia eli näkyvät kaikille vastaajille. Lisäksi kommentteja voi edelleen kommentoida, joten vastaajat voivat täydentää toistensa kommentteja tai käydä niistä keskustelua. Timo Hämäläinen Urban Helsinki -kollektiivista kertoi, miten tätä toiminnallisuutta käytettiin Pro Helsinki 2.0 -varjokaavan yhteydessä. Kun varjokaava oli saatu valmiiksi, suunnitelman arviointi joukkoistettiin Maptionnairen avulla idealla ”Kerro meille ja muille mielipiteesi”. Kyselyn avulla saatiin esiin mm. ne suunnitelman osa-alueet, joita vastaajat pitivät onnistuneina ja ne, mitä pitäisi kehittää. Varjokaavan tekijät ovat luvanneet korjata suunnitelmaa saadun palautteen perusteella. Kokemukset karttakyselystä olivat hyviä, ja Timon mukaan vahvistavat käsitystä, että vuorovaikutusta on arvokasta jatkaa läpi koko suunnitteluprosessin.

Tutustu Maptionnairen analyysityökaluun ja Urban Helsingin varjoyleiskaavan tuloksiin.

Urban Helsingin varjokaavasta saatua palautetta. Vasemmalla kohdat, joista vastaajat eivät suunnitelmassa pitäneet ja oikealla ne kohdat, joista pidettiin.
Urban Helsingin varjokaavasta saatua palautetta. Vasemmalla kohdat, joista vastaajat eivät suunnitelmassa pitäneet ja oikealla ne kohdat, joista pidettiin.

Kokeile itse!

Mapitan Maptionnaire-karttakyselytyökalu on kilpaileva tuote Dimenteqin Harava-työkalulle. Palvelut on kehitetty samaan käyttötarkoitukseen – paikkaan liittyvän tiedon keräämiseen. Niissä on kuitenkin eroja, joten kannattaa tutustua molempiin ennen valinnan tekemistä. Esimerkiksi Maptionnairessa vastaajien välinen vuorovaikutus, kartalle merkittyjen kommenttien kommentointi on mahdollista. Haravaan puolestaan on kehitetty mm. käyttäjän tunnistautuminen, jotta sen avulla voidaan kerätä myös ns. virallisia mielipiteitä ja muistutuksia. Molemmissa on kattavat analysointitoiminnot, mutta hyvin erilaiset käyttöliittymät. Vain kokeilemalla tiedät, kumpaa haluat käyttää.

Kyselyiden rakentamista Maptionnaire-kyselytyökalulla pääsee vapaasti kokeilemaan verkossa. Kirjaudu siis käyttäjäksi ja kokeile itse!

Osallistumista vai markkinointia?

Kirjoitettu: 30.3.2014

Uusien asuinalueiden markkinointia tehdään yhä varhaisemmassa vaiheessa. Laajoissa aluekehityshankkeissa, kuten esimerkiksi Rykmentinpuistossa (Tuusula) ja Kuninkaankolmion alueella (Helsinki, Espoo ja Vantaa) markkinointi on käynnistynyt jo osayleiskaavavaiheessa. Hieman pienemmillä alueilla, kuten Sipoon Jokilaaksossa, markkinointi käynnistyy viimeistään asemakaavavaiheessa. Kun suunnittelu on käynnissä, markkinointi sekoittuu uudella tavalla osallistumiseen.

Suunnittelusivustot markkinoinnissa

Kaikille edellä mainituille alueille on rakennettu omat erilliset sivustonsa, joilla kerrotaan alueen suunnittelusta ja tavoitteista. Sivustoilla luodaan mielikuvia tulevasta alueesta näyttävien visualisointikuvien ja markkinointitekstien avulla. Tuusulan Rykmentinpuistoa markkinoidaan ”Tulevaisuuden asuinalueena” ja Sipoon Jokilaaksoon on suunnitteilla ”vetovoimainen ja omaleimainen asuinalue”.

Sipoon Jokilaakson alueen suunnittelusta tiedotetaan erillisellä suunnittelusivustolla www.sipoonjokilaakso.fi. Sivusto toimii myös alueen markkinoinnin tukena. Kuva sivustolta 30.3.2014 (Sipoon kunta).
Sipoon Jokilaakson alueen suunnittelusta tiedotetaan erillisellä suunnittelusivustolla www.sipoonjokilaakso.fi. Sivusto toimii myös alueen markkinoinnin tukena. Kuva sivustolta 30.3.2014, (c) Sipoon kunta.

Karttakysely tavoittanee alueen hyvin tuntevat

Osallistumisvälineitäkin voidaan käyttää markkinoinnissa. Tuusulan Rykmentinpuiston kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana osallistumista täydentää käynnissä oleva karttakysely. Siinä suunnitelmaa kuvaillaan seuraavin sanoin:

”Kaava-alue sisältää niin tiiviitä keskustakortteleita toreineen ja palveluineen kuin väljiä puistokyliä viljelypalstoineen. Näiden lisäksi alueen läpi kulkee vehmas keskuspuisto ulkoilureitteineen ja kevyen liikenteen väylineen. Rykmentinpuistosta et joudu valitsemaan kaupungin ja luonnon välillä – täällä saat ne molemmat.”

Sisällön perusteella kyselyn tarkoituksena on osallistumisen ohella tukea alueen markkinointia. Karttakysely edellyttää kuitenkin käyttäjältä melko hyvää paikallistuntemusta ja kartanlukutaitoa. Se voi siis toimia markkinointi- tai osallistumisvälineenä alueen hyvin tunteville ihmisille, mutta käytännössä aivan uusia potentiaalisia asukkaita kyselyllä ei ehkä tavoiteta.

Pitäisikö puhua osallistavasta markkinoinnista?

Yritystoiminnassa osallistava markkinointi on nykypäivää. Sillä tarkoitetaan markkinointia, johon asiakkaat osallistuvat esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Yksisuuntaisesta markkinointiviestinnästä on siirrytty vuorovaikutteisuuteen ja asiakkaista on tullut osa markkinointia. Tietoa ja mielipiteitä tuotteista vaihdetaan sekä tuotteen myyjän ja asiakkaan välillä että myös asiakkaiden kesken.

Herää kysymys, onko osallistava markkinointi tulossa myös osaksi uusien alueiden suunnittelua. Jos on, onko valinta tietoinen vai hiipiikö markkinoiva ote huomaamatta osaksi osallistumista?

Osallistumisen ja markkinoinnin tavoitteet ovat erilaiset

Osallistumisen ja markkinoinnin yhdistäminen voi olla osittain ristiriitaista. Markkinoinnin tavoitteenahan on luoda houkutteleva ja positiivinen kuva tulevasta asuinalueesta. Suunnitteluun liittyvässä vuorovaikutuksessa taas tarkoituksenmukaista on esitellä suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet rehellisesti ja mahdollisimman havainnollisesti. Molemmat tarkoitukset eivät aina voi toteutua samassa paketissa.

Taiteilu markkinoivan ja osallistavan otteen välillä voi olla vaikeaa. Vaatii taitoa yhdistää markkinointi ja osallistuminen siten, että sekä osallistumisen että markkinoinnin tavoitteet saavutetaan ja eri kohderyhmien näkökulmat otetaan huomioon.

Tuleeko mieleesi muita esimerkkejä osallistumisen ja markkinoinnin yhdistämisestä?