Avainsana: Helsinki

Facebook, Twitter, You Tube ja muut…

Kirjoitettu: 16.7.2012

Kathy Gill (2012) on tutkinut USA:n hallinnon www-sivustoja ja arvioinut, miten sosiaalinen media on integroitu sivustoille. Hänen mukaansa kolme tärkeintä hyvää käytäntöä ovat:

  1. Sosiaalisen median linkit tulee näkyä jokaisella sivulla – sekä etusivulla että alasivuilla,
  2. Linkkitekstien tulee olla selkeät ja kehottavat. Gill suosittelee tekstiksi ”Stay Connected” tai ”Connect with us”.  Hyvää suomenkielistä vastinetta on vaikea keksiä. Ehkäpä olisi paras soveltaa yrityssivustoilla käytettyjä ”Yrityksemme Facebookissa” ja ”Seuraa Twitterissä” ja niin edelleen?
  3. Hakemisto: mikäli some-sivustoja on useita, tulee ne koota yhdelle sivulle hakemistoksi. (Gill 2012)

Miten Suomen kaupungit pärjäävät näiden kriteerien valossa?

Valitsin pikaselvitykseeni kolme kaupunkia, joiden uskoisin olevan sähköisen asioinnin kehityksen kärjessä: Helsinki, Tampere ja Oulu.

  1. Sosiaalisen median linkit
    Helsingin kaupungin pääsivulta ei löytynyt linkkejä kaupungin sosiaalisen median palveluihin. Tampereen ja Oulun kaupunkien etusivulla sen sijaan on linkit mm. Facebookiin, Twitteriin ja You Tubeen. Alasivuilta linkkejä ei kuitenkaan enää löytynyt. Yhteistä kaikille kolmelle näyttää olevan myös se, ettei sosiaalista mediaa ole liitetty asiointiin tai palautteen antamiseen. Sähköisen asioinnin sivuilta tai palautekanavan yhteydestä ei löytynyt some-linkkejä.

    Kuva: Oulun kaupungin etusivulta löytyy linkit sosiaalisen median sivustoille. (Lähde Oulun kaupunki, kuva www.oulu.fi –sivustolta 15.7.2012)

     

  2. Selkeät linkkitekstit
    Sekä Oulun että Tampereen sivuston some-linkeissä ei ole lainkaan linkkitekstejä (vain kuvakkeet). Samoja kuvakeita käytetään yleisesti myös sisältöjen jakamiseen, joten ei ole itsestään selvää, että linkki vie kaupungin some-sivulle. Esimerkiksi Tampereen Facebook-linkissä voisi lukea ”Tampereen kaupunki Facebookissa”.

    Kuva: Mihin nämä kuvakkeet vievät? Ensikatsomalta kuvakkeista ei näe, että ne ohjautuvat kaupungin some-sivuille. You Tube –linkistä voi päätellä, ettei kyse ole sisällön jakamisesta. Siinä vaiheessa käyttäjä on kuitenkin jo saanut vaivata hieman päätään. (Lähde Tampereen kaupunki, kuva www.tampere.fi -sivustolta 15.7.2012)
  3. Sosiaalisen median hakemisto
    Ainoastaan Tampereen kaupungin sivustolta löytyy kattava sosiaalisen median hakemisto, johon on koottu kaupungin some-palvelut. Helsingin kaupungin sivuilta ei hakemistoa löytynyt lainkaan. Oulun sivustolta löytyi Sosiaalinen media-sivu, mutta se ei liene kattava hakemisto. Sekä Tampereen että Oulun hakemistosivut oli sijoitettu viestinnän sivujen alaisuuteen, joten niiden löytäminen ilman etusivulle sijoitettua suoraa linkkiä on vaikeaa. Itse löysin sivut vain hakutoiminnon avulla.

    Kuva: Tampereen kaupungin sosiaalisen median hakemistosivu on kattava. Lähde Tampereen kaupunki, kuvakaappaus www.tampere.fi -sivustolta 15.7.2012.

Some-sivut heikosti integroitu www-sivustoille

Yhteenvetona voisi todeta, että näiden kaupunkien some-sivut on melko heikosti integroitu kaupunkien www-sivuille. Tampereella asia on hoidettu ehdottomasti parhaiten, mutta puutteena sielläkin on linkkien löydettävyydessä. Otokseni on tietysti vaatimaton, mutta esimerkkikaupungit ovat kuitenkin olleet jonkinlaisia edelläkävijöitä sähköisen asioinnin kehittämisessä.

Vaikka some-sivut on huonosti integroitu kuntien sivustoille, ei se tarkoita sitä, ettei sosiaalista mediaa käytettäisi. Ehkäpä käytännöt ja toimijat vain ovat hajallaan, eikä kukaan vastaa kokonaisuudesta? Tarvitaan siis lisää some-ohjeistusta ja koordinointia.

Mielestäni kiinnostavaa on myös se, että sosiaalista mediaa ei ole liitetty sähköiseen asiointiin tai palautekanavaan. Ilmeisesti somea ei pidetä vakavasti otettavana asiointi-, vuorovaikutus- tai palautekanavana?

Lähteet:

Kathy Gill. 2012. Usability of Public Web Sites. Teoksessa Elizabeth Buie and Dianne Murray (toim.), Usability in Government Systems – User experience Design for Citizend and Public Servants. Elsevier, Morgan Kaufmann, USA.

Helsingissä kerrotaan kartalla

Kirjoitettu: 26.7.2011

Helsingin kaupungin Kerro Kartalla -palvelu on karttakyselytyökalu, jonka avulla kaupungin eri virastot voivat toteuttaa asukaskyselyitä (1). Palvelu avattiin keväällä 2010 (2). Se mahdollistaa mm. asukasnäkökulman kartoituksen suunnittelun alkuvaiheessa ja myöhemmässä vaiheessa palautteen keruun suunnittelun tavoitteista ja suunnitelmaluonnoksista.

Maunulan pohjoisosan kyselyn etusivu. (Lähde: Kerro kartalla -palvelu, Helsingin kaupunki)

Kerro Kartalla on vaikuttaa melko suositulta kommenttien määrästä päätellen. Kyselyiden aiheiden perusteella sovellusta käytetään ahkerasti ainakin kaupunkisuunnittelu- ja rakennusvirastoissa. Positiivisia kokemuksia on raportoitu myös ainakin hallintokeskuksen toteuttamasta Malmin turvallisuuskyselystä (2).

Olen vieraillut sivustolla muutamia kertoja, mutta koska en ole helsinkiläinen, en ole itse vastannut kyselyihin. Sivuston suunnitteluun on selvästi panostettu. Käytetyt termit ja palvelun rakenne kuitenkin hieman hämmentävät minua. Erityisesti Kysely- ja Kommentit-osioiden tarkoituksen ymmärtäminen ja muistaminen ovat hankalia. Ei ole itsestään selvää, että ainoastaan Kysely-kohdassa käyttäjä voi paikantaa kartalle omia uusia kohteita. Kommentit-osiossa taas käyttäjä voi lukea ja kommentoida edelleen muiden käyttäjien karttakommentteja sekä aloittaa keskustelun uudesta aiheesta, mutta  ilman karttapaikannusta. Sanat kysely, kommentit, karttapalaute, karttakommentit vaihtelevat läpi käyttöliittymän ja paikoin onkin hankala ymmärtää, mitä niillä kulloinkin tarkoitetaan. Tuntuu siltä, että termistön selkeyttäminen auttaisi ainakin ensikertalaista käyttäjää. Mikäli sivustolla vierailee ahkerammin, rakenne ja termistökin tulevat varmasti tutuiksi.

Palvelussa on runsaasti hyviä puolia. Sovelluksen visuaalinen ulkoasu on viimeistelty ja ainakin minun silmääni riittävän selkeä ja miellyttävä. Ulkoasussa itseäni häiritsee ainoastaan karttaikkunan koko, joka voisi olla suurempi ja toimia suhteessa näytön kokoon.

Pidän positiivisena sitä, että kommentit ovat julkisia. Tämä edellyttää tietysti aktiivista moderointia, mutta mahdollistaa aivan toisenlaista vuorovaikutusta kuin pelkkä yksisuuntainen käyttäjäkysely. Vuorovaikutus käyttäjien kesken koettiinkin tärkeäksi Malmin turvallisuuskyselyssä. Kyselyn todettiin lisänneen sekä asukkaiden keskinäistä että asukkaiden ja virkamiesten välistä vuoropuhelua. Jälkikäteen tapahtuva moderointi kuitenkin edellytti keskustelun seuraamista myös virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin. (2)

Itse pidän myös erityisesti suunnitelmien kommentoinnin vastausvaihtoehdoista (esim. ”Tämä on hyvä idea koska…”). Tekstin avulla kerrotaan käyttäjälle luontevasti, että kartalla on esitetyt asiat ovat ideoita ja niihin toivotaan perusteltuja kommentteja. Loistava ratkaisu! Lisäksi pidän kovasti viitteellisestä tavasta esittää suunnitelmia alueina ja info-kuvakkeiden takaa löytyvien tarkentavien tekstien avulla.

Maunulan pohjoisosan kehittämissuunnitelma on esitetty kartalla havainnollisesti viitteellisten alueiden avulla. Tarkempaa tietoa kohteista löytyy info-kuvakkeiden takaa. (Lähde: Kerro kartalla -palvelu, Helsingin kaupunki)

Palvelun kytkeminen kaupungin muille sivustoille on lisäksi hoidettu hienosti upotetun ”luukun” avulla. Luukkuun päivittyy palvelusta uusimmat kommentit, joten se aktivoi käyttäjiä aivan eri tavalla kuin pelkkä banneri tai linkki.

Kerro kartalla -palvelu on liitetty mm. Esikaupunki renessassi -sivustolle (3) dynaamisen laatikon avulla. (Kerro kartalla -palvelu, Helsingin kaupunki)

Lähteet ja lisätietoa: