Kaavoituksen somea etsimässä

Kirjoitettu: 4.1.2015

Facebook likesPuolet suomalaisista oli vuonna 2014 mukana netin yhteisöpalveluissa Tilastokeskuksen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö  -tutkimuksen mukaan. Yleisimmin käytetty yhteisöpalvelu oli Facebook. Samanlainen tulos raportoitiin YLEn Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa, jossa 56 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä Facebookia.

Facebook, Twitter ja YouTube ovat Kuntaliiton verkkoviestintätutkimuksen mukaan yleisimmät kuntien käyttämät some-palvelut. Suomen kunnista 98 prosenttia käyttää Facebookia virallisena viestintäkanavana. Sosiaalisen median käyttö kaavoituksen virallisena tiedotus- ja vuorovaikutuskanavana ei ole vielä lainkaan yhtä yleistä.

Facebookista löytyy runsaasti erilaisiin kaavoitus- ja kaupunkisuunnitteluhankkeisiin liittyviä sivuja, mutta varsinaisia kaavoitusorganisaatioiden sivuja on niukasti. Itse olen seurannut Facebookista seuraavia organisaatioita:

Jos tiedät muita Facebookissa toimivia kaavoitusorganisaatioita, täydentäisin listaa erittäin mielelläni.

Arkikielistä tiedottamista organisaation profiililla

Tuusulan, Järvenpään ja Helsingin kaupunkisuunnitteluorganisaatioiden Facebook-käytössä on yhteisiä piirteitä. Kaikki toimivat organisaation profiililla, eivätkä yksittäiset ylläpitäjät näy omilla nimillään. Se tekee sivun luonteesta kasvottoman ja sivulla julkaistut tiedot edustavat organisaation näkemystä. Toisaalta sivun ylläpitäjät ovat suojassa julkisuudelta, eivätkä joudu henkilökohtaisesti vastaamaan julkisessa mediassa mahdollisiin palautteisiin.

Toinen yhteinen piirre kaikilla on, että sivun yksi tarkoitus on tiedottaa kaavoituksen tai kaupunkikehityksen ajankohtaisista asioista. Tämän lisäksi sivuilla julkaistaan myös muuta aiheeseen vapaammin liittyvää, kuten tutkimustietoa, uutisia, tapahtumia ja organisaation omia saavutuksia.

Mainittakoon vielä kolmantena yhteisenä piirteenä kirjoitustyyli, joka on normaalia virkamieskieltä vapaampaa – ihan melkein arkikieltä.

Tuusula ja Helsinki kertovat sivun olevan tiedotuskanava, mutta Järvenpään tavoitteena on vuorovaikutus. Sivun kuvauksessa todetaan: ”Me haluamme parantaa kaupunkilaisten mahdollisuutta vaikuttaa Järvenpään kehitykseen.” Vaikuttaa kuitenkin siltä, että aktiivista kommentointia on kuitenkin kaikilla sivuilla suhteellisen vähän.

Minkälainen viesti halutaan antaa?

Facebookissa toimiva kaavoitusorganisaatio ei voi olla paikalleen jämähtänyt. Ainakin minulle somen käyttö kertoo tuoreesta ja ennakkoluulottomasta asenteesta. Facebookissa aktiivisesti toimiva kaavoitus nostaa koko kunnan profiilia ja voi houkutella vaikkapa työnhakijoita rekrytointitilanteessa.

Uuden vuoden kunniaksi haastan kaavoitusorganisaatiot harkitsemaan Facebookin käyttöä. Olipa valinta kyllä tai ei, kuulisin mielelläni syitä, miksi siihen päädyitte.

 

* Tutkimus koskee 16 – 89 -vuotiaita suomalaisia.

Lähteet:

Yhre Pori o kaunis, toise ei

Kirjoitettu: 19.8.2012

Porilaiset ovat intoutuneet esittelemään kotikaupunkinsa kauneutta Facebookissa. Mu Pori o kaunis -ryhmässä oli lauantaina 18.8. jo yli 2000 tykkääjää. Moni on lisännyt sivuille itse ottamiaan kauniita valokuvia Porista. Tämä some-tempaus lähti liikkeelle radiohaastattelusta, jossa Anu Saagim haukkui Poria ja porilaisia. Mielestäni tapahtumaketju on mielenkiintoinen ja kertoo paljon ympäristön kokemisen monitahoisuudesta.

Mu Pori o kaunis -ryhmässä oli 18.8. yli 2000 tykkääjää. Kuvat Taru Jussila.

Kokemus kaupungista muodostuu monista tekijöistä

Ympäristökokemus on henkilökohtainen: toiselle kaunis paikka voi olla toiselle ruma, ja päinvastoin. Kokemus ei ole vain visuaalinen vaan siihen liittyy monia muitakin ulottuvuuksia. Ympäristökokemus voi muodostua paitsi ympäristön fyysisistä ominaisuuksista myös sosiaalisista ja toiminnallisista asioista. Tunteet ovat vahvasti mukana ympäristön kokemisessa.

”Kauneudella on mun mielestäni monet kasvot”, sanoo eräs Facebook-ryhmäläinen.

Negatiivinen kokemus kaupungista syntyy helposti niiden mielissä, jotka liittävät kaupungin ikäviin kokemuksiinsa. Aiheeseen liittyvässä Satakunnan kansan nettikeskusteluissa mainitaan mm. työttömyys ja taloudelliset vaikeudet, jotka ovat ilmiselvästi vaikuttaneet henkilöiden kokemukseen koko kaupungista.

Kaikki kokemukset ovat oikeita

”Olemme kuvin ja sanoin todistaneet Saagimin olleen väärässä. Nyt meidän pitää tekojemme avuin osoittaa tämän rakkaan asuinkaupunkimme olevan parasta A luokkaa.” kommentoi eräs toinen Facebook-ryhmäläinen.

En väittäisi, että Anu Saagimin kokemus Porista olisi väärä. Ei ole oikeaa tai väärää kokemusta. (Eri asia on tietysti se, millä tavalla kokemuksensa tuo julki.) Erityisesti esteettisten kokemusten arviointi ja arvottaminen on hankalaa.  Facebook-ryhmä on kuitenkin todistanut sen, että on suuri joukko ihmisiä, joille Pori on erityinen ja tärkeä paikka. Niin erityinen, että he haluavat oma-aloitteisesti ja kauniilla tavalla kertoa sen muillekin.

Koko tempaus on hieno osoitus itselle tärkeän kaupungin arvostamisesta. Se on tarjonnut mahdollisuuden tuoda esiin niitä asioita, paikkoja ja maisemia, joita kukin kaupungissaan arvostaa ja rakastaa. Liian usein keskitymme antamaan – ja keräämäänkin – negatiivista palautetta. Yhtä tärkeää on osoittaa ympäristön parhaat puolet, jotta niitä osataan vaalia.

Ja vielä… Mu Pori o kans kaunis!